Hiidenuhman keittiössä

Broilerimureke leipävuoassa omenaisen currykastikkeen kera

2012-02-10T13:16:00.001+02:00

tämä pötkylä on menossa uuniin

Kun meidän perheessä pitää saada nopeasti ruokaa, naudan luomujauhelihasta paistetaan joko bolognesekastike tai kermainen jauhelihakastike. Melko tylsää syödä joka toinen viikko näitä pikaruokia. Ostin vaihteeksi broilerin jauhelihaa, jonka soisi tänä päivänä olevan luomua. Päätin tehdä jauhelihasta murekkeen, vieläpä leipävuokaan (mureke on tämäkkää, joten siitä pystyy helposti muotoilemaan murekepötkylän ilman vuokaakin). Lasten kommentit murekkeen ulkonäöstä olivat: "äiti, mureke näyttää ihan leivältä, kun siinä on vielä noita seesaminsiemeniä päälläkin" :)

tämäkö leivän näköinen ;)

Suunnitellessani mureketaikinaa, innostuin tekemään siitä mausteilla kauniin keltaisen. Kevättä odotellessa aurinkoisia värejä ruokaan, myös kastikkeeseen. Ajattelin, että mantelirouhe antaa murekkeelle kivaa suutuntumaa. Ruokailuhetkellä pidin rouheen tuomasta rakenteesta, mutta tyttäreni kysyi, miksi äiti aina laitat sitä mantelia joka paikkaan. Hänen mielestään pistaasi olisi sopinut paremmin. Vau - tyttöselläni on ihanaa luovaa ajattelua ruokareseptien laadintaan :) Pistaasi rouhittuna sopii tähän reseptiin erinomaisesti, kuten mikä muukin rouhittu pähkinä. Jos käytät suolattuja pähkinöitä huomioi se reseptin loppuvaiheessa ja käytä suolaa maltillisemmin.

Murekkeen paistuessa uunissa valmistuu samalla kasvislisäke aterialle. Itse tein täytettyjä (pähkinäisiä) herkkusieniä - ilman juustoa, mutta resepti kaipaa vielä tuunaamista, joten siihen palaan joskus myöhemmin. Täytetyt herkkusienet lepäsivät eriväristen paprikasiivujen päällä ja joukossa oli kirsikkatomaatteja. Väriloistoa edelleen :)

Broilerimureke

800 g broilerin jauhelihaa
1,5 dl kermaa, vettä, kookoskermaa/maitoa, tai soijakermaa
1,5 dl perunahiutalekuitua (Pofiber) tai korppujauhoja
1 dl    mantelirouhetta
2        kananmunaa
2        sipulia silputtuina
1    porkkana raastettuna
1        valkosipuli silputtuna
1 dl    korianteri- tai persiljasilppua
2 rkl   sitruunanmehua
1 rkl   paprikajauhtta
2 tl     curryjauhetta
1 tl     juustokuminaa
1 tl kurkumaa
1 tl     valkopippuria
1,5 tl suolaa

pinnalle:
öljyä
kuorimattomia seesaminsiemeniä

Sekoita isossa kulhossa kerma, Pofiber ja kananmunat. Anna niiden turvota sillä välin kun valmistelet sipulit ja porkkanan. Kuullota sipulia rasvassa minuttin ja lisää joukkoon valkosipuli ja porkkana. Kääntele vihanneksia muutaman kerran jalisää joukkoon paprika, curry, kumina, kurkuma ja valkopippuri. Anna mausteiden lämmetä minuutin. Ota pannu sivuun ja anna kasvisten jäähtyä. Sekoita turvonneeseen kerma-Pofiber-kananmunaseokseen jauheliha, mantelirouhe, korianterisilppu, sitruunanmehu ja suola. Lisää lopuksi vihannessekoitus. Muotoile mureketaikinasta pitkulainen pallo ja painele se öljytyin käsin voideltuu leipävuokaan. Taputtele vielä pintaan öljyä. Ripottele koristeeksi seesaminsiemeniä. Paista 200 asteessa noin 50 minuuttia, kunnes mureke on kypsää. Voit tarkistaa kypsyyden pistämällä tikulla murekkeeseen ja kun pienestä reiästä tulee kirkasta nestettä, mureke on kypsä. Nosta kypsä mureke vuoasta folion sisään 10 minuutin ajaksi ennen tarjoilua.

Omenainen currykastike

20 g voita tai margariinia
1 rkl curryjauhetta
1 tl   paprikajauhetta (tai savustettua paprikajauhetta)
1      salottisipuli silputtuna
1      kirpeä omena raastettuna (ilman kuoria)
2 dl kermaa, kookoskermaa tai soijakermaa
1 rkl sitruunamehua
0,5 dl persilja- tai korianterisilppua
suolaa ja valkopippuria

Paista curry- ja paprikajauheita minuutin ajan, lisää joukkoon sipuli. Kuullota sipulia minuutin ajan ja lisää joukkoon omenaraaste ja sekoittele hetki. Lisää joukkoon kerma. Keitä kastiketta viisi minuuttia. Surauta kastike sauvasekoittajalla tasaiseksi ja lisää loput ainekset kastikkeeseen. Tarkista kastikkeen maku. Tarjoa kastike.

Herkkukastike kalalle ja kasviksille

2012-02-09T09:04:00.000+02:00

Sain reseptin aikoinaan veljeni anopilta ja se on matkan varrella vähän muovautunut (en näemmä osaa olla muovaamatta mitään reseptiä). En edes enää muista oliko kastikkeen nimi alunperin herkkukastike vai onko se tullut siihen myös ajan saatossa. No, tämä on sellainen klassikkokastike, joka on meillä ollut reilusti yli kymmenen vuoden ajan ahkerassa käytössä.

Kastike sopii erinomaisesti paistetun, halstratun ja lämminsavukalan kanssa. Teen kastiketta ainakin aina jouluisin ja juhannuksena savukalan miellyttäväksi seuralaiseksi. Vaikka kastikkeessa onkin valtava määrä mausteita, se ei ole voimakkaan makuinen vaan pehmeän maistuva, viinikielellä (?) notkeahko. Voihan kastikkeeseen käyttää tuoreita yrttejä kuten tilliä, mutta se on varmaa, että alkuperäinen resepti ei sisältänyt muuta tuoretta kasvista kuin valkosipulin. Kastike on hyvää myös lämpimien kasvisten kera tai tuoreiden kasvisten dippailuun.

Herkkukastike

2 dl kermaviiliä
1 dl majoneesia
1 valkosipulinkynsi silputtuna
1 tl kuivattua tilliä
0,5 tl chilijauhetta
0,5 tl curryjauhetta
0,5 tl korianterijauhetta
0,5 tl sipulijauhetta
0,5 tl paprikajauhetta
hyppysellinen Sukrinia tai sokeria
ripaus suolaa ja mustapippuria

Sekoita kaikki ainekset keskenään. Anna maustua jääkaapissa vähintään puoli tuntia.

Lämmin inkivääritee flunssaan ja sen ehkäisyyn

2012-02-08T09:40:00.000+02:00

hentoisen väristä, mutta aivan ihanaa

Talvella tuntuu usein siltä, että vilustuminen on hyvin herkässä. Silloin keittelen aina inkivääriteetä, joka on ihanaa ja maistuu erittäin tervehdyttävältä. Appelsiineja & Hunajaa -blogin Yaelian valmisti inkiväärijuoman tehosekoittimessa surauttamalla ja häneltä löysin myös linkin inkiväärijuomien maailmaan. Campasimpukan temoskannullinen flunssajuoma inkivääristä on samaan tapaan valmistettu kuin omani. Ahmija mainitsi yhdessä kommentissaan käyttävänsä kanelia inkivääriteen mausteena. Inkivääriteen eri muodot ovat kiertäneet runsain määrin ruokablogien maailmaa.

Koitin kovasti hakea tutkittua tietoa inkiväärin terveysvaikutuksista, mutta en löytänyt faktaa. Siksi totean vain sen, että inkivääritee lämmittää ihanasti ja tuntuu hyvältä flunssanpoikasen yrittäessä takertua minuun. Tee myöskin tuntuu erittäin miellyttävältä kurkussa, josta syystä se antaa ainakin mielikuvan hoitavasta ominaisuudesta.

Kerroin hiljattain myös ystävilleni, että inkivääriteetä kannattaa tehdä vaikkapa ylijäävistä inkiväärin paloista. Vaikka ei olisikaan nuhainen. Etteivät inkiväärinjämät turhaan pilaannu jääkapissa poisheitettäväksi. Teen voi laittaa termoskannuun ja juoda hiljakseen päivän mittaan taikka juoda sitä omaan tahtiin ja nauttia siitä myös jäähtyneenä.

Minä postaan tämän reseptin äidilleni. Hänellä oli flunssanpoikasta jokin aika sitten. Neuvoin keittämään inkivääriteetä meille perinteisen sipulimaidon sijaan (flunssakin kyllä inhoaa sipulimaitoa ja lähtee karkuun). Äitini varmisteli, että onhan resepti lisäksi minun blogissani, koska hän saattaa unohtaa sen. No nyt on resepti täällä äitiä ja kaikkia muita nuhaneniä varten :)

Ylimmässä kuvassa on inkivääriteetä, jossa ei ole mukana kanelia. Alla olevissa kuvissa kaneli näkyykin mukana. Sävy- ja makuero on hyvin pieni. Lieneekö syynä, että minä puolestani olen nyt se nuhanenä :(

Inkivääritee

1 l vettä
3-5 cm pätkä inkivääriä kuorittuna ja siivutettuna
1 limen puristettu mehu tai puolikkaan sitruunan mehu
(halutessa kanelitanko)
(tarvittaessa makeutukseen hunajaa tai sokeritonta siirappia)

Laita vesi ja inkivääri (ja kaneli) kattilaan. Kiehauta tee ja anna sen hautua 10 minuuttia kannen alla. Lisää sitrusmehu. Makeuta tarvittaessa. Siivilöi teetä kuppiin. Jos teetä jää yli, sitä voi nauttia myös kylmänä.

kanelin kanssa teestä tulee asteen tummempaa

Yam som o - Thaimaalainen pomelosalaatti

2012-02-07T10:02:00.000+02:00

voi että, kun on hyvää

Söin ensimmäistä kertaa pomelosalaattia hiljattain Thaimaan matkallamme. Se oli tulista ja ah, niin ihanaa. Tilasime salaatin pomelon takia; perheemme rakastaa pomeloa, varsinkin paikan päällä, kun se on kypsää ja parhaimmillaan. Thaisalaatit ovat yleensä tulisia, mutta tulisuuden voimakkuutta pystyy itse säätämään chilin ja chilitahnan käytön määrän vähentämisellä. Meillä loivensin makua hieman, koska toivoin lasten pystyvän syömään salaattia. Lapset eivät pelkästään syöneet, vaan kehuen ottivat lisää :)

Pomelo on iso 1-2 kg painoinen, väriltään vaaleanvihreästä keltaiseen sitrushedelmä, jossa on paksut kuoret. Makea maku muistuttaa greippiä, mutta ei ole läheskään niin kirpeä. Suomessa pomeloita löytyy nykyään isommissa ruokamarketeissa. Sellaisenaan kotomaastamme ostetussa pomelossa maku on ollut pettymys. Lieneekö syynä raakakypsytys vai mikä? Salaatissa taasen maut toimivat ja se on ihanaa!

Thaisalaateissa käytetään usein kuivattuja katkarapuja. Niitä voi löytää etnisistä ruokakaupoista pakastettuina tai jääkaapissa. Itse ostin omani Vii Voan -liikeestä Hakaniemestä jääkaappikylmänä. Kuivattuja katkarapuja tulee säilyttää jääkaapissa tiiviissä rasiassa tai purkissa, jotta niiden haju ei pääse leviämään. Jos et löydä kuivattuja katkarapuja, voit jättää ne pois annoksesta, mutta ripaus thaimakua (umami) jää uupumaan.

Thai pomelosalaatti (yam som o)

0,5 pomeloa

150 g katkarapuja

0,5 dl kuivattuja katkarapuja

0,5 dl korianteria silputttuna

1 punainen chili hienonnettuna

1 valkosipulinkynsi hienonnettuna

2 rkl salottisipulia hienonnettuna

2 rkl kookoshiutaleita

1 rkl maapähkinöitä

kastike:

0,5 limenmehu

1 rkl chilitahnaa (nam prik pao)

1 rkl sokeriton siirappi (tai palmusokeria/muuta tummaa sokeria)

0,5 rkl kalakastiketta

koristeluun:

0,5 punainen chili siivuttettuna

0,5 dl korianteria silppuna

Paahda erikseen maapähkinät ja kuivatut katkaravut kuivalla pannulla. Rouhi ne veitsellä karkeksi silpuksi. Paahda myös kookoshiutaleet. Paista sipulia ja valkosipulia rasvassa, kunnes ne saavat väriä. Laita sivuun odottamaan. Kuori pomelo, irrota lohkoista kuori ja revi hedelmäliha silpuksi.

Sekoita kastikkeen ainekset keskenään. Kokoa salaatti juuri ennen tarjoilua kulhossa sekoittaen kaikki ainekset keskenään aloittaen kosteammista aineksista ja lisäämällä kuivat, paahdetut ainkekset viimeisinä ennen kastiketta. Sekoita salaatti ja kaada se tarjoilulautaselle ja koristele chilillä ja korianterilla.

Broileria pandanlehtiin käärittynä (Gai haaw bai dteuy)

2012-02-06T11:42:00.000+02:00

hauskoja nyyttejä, ihania makuja

Yllätin mieheni thaimaalaisella ruoalla perjantaina, kun oli vallan kauhea lumimyrsky täällä pääkaupunkiseudulla. Vietin lähes koko päivän keittiössä ruokaa laittaen ja onnellisena, koska tiesin mieheni ilahtuvan tästä ruoasta (kokkailin myös muutakin kuin nämä kääröt, niistä lisää mm. huomenna). Viime joulukuussa vietimme ihanan loman Bangkokissa ja siellä mieheni yhdeksi suosikkiruoaksi muodostuivat nämä pandanlehtiin käärityt broilerit. Thairuoka on usein tulista, mutta tämä ruoka on pehmeän hyvää ja maistuu myös lapsille.

Pandanlehtiä (Pandanus amaryllifolius) käytetään tässä reseptissä antamaan makua ja ne toimivat myös hauskoina suojina broilerille. En ole varma lehtien suomenkielisestä nimestä, mutta englanninkielista asua olen nähnyt käytettävän muodoissa: pandan, pandang ja pandanus leaves. Thaikielellä pandan lehti: bai tooey tai bai dteuy. Kyseessä ei siis ole uhanalainen nisäkäs panda, vaan puulaji (usein kutsutaan erheellisesti pandan palm), jonka lehtiä käytetään Kaakkois-Aasiassa ruoanlaittoon aromikkuutensa vuoksi. Näitä lehtiä löytyy tuoreena, jääkaapista mm. Vii Voan -liikkeestä, joka myy itämaisia elintarvikkeita Hakaniemessä Hämeentie 3, Helsingissä. Niitä voi löytää myös pakastettuina muissa itämaisia elintarvikkeita myyvissä liikkeissä.

Selailin netistä useita reseptejä ja omani on useamman reseptin yhdistelmä. Mm. täältä löytyy miten pandanlehti kääritään broileripalasen ympärille. Ei mitenkään konstikasta, mutta tyttöseni piipahtaessa keittiössä hän huokaili, että äiti sinä olet todella taitava, kun osaat tehdä noita nyyttejä :) Erittäin hyvä on myös muistaa, että lehtiä ei syödä, vaan ne joutavat kompostoriin ruokailun jälkeen. Ruoka laitetaan tarjolle dippikastikkeen kanssa ja nyytit sellaisenaan. Jokainen ruokailija kuorii lehdet broileripalan ympäriltä ja siirtää lehdet sivuun. Pandanlehdet antavat broileripaloihin makua.

Uppopaistamisessa kannattaa kiinnittää huomiota käytettävään öljyyn. Varpu Tavi on kirjoittanut blogissaan rasvojen kuumentamisesta erittäin mielenkiintoisesti. Esitettyihin perusteluihin vedoten (öljyjen kuumentamisessa savuamispisteiden mukaan) olen päätynyt reseptissä suosittelemaan uppopaistamisessa käyttämään oliiviöljyä, kylmäpuristettua rypsiöljyä tai kylmäpuristettua neitsytoliiviöljyä. Käytön jälkeen öljy kannattaa heittää pois, koska sen laatu on merkittävästi huonontunut. Otan mielelläni vastaan kommentteja öljyjen kuumentamisista ja faktaa niistä.

uppopaistossa lehdet tummuvat ja muuttuvat rapsakoiksi

Broileria pandanlehtiin käärittynä

500 g broileria
100 g pandanlehteä

marinadi:
5     korianterin juurta hienonnettuina (en käyttänyt ohuita "rihmoja")
3         valkosipulinkynttä hienonnettuina
4 rkl osterikastiketta
2 rkl vaaleaa soijakastiketta (light soya sauce)
1 rkl   riisiviinietikkaa
1 rkl   seesamiöljyä
1 rkl   sokeritonta siirappia (tai tummaa sokeria)
1 rkl   maitoa
0,75 tl valkopippuria

oliiviöljyä (tai kylmäpuristettua rypsiöljyä tai neitsytoliiviöljyä) uppopaistoon

dippikastike:
0,5 dl vettä
0,5 dl sokeritonta siirappia (tai tummaa sokeria)
2 rkl vaaleaa soijakastiketta
1 rkl tummaa soijakastiketta
sokeripalan kokoinen pala galangalia tai inkivääriä kuorittuna
1 rkl pannulla paahdettuja seesaminsiemeniä

Leikkaa broileri yhtä moneen palaan kuin sinulla on pandanlehtiä (älä hätäänny jos sinulla on valmiiksi paloiteltuina "liian moneen" palaan, laita useampi pieni pala broileria pandanlehden sisään sitten myöhemmässä vaiheessa). Suruta marinadin ainekset sauvasekoittajalla sekaisin. Sekoita marinadi broileripalasiin ja kaada ne isoon pussiin, jota voit käännellä muutaman kerran marinoitumisen aikana. Anna marinoitua jääkaapissa vähintään kaksi tuntia.

Valmista kastike. Mittaa ja kaada kaikki kastikkeen ainekset kattilaan. Kuumenna kastikeainekset kiehuvaksi. Poista galangal kastikkeesta. Kaada kastike pieneen kulhoon, josta ruokailijat voivat ottaa omiin pieniin dippikulhoihin kastiketta. Tarjoa kastike huoneenlämpöisenä tai jääkaapissa viilentyneenä.

Valuta broileripaloista marinadi. Pese pandanlehdet juoksevan kylmän veden alla. Älä käytä lämmintä vettä, jotta lehtien aromaattiset maut säilyvät niissä. Viikaa pandanlehdet broileripalojen ympärille. Älä leikkaa ylijäävää vartta pois, koska siitä on apua uppopaistossa. Höyrytä nyyttejä 10 minuuttia kannen alla (mikäli mahdollista), jotta lehtien aromi irtoaa broilereihin. Kuumenna öljy 180-185 asteiseksi (vaalea leipäpala paistuu kauniin ruskeaksi noin minuutissa). Pidä kattilan kansi lähellä tulipalovaaran vuoksi. Kypsennä nyyttejä noin kolme ja puoli minuuttia (minulla neljä nyyttiä kerrallaan), varovasti kertaalleen kääntäen. Nosta nyytit reikäkauhalla talouspaperin päälle valumaan. Kun saat kaikki kypsennettyä, voit leikata ylimääräiset varret ja tarjota dippikastikkeen kera.

korianterinjuuria saa pesemällä purkkikorianterin juuret ;)

kastike porisemaan

valmis dippikastike on mieto

menossa höyrytykseen

paistoin neljä nyyttiä kerrallaan, varsista oli helppo käännellä

Karppi Runebergintorttu

2012-02-03T12:02:00.000+02:00

Runebergin tortut ovat järisyttävän herkullisia. Meidän perheessä kaikki rakastavat näitä leivoksia. Aitoa ja alkuperäistä reseptiä niihin saa hakea, mutta sitä vaivaa ei kannata nähdä, koska Fredrika Runebergin reseptiä ei ole löydetty (lähde: Itä-Uusimaa À la Carte, 1998, Itä-Uudenmaan liitto). Kirjan mukaan kaikki versiot tästä kuulusta leivoksesta ovat siksi yhtä aitoja. J.L. Runebergin kerrotaan halunneen jotain makeaa aamuryypyn kera. Runebergit eivät olleet kovin varakkaita ja neuvokas Fredrika lienee yhdistellyt aineksia torttuihin kuten pyttipannutyyliin; mitä kaapista sattui löytymään.

Hauskana tarinana mainitaan em. kirjassa myös se, että kansallisrunoilijamme Johan Ludvig Runebergin (s. 7.2.1804 Pietarsaari, k. 6.5.1877 Porvoo) syntymäpäivää vietetää 5.2. väärinkäsityksen vuoksi. Joukko porvoolaisia herätti runoilijan 5.2.1858 laulamalla hänelle onnittelulaulun, eikä J.L. Runeberg halunnut pahoittaa laulajien mieltä kertomalla, että he olivat pari päivää liian aikaisin liikkeellä. Tästä lähtien juhlapäiväksi on muodostunut helmikuun viides päivä.

Minä käytän Runebergin leivoksissa yleensä karkeaksi jauheeksi murskattuja piparkakkuja. Jotenkin tuntuu luontevalta, että joulusta ylijääneet piparit Fredrika olisi huolellisena naisena murskannut leivoksiinsa mukaan. Jos sinulla ei ole (karppeja) piparkakkuja, voit hyvin käyttää muitakin keksejä, mutta se ei ole välttämätöntä. Tällöin käytät Pofiberiä (tai korppujauhoja) kokonaan tai osin (jos sinulla on liian vähän keksimurua) keksimurun sijaan. Voit myös leipoa reseptissä suosittelemiani helppoja sitruunaisia mantelikeksiä jättämällä sitruunan pois ja maustamalla taikinan halutessasi piparkakkumausteella. Miten vaan, tortuista tulee ihania :)

Jauhojen, jauheiden ja keksimurujen keskinäisiä mittasuhteita voi vaihdella vapaasti, kunhan jauhoseosta tulee noin 6,5 dl. Tosin aion ensi vuonna kokeilla kuuden desilitran jauhoseoksella. Tällä kertaa tein kaksi vähän erilaista versiota, tarkistaen psylliumin määrää taikinassa. Leivoin torttuja näin etukäteen, koska kipaisemme tyttäreni kanssa sunnuntaina luistelukilpailuihin, enkä ehdi leipoa niitä sunnuntaina. Tosin, kuten jo aikaisemmin mainitsin, perheeni rakastaa näitä leivonnaisia ja ensimmäinen satsi on jo syöty - toinen satsi saattaa riittä sunnuntain vaalikahveille sitten iltasella. Mieleeni juolahti juuri myös vähän tällainen rakkaustarinan alku: vuosikausia sitten aloimme seurustella mieheni kanssa juuri Runebergin päivänä, juhlittuamme yhteisen ystävämme syntymäpäivää, Runebergin torttujen kera tietenkin ;)

Kostutus ei ole välttämätöntä tortuille. Minäkin tein sitä vasta ensi kertaa tänä vuonna, kun luin Ilta-Sanomista jälleen yhden version reseptistä, jossa kostutuslientä voideltiin torttuihin joka puolelle. Mielestäni kostutus toimii hyvin, kun sitä lisää torttujen jäähtyessä vielä muoteissaan. Käyttämiini korkeisiin muotteihin lisäsin kostutusta yhden ruokalusikallisen, mutta jos käyttäisin muffinssivuokia, laittaisin vain 1-2 tl kostuketta. Korkeita vuokia käyttäessäni (torttuja yhteensä 8 kpl), kostutuslientä jää yli noin puolet liemestä. Voit halutessasi tehdä vain puolikkaan annoksen kostutuslientä ja katsoa miten se riittää leipomiisi torttuihin.

Vadelmahilloa voi makeuttaa enemmän kuin reseptissä, mutta tällöin täytyy vaihtaa makutusainetta Sukrinista johonkin muuhun, ettei hillo muutu kiteiseksi - olen kokeillut sitä, en suosittele. Hilloa tulee vähän liikaa, mutta loput voi nauttia vaikka jogurtin kanssa. Liivatelehtiä on todella helppo käyttää: Laita liivateledet syvälle lautaselle kylmään veteen (yksitellen painaen, jotta väliin tulee vettä). Anna pehmentyä viisi minuuttia (ei haittaa, vaikka lilluvat pidempäänkin). Kuumenna pienessä kattilassa vesitilkka kiehuvaksi. Nosta kattila liedeltä, purista liivatelehdistä vesi ja sekoita kuumaan veteen. Kaada liivatelehtiliemi voimakkasti sekoittaen haluttuun soossiin. Soossi jähmettyy hiljalleen. Poikaseni sanoi: "Äiti, teitkö tämän hillon itse? Tämä on hyvää!"

Runebergintorttu

200 g voita tai margariinia huoneenlämpöisenä

2 dl Sukrintomua (tai sokeria/tummaa sokeria)

0,5 dl sokeritonta siirappia tai Sukrintomua (tämän tilalle ei sokeria, eikä siirappia)

2 huoneenlämpöistä munaa

2 tippa karvasmanteliöljyä

1 tippa rommiuutetta tai 1 rkl tummaa rommia

3½ dl keksimuruja ja/tai Pofiberiä (ja/tai korppujauhoja)

(esimerkiksi joulupiparit tai sitruunaiset mantelikeksit)

2 dl mantelijauhoja

1 dl mantelijauhetta

1 tl psyllium

2 tl kardemummaa

1 tl leivinjauhetta

0,5 dl kermaa

kostutus:

0,5 dl vettä

0,5 dl punssia, konjakkia, tummaa rommia, whiskyä tai mantelilikööri

2 rkl Sukrinia (tai sokeria)

torttujen koristelu:

Vadelmahillo:

200 g vadelmia

2 rkl vettä

0,5 dl Sukrin (tai sokeria)

2 liivatelehteä

syvällä lautasella kylmää vettä

2 rkl vettä

Vaniljainen tuorejuustokuorrute:
200 g tuorejuustoa
50 g huoneenlämpöistä voita tai margariinia
2 dl Sukrintomua (tai 1,5 dl tomusokeria)

2 mm vaniljajauhetta

Vaahdota rasva ja sokeri, lisää joukkoon siirappi ja munat yksitellen, kunnolla vatkaten. Lisää karvasmanteliöljy ja rommi. Sekoita keskenään kuivat aineet ja lisää taikinaan vuorotellen kerman kanssa. Jaa taikina runebergintorttumuotteihin tai muffinssivuokiin ja tasoittele pinnat huolella. Paista 200 asteessa 15-25 minuuttia (tarkista kypsyys tikulla). Anna torttujen jäähtyä muoteissa. Kiehauta kostutusliemen ainekset. Kaada ruokalusikallinen (isoihin 1 rkl, muffinsseihin vähemmän) kostutuslientä torttuihin muoteissaan. Anna liemen imeytä torttuihin. Kun tortut ovat jäähtyneet, siirrä ne varovasti muoteista.

Vadelmahillo:

Laita liivatelehdet kylmään veteen pehmenemään 5 minuutiksi. Laita jäiset marjat veden kanssa kattilaan. Kuumenna marjoja ja keitä niitä rauhallisella lämmöllä, kunnes ne ovat tasaista massaa. Lisää joukkoon makeutus. Tarkista maku. Kuumenna pienessä kattilassa 2 rkl vettä kiehuvaksi, lisää sen joukkoon kuivaksi puristetut liivatelehdet. Heti kun liivatteet ovat sulaneet, sekoita ja kaada liemi vadelmien joukkoon voimakkaasti sekoittaen. Anna hillon jäähtyä.

Vaniljainen tuorejuusto:

Vatkaa tuorejuusto notkeaksi. Sekoita joukkoon voi. Sekoita joukkoon Sukrintomu ja vaniljajauhe.

Koristele tortut:

Laita runsas teelusikallinen hilloa torttujen päälle. Pursota vaniljaista tuorejuustoa hillon ympärille.

Mikäli et syö torttuja niiden jäähdyttyä, säilytä niitä jääkaapissa. Voit ottaa tortut huoneenlämpöön hetkeä ennen tarjoamista.

Moskovan pataa Mysi Lahtista tapaillen

2012-02-02T06:54:00.000+02:00

Tämä resepti on ilmestynyt vuonna 1993 Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä. Mysi Lahtinen kirjoitti silloin kuukausiliitteeseen ihania reseptejä. Ihana, todella maukas ja pitkään haudutettu pata, joka sopii kymiin päiviin ja viikonloppuihin. Nimen alkuperää en tiedä, kaiketi se tulee venäläistyyppisitä mauista.

Pataa voi tehdä sisä- ja ulkopaistista. Sisäpaisti murenee nopeammin. Kävin Hakaniemen kauppahallissa lihaostoksilla ja ostin ulkopaistia ja vähän rasvaista possun luutonta kylkeä, vaikka reseptiin en possua ole laittanut (omaan pataan lisäsin kylkisilpun pannun kautta mukaan). Lihat ovat vaan jotenkin houkuttavia siellä hallissa. Ja melkein kaikki muukin. Mieheni sanoin, minulta meinaa mopo karata käsistä kauppahallissa käydessä, koska ostelen kaikkea mahdollista, jota sillä hetkellä totean välttämättä tarvitsevani. Lopulta järjen ääni alkaa kuiskailla korviini ja koitan poistua paikalta mahdollisimman arvokkaasti vilkuilematta enempiä houkutuksia. Yleensä painavien kassien kera ;)

Ihan pikkuisen olen ajanmukaistanut reseptiä. Suolaa pataan ei tarvitse lisätä, koska suolakurkku ja Aura-juusto sisältävät ainakin riittävästi suolaa. Alkuperäisessä reseptissä oli kolme suolakurkkua, mutta juuri suolaisuuden takia olen jättänyt niitä pois. Suolakurkkuja ei alkuperäisessä reseptissä myöskään huuhdella, mutta tämän päivän suolankäyttö on maltillisempaa kuin 90-luvulla. Padasta tulee silti suhteellisen suolaista ja kannattaa siksi tarjota suolattoman muussin kera. Minä en juurikaan käytä hunajaa, joten olen korvannut sen sokerittomalla siirapilla. Hunajan ystävät käyttävät hunajaa. Pataa on mielestäni täysin turha suurustaa jauhoilla tai muilla härpäkkeillä, koska kastike suurustuu ihan omia aikojaan hautuessaan pitkään.

Moskovan pata
6:lle

3        sipulia silputtuina
1        (venäläinen) suolakurkku
0,5 dl sokeritonta siirappia (tai hunajaa)
1 mm cayennepippuria
          mustapippuria
1 kg naudanpaistia
4 dl    suolatonta lihalientä
150 g Aura-juustoa murusteltuna
240 g smetanaa
1 dl    persiljasilppua
(halutessasi lipstikkaa)

lisukkeeksi:
0,5 suolakurkku silputtuna
smetanaa
(persiljasippua)

Silppua suolakurkku, laita silppu siivilään ja huuhtele kevyesti ja valuta. Paista sipulisilppua (rasvassa) padassa viisi minuuttia. Lisää siirappi. Sekoita hyvin ja lisää suolakurkku. Paista viisi minuuttia koko ajan sekoitellen. Mausta cayenne- ja mustapippureilla ja paahda niitä pieni hetki. Kaada persiljasilppu ja lihaliemi pataan. Laita kansi päälle ja anna porista hiljalleen kannen alla.

Kuutioi paisti. Paista kuutiot vähässä rasvassa, pannulla useassa erässä kauniin ruskeiksi. Kaada ruskistetut lihat pataan. Lisää joukkoon Aura-muru ja sekoittele, kunnes juusto on sulanut. Sekoita joukkoon lopuksi smetana. Tarkista, että lihat juuri ja juuri peittyvät liemeen, lisää tarvittaessa lihalientä.

Kypsennä pataa 200 asteessa puoli tuntia. Alenna sitten lämpötila 150 asteeseen. Kypsennä pataa, kunnes liha on mureaa (puolesta tunnista pariin tuntiin). Ota kansi padan päältä ja anna ruoan pinnan tummua ja kastikkeen kiehua hieman kasaan.

Laita suolakurkkusilppua ja smetanaa lisukkeeksi tarjolle ja nauti muusin kanssa.

Suklainen maapähkinäjuustokakku

2012-01-29T12:57:00.001+02:00

kakun kraaterireunat voi taitella pois, mikäli haluaa siistiä sitä

Sain vinkin Facebookin Hiidenuhman keittiössä -sivuilla vinkin Selenalta muokata Nigellan maapähkinäjuustokakku vhh:ksi. Ryhdyin tuumasta toimeen, sillä olin jo ennestään suunnitellut leipovani maapähkinäjuustokakkua Sauvajyväsen tapaan.

Kakku on todella täyteläinen ja riittoisa. Meillä on onneksi yksi lainalapsi kyläilemässä ja lisäksi piipahdimme yhteisen ystäväperheen luona eilen iltasella maapähkinäjuustokakun kera, joten kakulle riitti syöjiä. Sauvajyvänen kertoi leiponeensa puolikkaan annoksen ja voisin suositella puolikasta annosta, mikäli kakunsyöjiä on alle 10. Tällöin kakkua paistetaan 10 minuuttia lyhyemmän aikaa eli 45 minuuttia (plus kuorrutus 10 minuttia).

Makumaailma on herkullinen, mutta vaatii lähes varmaa mieltymystä maapähkinävoihin. Pähkinäinen täyte, jossa havaitsee myös juustokakusta juustoisen lempeän maun. Pohjassa ja kuorrutteessa ihana suklainen maku. Ihanaa, mutta vain pieni siivu riittää.

Pohdin näin jälkeenpäin kakun makeutusta. Sukrintomu toimi hyvin, mutta kuorrutteessa se oli hyvin lähellä kiteytyä. Itse käytin 1 dl Sukrintomua kuorrutteessa. Suosittelen käyttämään hitusen alle desin, jolloin rakenne ei edes meinaa kiteytyä. Jos kaapissa on Hermesetasin SteviaSweet, voi sitä käyttää kuorrutteessa 0,75 dl Sukrintomun sijaan.

Suklainen maapähkinäjuustokakku
16 annosta

pohja:
175 g keksejä (esimerkiksi sitruunamantelikeksit) tai mantelijauhetta
75 g   suolapähkinöitä
100 g tummaa suklaata paloina
50 g   pehmeää voita tai margariinia
2 rkl Sukrintomua tai 1,5 rkl sokeria (jos käytät makeita keksejä, jätä tämä pois)

täyte:
500 g tuorejuustoa
3        kananmunaa
3        keltuaista
2 dl    Sukrintomua tai 1,75 dl sokeria
250 g maapähkinävoita
1,25 dl kermaa
1 mm vaniljajauhetta

kuorrutus:
2 dl kermaa
100 g tummaa suklaata

vähän vajaa 1 dl Sukrintomua tai 0,75 dl sokeria

Surauta pohjan ainekset tehosekoittimessa tai leikkuuteräisellä talouskoneella karkeaksi jauheeksi. Painele taikina reunoilta voidellun, leivinpaperilla vuoratun irtopohjavuoan pohjalle ja reunoille. Laita vuoka jääkaappiin odottamaa täytteen valmistumista.

Sekoita täytteen ainekset keskenään. Kaada täyte viilentyneen pohjan päälle. Paista juustokakkua 170 asteisessa uunissa 55 minuuttia.

Kun olet ottanut kakun uunista, ryhdy tekemään kuorrutusta. Lämmitä kerman joukossa suklaata ja makeutusainetta, kunnes suklaa on sulanut. Levitä suklaakuorrutus kakun päälle hyvin varovaisesti, ettei pinta menisi rikki Ei tosin haittaa, vaikka menisikin rikki – kakun pinnasta tulisi tällöin marmoroidun näköinen ;)

Paista kakkua kuorrutettuna 10 minuutin ajan lisää. Kun olet ottanut kakun uunista, anna sen jäähtyä. Jäähtynyt kakku kannattaa laittaa peiteltynä vuoassaan jääkaappiin viilenemään yön yli. Ota kakku jääkaapista hieman ennen tarjoilua ja poista vuoka.

Uunimunakas porolla ja sienillä

2012-01-28T17:46:00.000+02:00

Uunimunakas sopii aamiaiselle ja brunssille. Se on myös tuhti välipala ja sillä jaksaa lähteä ulos reippailemaan. Tämä on isohko annos, ihan vahingossa - tein varman päälle, että kaikille riittää. Kyllä riitti. Meillä on lasteni ystävä Kuopiosta kyläilemässä ja aamupalalla selvisi, ettei hän erityisesti kananmunasta perusta. Ei hätää, kun minä kokkailen, täytteitä oli niin paljon, että perheen lisäksi lainalapsikin tykkäsi ;)

Kun joukossa on poron kylmäsavurouhetta, ei suolaa tarvitse lisätä. Jos annosta haluaa pienentää, kermaa/maitoa/vettä käytetään 1 rkl/kananmuna (1 rkl = 15 ml = 0,15 dl). Täytteitä voi vaihdella sen mukaan, mitä jääkaapista löytyy. Minulla oli 8 annosvuokaa, joiden tilavuus on 1,7 dl. Niihin tämä reseptin määrä oli täydellinen. Voit myös käyttää yhtä isoa vuokaa, josta annoksia leikataan.

varovasti, vuoka on todella kuuma!

Uunimunakas
6-8:lle

10      kananmunaa
1,5 dl kermaa tai maitoa
mustapippuria

täytteet:
150 g poron kylmäsavurouhetta
150 g juustoraastetta
1 dl    kuivattuja suppilovahveroita tai noin 90 g tuoreita sieniä
1        sipuli hienonnettuna
0,5     punainen paprika paloiteltuna
0,5 dl persiljaa silppuna

Laita kuivatut sienet likoamaan puoleksi tunniksi. Kaada liotusvesi pois, purista sienistä ylimääräinen vesi pois ja silppua sienet hienoksi silpuksi. Kuumenna rasva pannulla, kuullota sieniä ja sipulia siinä. Anna niiden hieman jäähtyä. Vatkaa munien rakenne rikki kulhossa ja lisää joukkoon kerma. Sekoita munakermaan munakkaan täytteet. Mausta lopuksi mustapippurilla.

Kaada munakas voideltuihin annosvuokiin tai yhteen isoon vuokaan. Kypsennä 200 asteessa 20-25 minuuttia tai kunnes pinta saa kauniin värin ja munakas on hyytynyt.

Siemenpeltileipä

2012-01-27T13:36:00.000+02:00

Kun haluamme mieheni kanssa aamusella melko nopeasti leipää, leivon yleensä jonkin leivinjauhepohjaisen leipä- tai leipästaikinan. Siemenpeltileipä on hyvää ja siitä hassua, ettei siinä käytetä lainkaan jauhoja. Se on ihanan pehmeää, koska siemenet surautetaan jauheeksi. Sopii myös gluteenittomaan ruokavalioon. Törmäsi alkuperäiseen reseptiin selaillessani norjalaisia vhh-blogeja.

Siemenpeltileipä on yhden sortin perusleipä. Se taipuu moneksi. Siihen voi lisätä sekaan tai pinnalle mm. mausteita, yrttejä, juustoraastetta, homejuustomurua ja sitä voi käyttää focacciotyyppisesti lisäämällä pinnalle oliiveja, puolitettuja kirsikkatomaatteja, fetapaloja ym. Jos haluaa mukaan pähkinöitä, voi osan tai kaikki siemenistä korvata pähkinäjauheella. Olen miettinyt myös miten leipoa esimerkiksi tämä resepti vegaanina. Kananmunat pitäisi jättää pois ja tilalle enemmän pehmeää tofua ja psylliumia. Olisi hauska kuulla jos joku tuotekehittelee peltileipäreseptiä; kerrothan tuotoksistasi kommenteissa :)

Siemenpeltileipä

1 dl     auringonkukansiemeniä
0,5 dl kurpitsansiemeniä
1 rkl    pellavansiemeniä
1 rkl    kuorimattomia seesaminsiemeniä
1,5 rkl psylliumia
1 tl      leivinjauhetta
0,5 tl   suolaa
3         kananmunaa
100 g tuorejuustoa tai pehmeää tofua
0,5 dl kermaa tai soijakermaa

pinnalle:
siemeniä, esimerkiksi seesaminsiemeniä

Surauta siemenet jauheeksi. Sekoita siemenjauheeseen psyllium, leivinjauhe ja suola. Vatkaa kananmunat, tuorejuusto ja kerma tasaiseksi massaksi. Lisää siemenjauhesos joukkoon. Levitä taikina tasaiseksi leivinpaperilla vuoratulle pellille lastaa apuna käyttäen. Ripottele pinnalle siemeniä. Paista 175 asteessa 20 minuuttia. Leikkaa peltileipä sopiviksi viipaleiksi.

leikkasin meidän peltileivän 9 osaan

muita nopeita leivinjauhepohjaisia leipiä:
siemenleipäset
seesamleipäset
pikafocaccia

Karppaajan tuorepastalasagne

2012-01-26T09:50:00.000+02:00

Vhh-lasagnea on yleensä valmistettu kesäkurpitsa- tai munakoisosiivujen edustaessa lasagnelevyjä. Nyt kun löysin kananmunasta valmistettavan tuorepastan reseptin, lähdin innolla kokoamaan minulle uudenlaista lasagnea. Tämä on hyvää! Meillä lapset rakastavat lasagnea ja ovat syöneet em. kesäkurpitsa- ja munakoisolasagneja ihan tyytyväisinä, mutta tällä kertaa he huokasivat: "äiti, tämä maistuu ihan tavalliselta lasagnelta". Uskoisin sen olevan kehu.

Lasagne on kolmeosainen: bolognesekastike, valkokastike ja lasagnelevyt. Valmistan bolognesen ensisi, koska sille tekee hyvää porista pitkään. Seuraavaksi teen lasagnelevyt, jotka on suhteellisen helppo ja nopea tehdä. Saavat sitten rauhassa jäähtyä. Btw, lasagnelevyt on todella helppo leikata vuoan kokoisiksi. Viimeisenä valmistan valkokastikkeen. Kun kaikki kolme ovat valmiina, kootaan lasagne ja paistetaan se.

Bolognesekastike on samaista kastiketta, jota syödään ihan perinteisesti pastan kanssa. Reseptini ovat usein runsaat, koska minusta on järkevä tehdä isompia annoksia kerralla. Perhe saa ruokaa kahdeksi päiväksi ja minä hetken rauhan keittiössä. Resepti on kuitenkin helppo puolittaa ja voit myös valmistaa pienemmän annoksen. Jos taas sinulla on pienempi vuoka kuin minulla (n. 21 x 30 cm) ja teet koko annoksen, saat ihanaa bolognesekastiketta nautittavaksi pastan kanssa. Valkokastikkeeseen voit lisätä esimerkiksi lohta (graavia, lämmin- tai kylmäsavustettua) ja kuullotettua purjoa, jolloin sinulla on ihana kalakastike.

Vhh-tuorepastalasagne

Bolognese

800 g jauhelihaa
2        sipulia silputtuina
4        valkosipulinkynttä hienonnettuna
1        iso porkkana raasteena
2 dl    punaviiniä tai 0,5 dl balsamicoa
800 g tomaattimurskaa
3 rkl tomaattipyrettä
2 rkl Sukrinia (tai sokeria)
1 rkl kuivattua oreganoa
1 rkl kuivattua basilikaa
2 tl    kuivattua meiramia
suolaa ja mustapippuria

Paista jauheliha kahdessa erässä kypsäksi. Laita ne sivuun hetkeksi. Kuullota pannulla sipulia 1-2 minuuttia, lisää valkosipuli ja porkkana ja jatka kuullottelua pieni hetki. Sekoita jauheliha joukkoon ja lorauta viini päälle. Anna porista hetki, jotta viini kiehuu reilusti kasaan. Lisää joukkoon tomaattimurska ja tomaattipyre. Makua pyörtämään lisää Sukrin. Lisää mausteet ja suola. Anna kastikkeen kiehua hiljalleen kannen alla ainakin puoli tuntia. Mikäli haluat saada kastikkeesta kuivemman ota kansi hetkeksi pois ja anna rauhassa porista, välillä vähän sekoitellen.

paistamaton versio ilman leivinpaperia

Vhh-lasagnelevyt

8 kananmunaa
250 g tuorejuustoa
1 dl psylliumia

Tästä annoksesta tulee kaksi pellillistä lasagnelevyä. Ainekset kannattaa jakaa kahteen taikinaan helpottamaan, että levyistä tulee yhtä ohuet.

Vatkaa kananmunat ja tuorejuusto tasaisesti sekaisin, mielellään jollain tehosekoittimella tai vastaavalla. Sekoita joukkoon psyllium. Anna turvota 10 minuuttia. Kaada taikina pellin päällä sijaitsevalle, öljytylle leivinpaperille. Voitele toinen leivinpaperi öljyllä ja asettele se voideltu puoli taikinan pintaa vasten ja painele taikina varovaisesti tasaisesti koko pellin kokoiseksi. (Taikina on kahden leivinpaperin välissä, jotta pinta ei tummu.) Kypsennä taikina 150 asteisessa uunissa, lähes ylätasolla 10 minuuttia. Tarkista, että taikina on reunoita kypsää kurkistamalla leivinpaperin alle.

Siirrä kypsä pastalevy pelliltä jäähtymään. Ota päälimmäinen leivinpaperi (varovasti, mikäli unohdit voidella sen) pastalevyn päältä. Kun pastalevy on jäähtynyt, leikkaa siitä lasagnevuoan kokoisia palasia. Omaan vuokaani käytin kolme kerrosta levyjä, joten kaksi kerrosta sai kokonaisen levyn ja yhteen kerrokseen laitoin kaksi levyä. Jos pastaa jää yli, voit käyttää ylimääräisen pastan joko pastanauhoina tai kääräistä siitä tortillan.

pimeä kuva, jossa kootaan lasagnea

Juustoinen vhh-valkokastike

4 dl    kermaa tai soijakermaa
4 dl    maitoa, kermaa tai Alpro Soyaa
1 tl     psylliumia
200 g sulatejuustoa paloiteltuna tai pieninä klöntteinä
0,5 tl muskottipähkinää
0,5 tl viherpippuria kämmenen pohjalla murskattuna
suolaa

lisäksi:
200-300 g juustoraatetta

Kiehauta kerma ja maito. Lisää joukkoon koko ajan rivakasti vispaten psyllium. Keittele lientä 5 minuuttia koko ajan vispaten. Lisää joukkoon sulatejuusto. Kun juusto on sulanut, lisää mausteet ja tarkista suola.

Lasagnen kokoaminen ja paistaminen

Levitä uunivuoan pohjalle jauhelihakastiketta. Jauhelihakastikkeen päälle levitetään ohut kerros valkokastiketta. Ripottele valkokastikkeen päälle juustoraastetta. Tämän jälkeen päälle asetellaan lasagnelevy. Jatka samalla tavalla edeten, kunnes olet laittanut viimeisen lasagnelevyn. Sen päälle laitetaan vain valkokastiketta ja runsaasti juustoraastetta.

Paista lasagnea 175 asteisessa uunissa noin 50 minuuttia. Laita pinnalle tarvittaessa folio estämään liikaa tummumista. Anna kypsän lasagnen huilata 10 minuuttia ennen tarjoilua.

jäähtyneenä leikattu pinta on jämäkkää

Broileria pinaatti-homejuustokastikkeessa

2012-01-24T13:30:00.000+02:00

Nopeaa ja helppoa arkiruokaa tuorepastan tai kesäkurpitsapastan seuraksi. Rakastan tuoreen pinaatin, valkosipulin ja juuston yhdistelmää. Tämä on erittäin maukas ja ainakin meidän lapsille maistuva soossi. Tykkään tehdä näitä kastikkeita suhteelisen runsaina, jotta ruokaa riittää -eihän koskaan tiedä onko ylimääräisiä ruokalijoita, vaikkapa naapurin neitokainen piipahtamassa ruoka-aikaan. Ei sen puoleen, saa naapurissakin ruokaa, mutta lapset viihtyvät hyvin keskenään meillä ja heillä :) Jos ruokaa jää yli, saan helposti hyvää lounasta itselleni. Jesh!

Toisaalta on hassua jakaa tällainen helppo kastikeresepti, mutta juttelimme juuri päivänä eräänä toisen jäähalliäidin kanssa, että kiva tietää, mitä ja miten muut arkiruokiaan laittavat. Ei tarvita kuin pieniä erilasuuksia, niin saa vaihtelua omiin keitoksiinsa. Siksi postailen näitä Hiidenuhman keittiön arjen luomuksia, toivoen että joku saisi niistä ideanpoikasen.

harmaa näkymä keittiön ikkunasta toiseen arkikeittiöön ;)

Kokkaillessa minusta on kiva välillä katsella lintujen touhuja ruokapisteessämme. Lintulauta, jolla punatulkut tykkävät syödä, lieneekö niiden herkkua auringonkukansiemenet, on ensi kesän maalausprojektini. Kesällä talomme pintaan sipaistaan kaiketi uutta pintaa. Samoilla maaleilla ajattelin tuunata lintulaudasta pikkuisen talon kulmalautoinen kaikkineen. Olen kait muuttumassa arkihöperöksi :S

Broileria pinaatti-homejuustokastikkeessa

900 g broileria suikaleiksi leikeltynä
1 sipuli hienonnettuna
2 valkosipulinkynttä hienonnettuina
250 g tuoretta pinaattia huuhdeltuna
3-4 dl kermaa
100 g homejuustoa muruina
suolaa ja mustapippuria

Paista broilerisuikaleet kahdessa erässä kypsiksi. Nosta ne sivuun odottamaan. Kuullota sipulia hetken, lisää joukkoon valkosipuli ja pinaatti. Kuullottele niitä sen aikaa, että pinaatti on mennyt kasaan. Kaada broilerisuikaleet ja kerma joukkoon. Kuumenna kiehuvaksi ja lisää homejuusto. Mausta tarvittaessa suolalla ja pippurilla.

Tuorepastaa kananmunasta uunissa kypsentäen

2012-01-22T12:07:00.001+02:00

Loistava oivallus joltakin (alkuperä ei ole tiedossa, ehkä Ruotsista) tehdä pastaa uunissa. Tämä pasta on vhh:ta, gluteenitonta ja erinomaisen helppoa tehdä. Löysin reseptin täältä, mutta vähän selailtuani ruotsalaisia vhh-blogeja, sama reseti löytyi lähes joka blogista. En siis keksinyt, enkä kehitellyt tätä reseptiä, vaan kokeilin sellaisenaan - karppipastaa!

Tämä tuorepasta on siitä kiva, että sitä voi käyttää tagliatellin lisäksi moneen: lasagnelevyinä, tortillloina ja pikkusuolaisina käääretorttuherkkuina. Taikinaa voi maustaa mm. yrteillä tai vaikka pinaatilla. Maistuu myös kylmänä hyvälle. Ok, pastasta ei löydy al dente -ominaisuutta ja maistuu hitusen ohuelle munakkaalle, mitä se onkin, mutta mielestäni superjuttu kuitenkin.

Reseptin ainekset ovat simppelit, kaikki pystyy ostamaan ruokakaupasta. Erikoisin lienee psyllium, mutta sitä löytyy joko gluteenittomien tuotteiden tai mausteiden luota. Psylliumia myydään maustepurkissa (leivinjauheen kokisessa pakkauksessa), joka on kalliimpaa ostaa kuin pusseissa myytävät isommat pakkauskoot (esim. 100 g tai 200 g pussukat). Psylliumia myydään myös Fiberhusk-nimellä. Psyllium on ratamonsiemenjauhetta, luonnontuote - ei siis mitään erikoista lisäainetta. Useissa resepteissä sitä käytetään vain pikkuisen 1 mm - 2 rkl, mutta tuorepastan resepti todellakin käyttää enemmän. Psylliumin ominaisuus on se, että se sitoo nestettä itseensä suuria määriä, minkä lisäksi siinä on hyviä kuituja. Hyvä tuote, jota voi suositella.

Jos valmistaa pastan etukäteen, voi sekä pastalevypötkylän että valmiiksi leikatut pastasiivut säilyttää jääkaapissa pari päivää muovipussissa jääkaapissa. Kätevää, mikäli annoksesta jää yli tai haluaa valmistaa seuraavan päivän ruoan valmiiksi etukäteen.

Kokeilin valmistaa pastaa kahdella tavalla. Ensimmäisellä kerralla surauteltuani taikinan valmiiksi, kaadoin sen suoraan leivinpaperin päälle ilman turpoamisen odotusta kulhossa. Annoin taikinan turvota ennen uuniin laittoa leivinpaperin päällä. Se toimi ihan jees, mutta toisella kerralla kokeilin alkuperäisen reseptin mukaisesti turvottamalla taikina sekoituskulhossa, jolloin jostain syystä pastasta tuli ripauksen paremman rakenteista. Suosittelen myös öljyämään leivinpaperit, koska ne ovat tällöin tuhannesti helpommat saada pastalevystä irti. Kokeilin nimittäin myös ilman voitelua ja pastalevy oli selvästi hankalampaa irroitella ja se vähän repeili.

Tuorepasta
2-3 annosta

4 kananmunaa
125 g tuorejuustoa
0,5 dl psylliumia

Vatkaa kananmunat ja tuorejuusto tasaisesti sekaisin. Sekoita joukkoon psyllium. Anna turvota 10 minuuttia. Annos riittää yhteen kokonaiseen pellilliseen. Kaada taikina pellin päällä sijaitsevalle, öljytylle leivinpaperille. Voitele toinen leivinpaperi öljyllä, asettele se voideltu puoli taikinan pintaa vasten ja painele taikina varovaisesti tasaisesti koko pellin kokoiseksi. (Taikina on kahden leivinpaperin välissä, jotta pinta ei tummu.) Kypsennä taikina 150 asteisessa uunissa, lähes ylätasolla 10 minuuttia. Tarkista, että taikina on reunoita kypsää kurkistamalla leivinpaperin alle.

Siirrä kypsä pastalevy pelliltä jäähtymään. Ota päälimmäinen leivinpaperi (varovasti, mikäli unohdit voidella sen) pastalevyn päältä. Kun pastalevy on jäähtynyt, rullaa ja siivuta se terävällä veitsellä. Pasta on valmista käytettäväksi.

Pastaa ei enää keitetä, vaan se lisätään kuuman kastikkeen joukkoon tai kastike sen päälle. Jos haluat pastan lämpimäksi, paahda nopeasti pannulla varoen kuitenkaan ruskistamasta sitä.

Raikas ja täyteläinen sitruunakastike

2012-01-21T11:23:00.000+02:00

Ihanainen kastike

Miten jokin kastike voi olla samanaikaisesti sekä raikas että täyteläinen? Ihmeellisen helposti, kun keittää alla esitetyn ihanan sitruunakastikkeen. Se on tyrmäävän hyvää! Keltuaisilla suurustettu kastike on lisäksi yllättävän vaivatonta valmistaa. Se sopii kalan, kanan, possun, katkarapujen ja lämpimien kasvisten kastikkeeksi. Keväällä aion kokeilla kastiketta parsan ja artisokan kanssa.

Löysin hiljan ruokablogin Rouva Raadelmasta, jossa on mahtavia kokkailuja ja sieltä löysin myös sitruunakastikkeen reseptin. Alkuperäisessä reseptissä on käytetty yrttinä ruohosipulia, joka sopii kastikkeeseen upeasti. Myös muut yrtit sopivat kastikkeeseen, kuten tilli, rakuuna ja sileälehtinen persilja. Jopa hienonnettu ja kuullotettu purjo käy kastikkeeseen.

Minulla oli hieman kiireinen päivä. Ostin kaupasta savusiian ja salaattitarpeet. Ruoka valmistui hetkessä, kun kala oli valmisruokaa, terveellistä sellaista. Parsakaali kypsyi sopivaksi itsekseen. Kastikkeen kanssa en kauaa turannut, mutta vinkkinä annan sen, että mittaa, raasta, puserra ja pilko kaikki ainekset ennen kastikkeen valmistamista -kuten aina ruokaa laittaessa. Taisi olla itsestäänselvyys.

Sitruunakastike

3      kananmunan keltuaista
4 dl kuohukermaa
50 g voita
1      sitruunan mehu ja raastettu kuori
suolaa ja valkopippuria
ripaus makeaa ( esim. Sukrintomua tai sokeria)
1      kevätsipuli silputtuna

Vatkaa keltuaiset ja kerma sekaisin. Sulata voi kattilassa. Kaada keltuaiskerma voin joukkoon ja vispaa reippaasti. Kuumenna kastike ja jatka koko ajan vispaamista. Kun kastike on saostunut, lisää sitruuna (mehu ja kuoriraaste). Mausta kevyesti suolalla ja pippurilla. Lisää hyppysellinen makeutta maun mukaan - kastike saa jäädä sitruunaisen kirpakkaaksi. Lopuksi höystä kastike sipulilla.

savusiian kanssa täydellistä

Karitsan ulkofilettä uunissa ja punaviinikastike

2012-01-19T10:12:00.001+02:00

lisukkeena etikkasuppilovahveroita ja punakaalisalaattia

Karitsan ulkofileitä tulee kesäisin grillattua paljon. Näin talvella pikapaisto pannulla ja uunissa kypsentäminen on kätevää, kun saa isommallekin joukolle samaan aikaan lihat kypsiksi. Meitä tosin oli vain oma perhe tällä kertaa, mutta edes minun isoimmalle paistinpannulle ei mahdu koko perheen pihvit samaan aikaan.

Marinointiin tosin kannattaa mieluiten varata aikaa jo edellinen päivä ennen varsinaista ruokailua. Toisaalta edellispäivänä marinadin valmistaminen on siitä mukavaa, että kokilla on vähemmän puuhasteltavaa köökissä seuraavana päivänä. Homma hoituu lähes itsestään. Punaviini sopii lampaan kanssa ihanasti ja sen vuoksi olen sitä käyttänyt suhteellisen runsaskätisesti.

Meidän perhe rakastaa lampaanlihaa. Tämäkin ateria oli arkena ihan juhlaruokaa, jota lapsetkin maiskuttelivat tyytyväisinä. Meillä lapset ottivat niin paljon lisää lihaa, että suosittelen käyttämään runsaasti lihaa. Jos sitä jäisi yli, voisi siitä tehdä ihanan salaatin seuraavana päivänä lounaaksi. Meillä ruokaa oli riittävästi ja se oli ihanaa.

Punaviinikastikkeen suurusteeksi olen käyttänyt psylliumia, joka sopii vhh-ruokavalioon erinomaisesti. Psylliumissa ei ole lainkaan hiilihydraatteja ja siitä saa kuituja. Psylliumia pitää käyttää varovasti, koska liika psyllium tekee kastikkeesta limaklöntin. Itse lisäsin rivakasti sekoitellen psylliumia 1 mm kerrallaan. Psyllium turpoaa 10 minuutissa, joten hetki pitää odottaa ennen kuin näkee kastikkeen paksuuntuvan. Kuten reseptissä totean, voi kastikeeseen lisätä 2 mm psylliumia alkuun ja sen jälkeen odottaa ja katsoa miten kastike suurustuu.

Kastikkeen makeus on makuasia, joten minun antamat mitat ovat meidän perheen makuun sopivat. Punaviini ja Sukrin eivät mielestäni toimi yksistään, koska minä maistan siinä jonkin metallisen maun. Ainakin luulen maistavani. Siksi olen lisännyt sokeritonta siirappia, joka loiventaa maun ihanaksi. Stevia voi sopia kastikkeeseen, mutta sitä en ole vielä kokeillut. Jos ei välitä hiilareista tuon taivaallista, käyttäisin itse makeutukseen yksistään tummaa siirappia. Samaan lopputulokseen vhh:na pääsee Sukrin + sokeriton siirappi -yhdistelmällä.

uuniin menossa

Karitsan ulkofilettä uunissa

800 g karitsan ulkofilettä
4:lle

marinadi:
1,5 dl punaviiniä
0,5 dl öljyä
3        valkosipulinkynttä siivuina
2        oksaa rosmariinia vähän murskattuina
1 dl    timajamia silppuna
mustapippuria

kypsälle lihalle:
suolaa ja mustapippuria
timjamia

Sekoita marinadin ainekset kulhossa. Kostuta fileitä marinadissa ja laita ne isoon pussiin. Kaada marinoitiliemi lihojen päälle. Solmi pussi kiinni ja pyörittele pussia, jotta mausteet menevät tasaisesti lihojen joukkoon. Anna marinoitua jääkaapissa vähintään kahdeksan tuntia välillä pussia käännellen.

Valuta marinadi lihoista siivilän avulla. Pyyhi jokainen file talouspaperilla kuivaksi. Paista pannulla fileisiin kaunis pinta ja siirrä ne sen jälkeen leivinpaperilla vuoratulle pellille. Laita lämpömittari yhteen fileistä. Kypsennä 120 asteisessa uunissa, kunnes lihan lämpömittari osoittaa 55 astetta (tai 60 asteista, jos haluat kypsää), noin 10 minuutian ajan. Ota ne uunista ja laita fileet folion sisään ja pyyhe päälle 10- 15 minuutin ajaksi. Ennen tarjoilua rouhi pintaan mustapippuria ja suolaa, koristele timjamilla.

eihän tästä mitään näe, mutta ihanaa kastiketta!

Punaviinikastike
4:lle

2,5-3 dl punaviiniä
1 dl    vahvaa lihalientä
1 rkl   Sukrin (tai sokeria)
2 rkl sokeritonta siirappia (tai 1 rkl tummaa siirappia)
1        salottisipuli silputtuna
1 rkl   timjamia silppuna
2-3 mm psylliumia (tai voit suurustaa perinteisesti jauhoilla)
suolaa ja mustapippuria

Kuullota sipuli rasvassa. Lisää punaviini, lihaliemi ja makeutus. Keitä kokoon noin puoleen, välillä sekoitellen. Siivilöi halutessasi sipulit pois. Kuumenna edelleen liedellä lientä, sekoita rivakasti ja lisää aluksi 2 mm psylliumia kastikkeeseen. Sekoittele kiehuvaa lientä hetken. Anna psylliumin rauhassa turvota noin 10 minuutin ajan. Tarkista kastikkeen paksuus, lisää tarvittaessa enintään 1 mm psylliumia lisää. Mausta kastike lopuksi timjamilla ja tarvittaessa suolalla, mustapippurilla ja lisämakeutuksella.

Skottimunat siskonmakkarasta

2012-01-18T12:47:00.001+02:00

meillä syötiin kukkakaalimuusia skottimunien kera

Äiti, nämä maistuvat ihan makkaralta! huudahti poikaseni maistellessaan skottimunia. No, sitähän ne ovatkin, kananmunilla täytettyjä siskonmakkaroita. Innostuin siskonmakkaroista valmistettaviin skottimuniin Kotiäidin Karppaus ja perhe -blogissa olleeseen reseptiin. Oma reseptini on yksinkertainen variaatio alkuperäisestä.

Alla oleva resepti on toinen tuotokseni skottimunista. Ensimmäisellä kerralla en käyttänyt mitään tukevoittamaan taikinaa ja sitä oli hankala käsitellä. Toisella kertaa onnisti ja nämä ovat mielestäni hassun hauskaa munamakkara -ruokaa. Niin ja lapset tykästävät ;)

Resepti on siis simppeli ja siskonmakkarataikinaa voi maustaa mielensä mukaan esimerkiksi silputuilla: yrteillä, aurinkokuivatulla tomaateilla, kevätsipulilla, oliiveilla tai vaikka raastetuilla vihanneksilla. Vihannekset on syytä kuullottaa, jotta ne eivät jää liian narskuviksi ja antaa jäähtyä ennen taikinaan lisäämistä.

Skottimunat siskonmakkarasta

500 g siskonmakkaraa
5 kovaksi keitettyä kananmunaa
0,5 dl Pofiberiä (tai korppujauhoja)

panerointiin:
1 dl Pofiberiä syvällä lautasella (tai korppujauhoja)
(1 tl oreganoa tai muuta yrttiä)

Purista siskonmakkara kulhoon. Sekoita joukkoon Pofiber. Kuori kananmunat. Varaa pieneen lasiin kylmää vettä, jolla voit kostuttaa käsiäsi pyöritellessäsi kananmunien ympärille siskonmakkarataikinaa. Laita valmiiksi pyöritellyt skottimunat leivinpaperin päälle odottamaan. Kun olet saanut skottimunat valmiiksi, pyörittele niitä varovasti Pofiberissä ja asettele takaisin leivinpaperin päälle. Paista pannulla skottimuniin kaunis pinta ja siirrä ne takaisin leivinpaperille. Laita skottimunat 200 asteiseen uuniin 10 minuutin ajaksi, kunnes ne ovat kypsiä.

muuta siskonmakkarasta:
aurinkoiset siskonmakkarapihvit
siskonmakkarakeitto
wasabimaustetut siskonmakkaranuggetit

Lämmin punakaalisalaatti fetalla ja pähkinöillä

2012-01-17T20:59:00.000+02:00

Jostain syystä talvella on kiva, kun nauttii osan salaattia lämpimänä ja että siinä on kaunis vahva väri. Lämmin punakaalisalaatti on maukas lisukesalaatti, josta meillä pitivät kaikki. Minun piti tehdä salaatti aura-juustolla, mutta unohdin ostaa sitä ruokakaupasta. Suunnitelma muuttui ja tulos oli silti erinomainen. Voin lämpimästi suositella tätä salaattia - yksinkertaisen hyvää.

Fetan voi siis vaihtaa mieluisaan juustoon: auraan, vuohenjuustoon tai vaikka halloumiin (halloumi kannattaa laittaa pannulle samaan aikaan kuin alkaa kuullotella kaalia). Jos salaattia jää yli, voi sitä tarjota seuraavana päivänä kylmänä tai lämmittää uudelleen pannulla.

Lämmin punakaalisalaatti fetalla ja pähkinöillä

500 g punakaalia
200 g feta-juustoa
reilu 1 dl saksanpähkinöitä
mustapippuria

Siivuta punakaali. Kuullota sitä rasvassa, kunnes se on pehmennyt, mutta siinä on vielä purutuntumaa, al denteä. Pilko feta kuutioiksi. Leikkaa pähkinöitä hieman pienemmiksi, voit paahtaa niitä kuivalla pannulla, mutta se ei ole välttämätöntä. Lisää feta-juusto ja pähkinät kaalin joukkoon. Mausta ropsauksella mustapippuria. Tarjoa lämpinänä (tai kylmänä).

Kurpitsansiemensämpylät

2012-01-16T19:55:00.000+02:00

Voih - unohdin ripotella pinnalle siemeniä :S

Jos haluat ihanan leivän tuoksun keittiöön ja tuoretta oivallista sämpylää, kannattaa kokeilla kurpitsansiemensämpylöitä. Toimii.

Hamppusämpylöiden reseptiä kommentoitiin hiljan kysymällä mitä voisi käyttää hamppuproteiinin tilalla. Ehdotin muiden proteiinijauheiden käyttöä taikka mantelijauhetta. Kysyjä oli kokeillut mantelijauhoja ja kehui onnistuneensa erinomaisesti. Kurpitsansiemensämpylät ovat johdannnainen hamppusämpylöiden reseptiin, ilman proteiinijauheita.

Kurpitsansiemensämpylät onnistuivat ihanasti! Rapsakka pinta, pehmeä sisälmys ja hulppean hyvä maku. Aah! Kurpitsansiemenien sijaan tai sen kanssa voi laittaa niitä siemeniä, mistä tykkää. Minä jotenkin tykkään kovin kurpitsansiemenistä. Itse unohdin laittaa koristeluun siemeniä, vaikka ne mielestäni kruunaavat sämpylän paahtuessaan uunissa unelmaisiksi.

Leipurin vinkkejä tähän reseptiin: Hamppusämpylöitä leipoessa hoksasin lämmittää oluen purkissaan. Todella yksinkertaista! Kannattaa kuitenkin muistaa, että purkkia avatessa lämmin olut tursuaa (kuohahtaa) purkista - laita kulho lavuaariin, avaa purkki varovasti sen päällä ja kaada se kulhoon. Kokeilin reseptiä puolella desillä siemeniä, mutta lisäsin varsinaiseen reseptiin vähän lisää, ihan vain pikku rapsahduksen verran. Jaoin taikinan kahdeksaan osaan ja sain aikaiseksi todella isoja sämpylöitä. Siksi suosittelen pyörittelemään mielummin yhdeksän sämpylää.

siemeniä oli ihan liian vähän, mutta ihana maku ja rakenne

Kurpitsansiemensämpylät

9 kpl isoja sämpylöitä

3,3 dl Koffin Lite -olutta, vettä, Alpro Soyaa tai maitoa

1 dl täysjyvä ruisjauhoja

1 pss (11 g) kuivahiivaa

1 dl vehnäleseitä

0,75 dl kurpitsansiemeniä

2 rkl rypsiöljyä

2 tl suolaa

2 ½ dl gluteiinia

2 dl mantelijauhetta

pinnalle:
kurpitsasiemeniä

Valuta lavuaariin kuumaa vettä. Laita oluttölkki veteen lämpenemään. Sekoita kuivahiiva ruisjauhoihin. Avaa oluttölkki varovasti ja kaada se kulhoon. Lisää lämpöiseen olutliemeen vehnäleseet, kurpitsansiemenet, öljy ja suola. Lisää taikinaan gluteeni ja mantelijauhe. Sekoita hyvin. Anna taikinan kohota 45 minuuttia. Leivo kostutetuin käsin taikinasta sämpylöitä. Litistä sämpylöitä leivinpaperin päällä. (Tässä kohdassa voit raakapakastaa osan sämpylöistä). Anna kohota 20 minuuttia.

Voitele halutessasi sämpylät kylmällä vedellä, Alpro Soyalla tai maidolla. Ripottele pinnalle vähän kurpitsansiemeniä. Paista sämpylät 200 asteessa n. 20 minuuttia. Sämpylöiden pohjaa napauttaessa pitäisi kuulua kumea ääni.

menossa liinan alle kohotukseen

todella ihania ja keittiössä tuoreen leivän tuoksu!

The sweetest blog -tunnustus

2012-01-15T14:45:00.000+02:00

Olen aivan tohkeissani! Sain Katjalta Ilon vuosi -blogista blogielämäni ensimmäisen tunnustuksen: the sweetest blog. Nöyrin mielin otan sen vastaan, mutta hirmuisan iloisena siitä, että Hiidenuhman keittiö on koskettanut. Vau ja lämmin kiitos :)

Tunnustukseen kuuluu kaksi osaa. Vastataan samoihin kysymyksiin kuin tunnustuksen antaja on jo vastannut ja toiseksi annetaan tunnustus seuraaville onnekkaille :)

Minun vastaukseni:

1. Lempiväri: sininen yhdessä valkoisen kanssa
2. Lempieläin: maatiaiskissat ja poodelit ;)
3. Lempinumero: poikasen pelinumero tietenkin eli 30
4. Paras alkoholiton juoma: vesi
5. Facebook tai Twitter: Facebook ja siellä myös Hiidenuhman keittiössä -sivut
6. Intohimosi: perhe, lukeminen, keittokirjat, kokkailu ja maailmanparantaminen
7. Lahjojen antaminen vai saaminen: saaminen on kivaa, mutta vielä hauskempaa on antaa ajatuksella tehtyjä tai hankittuja lahjoja
8. Mieleisin kuvio tai muoto: sydän
9. Paras päivä viikossa: lauantai - aika perheen kanssa
10. Lempikukka: valkoinen iso orkidea

Katjan Ilon vuosi -blogi on juuri sitä, mitä mielestäni the sweetest blog -tunnustus ilmentää. Ihana ja elämänmyönteinen blogi. Nyt kun vuorostani saan antaa tunnustuksen eteenpäin, pidän tärkeänä korostaa sitä positiivisuutta ja muiden kannustamista, jota tunnustuksen saavat blogit edustavat.

Kaksi blogia, joille annan the sweetest blog -tunnustuksen ovat ensimmäiset blogiystäväni:

Ahmija

Karppaus ja perhe

Ahmija on auttanut minua superkiltisti lähes kädestä pitäen blogiasioissa, vaikkemme ole ikinä tavanneetkaan. Hän on lisäksi kannustanut ja opastanut minua, kouluttamatonta kotikokkia ruoanlaitossa, kun en jotain asiaa tiedä tai osaa. Ahmijan blogi on lisäksi visuaalisesti upea ja korkeatasoinen ruoka- ja olutblogi.

Karppaus ja perhe -blogin Kotiäiti on sydämellisin blogiystäväni, mitä löytyy. Hän kertoo blogissaan ruoanlaitosta lasten kanssa, pihapiirin eläimistä ja niiden hoidosta (eläinten koko elinkaaresta). Sellainen maanläheinen ja myönteinen blogi. Niin ja Kotiäiti laittaa blogiinsa tietenkin mainiot reseptinsä.

Kolmannen, muttei yhtään vähäisempänä, annan tunnustuksen ystävälleni ja blogiystävälle:

Campasimpukka

Campasimpukka antaa viisaita neuvoja ja nokkelia ajatuksia kommenteissaan. Välillä mietin postausta kirjoittaessa, että tämä minun täytyy korjata, muutoin Campasimpukka "puuttuu" asiaan. Muistan kouluajoiltamme kerran, kun kerroin C:lle käyneeni sienessä. C kysyi minulta, millaista on olla sienen sisällä ;) Campasimpukalla on mahdottoman kauniita kuvia blogissaan, hän haastaa itsensä tekemään ruokaa ja muita herkkuja sen mukaan, missä kulloinkin on pyöräilykilpailuita. Ts. reseptejä eri maateeman mukaan ja lyhyitä selostuksia pyöräkilvasta.

Kiitos vielä kerran Katjalle! Positiivisia fiiliksiä kaikille lukijoille ja bloggareille!

Mutakakku (mudcake) ja vaniljakastike (créme anglaise)

2012-01-13T10:52:00.000+02:00

Mutakakku ja vaniljakastike ovat meidän perheen herkkua. Mutakakku on syntisen täyteläistä ja ihmeellisen helppo valmistaa. Vaniljakastike on taas hitusen työläämpi, mutta vaivan väärti. Vaniljakastike sopii myös moneen muuhun ihanaan jälkiruokaan kuten marjojen ja pannukakun kera.

Kuuman mutakakun kanssa sopivat marjojen lisäksi kylmät lisukkeet kuten vaniljalla maustettu kermavaahto (+ripaus makeutta), vaniljajäätelö ja kylmä vaniljakastike. Kylmän mutakakun kanssa tarjottavaksi sopivat toki edellä mainitut lisukkeet, mutta myös lämmin vaniljakastike.

Minun mutakakussani on vähän enemmän mausteita kuin alkuperäisessä reseptissä. Minusta suklaa, konjakki/rommi ja vanilja muodostavat niin ihanan makukokonaisuuden, että niitä ei voi jättää pois. Toki nyt, kun kokkauskonjakkipulloni on tyhjä, joudun arvioimaan asiaa uudelleen. Uskallanko käyttää isännän hienoa konjakkia leivontaan, vai saanko hankittua pikaisesti huokeamman pullon keittiööni ;)

vadelmat ja mutakakku

Mutakakku

200 g tummaa suklaata (vähintään 70 %) paloiteltuna
200 g voita kuutioina
1 dl    Sukrintomua (tai 0,75 dl sokeria)
5        kananmunaa
2 rkl   konjakkia tai rommia

1 rkl mantelijauhetta

2 mm vaniljajauhetta

Sulata suklaa ja voi vesihauteessa tai mikrossa. Sekoita ne keskenään. Anna seoksen jäähtyä. Lisää joukkoon ensin Sukrintomu, sitten kananmunat yksitellen vatkaten. Sekoita joukkoon mantelijauhe. Mausta taikina konjakilla ja vaniljalla.

Vuoraa irtopohjavuoka leivinpaperilla ja voitele reunat. Kaada taikina vuokaan. Paista 200 asteessa 10-15 minuuttia, kunnes kakku on pinnalta ja reunoilta kypsä, mutta keskeltä raaka. Älä ylikypsennä kakkua - se ei saa kypsyä keskeltä liikaa!

Kakkua voi syödä lämpimänä, mutta perinteisin tapa on antaa sen jäähtyä kunnolla ja kylmentää se yön yli jääkaapissa.

Vaniljakastike

4 dl   maitoa tai kermaa
4       keltuaista
0,5 dl Sukrintomua (tai sokeria)
1 tl    vaniljajauhetta

Kaada maito kattilaan. Lisää joukkoon vaniljajauhe. Kuumenna rauhallisesti kiehuvaksi ja nosta sivuun jäähtymään. Vatkaa keltuaiset ja Sukrintomu kuohkeaksi. Lisää jäähtynyt maito vähän kerrallaan keltuaisten joukkoon. Kaada seos takaisin kattilaan. Lämmitä seosta koko ajan hämmentäen, kunnes kastike on saennut. Älä anna sen kiehua, koska tällöin se juoksettuu.

Kaada vaniljakastike tarjoilukulhoon. Tarjoa kuumana tai kylmänä. Kylmä vaniljakastike kannattaa valmistaa jo edellisenä päivänä, jotta se ehtii viiletä sopivasti.

Aurinkoiset siskonmakkarapihvit ja yrttinen sellerimuusi

2012-01-12T09:59:00.000+02:00

Yllättävän hyvää! sanoi ennakkoluuloinen mieheni aurinkoisista siskonmakkarapihveistä ja otti lisää ruokaa. Tarjosin aluksi tomaattisiivun pihvin koristeena, mutta tomaatit maistuivat niin hyvältä pihvien kanssa, että kaikille neljälle ruokailijalle oli siivutettava omat tomaatit. Pihvit voi jättää myös paneroimatta, jolloin pinta jää enemmän makkarannäköiseksi.

Kastiketta annos ei kaipaa, vaan mehukkaat tomaatit, sellerimuusi ja simppeli salaatti riittävät oivasti. Yrttinen sellerimuusi on lempeän hyvää ja alkaa tuoksua kevyesti jo kuullottaessa sellerikuutioita. Se sopii moneen muuhunkin ruokaan lämpimäksi lisukkeeksi, erityisesti kalalle.

Siskonmakkaroista saa paljon muutakin kuin keittoa, joka sekin on hyvää. Olenpa tehnyt wasabi-siskonmakkaranuggetteja ja skottimunia (postaus myöhemmin). Siskonmakkara on lapsiperheessä oiva tuoremakkara, josta voi väkertää monenlaista arkiherkkua. Siskonmakkarapihvien idea on täältä ja sellerimuusin täältä.

Aurinkoiset siskonmakkarapihvit

500 g siskonmakkaraa
1 kananmuna
0,5 dl kermaa
0,5 dl Pofiberiä (tai korppujauhoja)
6 aurinkokuivattua tomaattia silputtuna
0,5 dl ruohosipulia silputtuna
0,5 dl basilikaa silputtuna
ripsaus mustapippuria

panerointiin:
1 dl Pofiberiä (tai korppujauhoja) tai 0,5 dl Pofiberiä ja 0,5 dl parmesaania
2 tl oreganoa

lisäksi:
4 tomaattia siivutettuina
salaattia

Purista siskonmakkara kuorestaan kulhoon. Sekoita kaikki ainekset siskonmakkarataikinan joukkoon. Anna taikinan huilata 10 minuuttia (voit laittaa sellerimuusin alulle). Sekoita panerointiainekset keskenään syvällä lautasella. Varaa pieni lasillinen kylmää vettä käsien kostuttamiseen ja voipaperia kypsennystä odottaville pihveille. Sipaise vettä käsiin, ota siskonmakkarataikinaa ison lihapullan verran käsiin ja taputtele siitä pihvi. Kääntele pihvi panerointijauheessa ja laita voipaperin päälle odottamaan. Kun olet saanut leivottua kaiken taikinan, paista pihvit runsaassa rasvassa kypsiksi. Voit myös paistaa pihvit uunissa 225 asteessa noin 15 minuuttia, kunnes pihvit ovat kypsiä. Koristele tomaatin siivuilla, tarjoa salaatin ja sellerimuusin kera.

Yrttinen sellerimuusi

500 g juuriselleriä kuorittuna ja kuutiotuna
reilu nokare voita tai muuta rasvaa
2 dl kanalientä
0,5 dl kermaa
0,5 dl ruohosipulia silppuna
0,5 dl basilikaa silppuna
tarvittaessa suolaa

Kuullottele sellerikuutioita rasvassa hetki ilman, että kuutiot saavat väriä. Lisää kanaliemi päälle ja keitä noin 8 minuuttia, kunnes selleri on kypsää. Siivilöi liemi talteen. Kaada kerma sellerikuutioiden päälle ja nosta kattila takaisin kuumalle levylle, jotta kerma vain lämpenee. Nosta kattila pois levyltä, lisää yrtit joukkoon, sekoita sauvasekoittajalla muusiksi. Lisää keitinlientä ja suolaa tarvittaessa.

Parman kana ja pestotomaatit

2012-01-11T09:13:00.000+02:00

Parman kana on nopea, helppo ja ylellisen täyteläinen. Pestotomaatit valmistuvat samassa vuoassa broilerin kanssa. Tämä ruoka on meillä koko perheen suosikki. Jos lapsille aurinkokuivatut tomaatit ovat liian rankka juttu, voi ne jättää pois tai vaihtaa siivutettuihin kirsikkatomaatteihin. Peston voi myös korvata silputulla basilikalla.

Paistaessa vuoan pohjalle kertyvä maukas liemi kannattaa ottaa talteen ja kaataa kastikkeena broilereiden päälle. Tarjotaan runsaan salaatin kera.

Parman kana
4:lle

4 broilerin rintafileetä
1 mozzarellajuusto siivuttettuna
4 aurinkokuivattua tomaattia siivutettuina
4 tl pestoa
8 siivua parmankinkkua

päälle:
oliiviöljyä

Viillä broileriin reiluhko tasku. Voitele tasku pestolla. Lado juusto- ja tomaattisiivut taskuun. Sulje taskut kietomalla kaksi parmankinkkua jokaisen broilerifileen ympärille ja asettele fileet voideltuun uunivuokaan taskunsuu ylöspäin. Kaada jokaisen fileen päälle vähän oliiviöljyä. Paista 200 asteessa noin 25 minuuttia, kunnes broileri on kypsää.

Pestotomaatit

4 tomaattia
4 tl pestoa
4 rkl parmesaania raasteena tai lastuina

Tarkista, että tomaatit pysyvät nätisti pystyssä. Leikkaa tarvittaessa ohuesti pieni tasainen pinta pohjaan. Leikkaa tomaateista ohuesti "hattu" pois. Levitä leikkauspinnalle pestoa. Ripottele juusto päälle. Laita tomaatit uunivuokaan. Paista 200 asteessa 25 minuuttia.

taskut ovat auki

Karhea manteli-tofusmoothie

2012-01-10T12:16:00.000+02:00

Ostin eilen kaupassa käydessäni pehmeää tofua, koska ajattelin tehdä maidotonta smoothieta. Minulla oli kerrankin huisin hyvä tuuri, koska kotiin tultuani löysin Ahmijan samana päivänä postaaman tofu-pähkinäsmoothien reseptin. Loistoidea laittaa pähkinöitä ja siemeniä smoothieen!

Tämä päivä lähti liikkeelle hienosti, kun nautimme mieheni kanssa ihanat smoothiet aamupalaksi. Aamupalan lisäksi smoothieta voi tarjota jälkiruokana jolloin annoskokoa kannattaa pienentää. Koska smoothie on nopea valmistaa ja se on parasta tarjota heti, jälkiruoaksi tarkoitettu smoothie kannattaa surautella vasta ruoan jälkeen. Smoothie on myös ihana välipala koululaisille.

Oma smoothieni on vähemmän "smooth", kuin alkuperäinen. Minulla ei ole (vielä) kunnon blenderiä, vaan teen pöperöt sauvasekoittajaa ja sen lisäosaa, leikkuuterällä varustettua kulhoa apuna käyttäen. Haaveena on tietenkin oma vitamix-blenderi, mutta siihen on vielä matkaa (tietääkö kukaan mistä sen saa ostettua edullisimmin?). Manteleista jää pieni suutuntuma, muttei haittaa. Teen siten "köyhän naisen karheaa smoothieta". Nam, maku on hillittömän hyvä ja ravintoarvot ovat huipussaan!

Laitoin omaan smoothieeni marjoiksi mansikoita ja mustikoita. Näiden marjojen kanssa ei makeutusta kaivannut lainakaan. Kannattaa muistaa, että ulkolaisia vadelmia ei tällaiseen kypsentämättä valmistettavaan ruokaan kannata käyttää.

tässä tulossa kolme annosta ;)

Karhea manteli-tofusmoothie
1 annos

100 g pehmeää tofua
50 g   kokonaisia (kuorimattomia) manteleita tai mantelijauhetta
0,5 dl kylmää vettä
70 g   pakkasesta marjat suoraan kippoon
1 rkl kokonaisia pellavansiemeniä
1 tl    mustia seesaminsiemeniä
pieni ripaus vaniljajauhetta

lisää tarvittaessa:
tilkka kylmää vettä tai soijamaitoa
makeutusta

Surauta sauvasekoittajan leikkuuteräisessä kulhossa tofu ja mantelit niin tasaiseksi tahnaksi, kuin mahdollista. Lisää joukkoon loput ainekset ja surauttele (karhea) smoothie sekaisin. Nauti heti.

Uunimunat pinaatin ja ilmakuivatun kinkun kera

2012-01-08T09:55:00.000+02:00

Uunimunat ovat veikeä tapa valmistaa aamupala tai brunssi. Ne ovat nopeita toteuttaa ja niiden kanssa riittää annos salaattia tai vähän leipää. Lisäksi tuntuu vähän juhlalta syödä annoskiposta aamupalaa. Idean uunimuniin löysin Campasimpukalta.

Uunimunia voi helposti myös varioida. Ilmakuivatun kinkun voi vaihtaa tavallisiin kinkku- tai kalkkunasiivuihin. Itse en paloitellut ilmakuivattua kinkkua mitenkään, jolloin annoksen syöminen luiskalla oli pikkuisen hankalaa, ei tietenkään mahdotonta. Tästä syystä reseptissä on ohjeistettu leikkelemään kinkku helpommin syötävään kokoon. Pinaatin voi jättää pois tai vaihtaa esimerkiksi freesattuihin sieniin, kasviksiin tai marinoituihin tofuun. Kananmunia käytin meillä kaksi annosta kohden, koska munat olivat niin pieniä.

Uunimunat pinaatin ja ilmakuivatun kinkun kera
4:lle

4-8     kananmunaa
150 g pinaattia
80 g   ilmakuivattua kinkkua
4 rkl kermaa
4 rkl   juustoraastetta (esim. gruyère)
2 rkl sipulia silppuna
mustapippuria

koristeeksi:
ruohosipulisilppua

Voitele neljä uuninkestävää annosvuokaa. Leikkaa kinkku pieniksi paloiksi ja vuoraa vuoat kinkkupaloilla. Kuullota pinaatti ja sipulit pannulla. Jaa pinaatti-sipuliseos vuokien pohjille. Riko jokaiseen vuokaan 1-2 kananmunaa, keltuaiset ehjinä. Lisää jokaiseen vuokaan ruokalusikallinen kermaa, ripaus mustapippuria ja juustoraaste.

Laita vuoat 200 asteiseen uuniin. Kypsennä vuokia noin 12 minuuttia yhden kananmunan vuokia ja noin 18 minuuttia kahden munan vuokia. Tarkista kypsyyttä varovasti kokeilemalla tikulla yhtä annosta tai heiluttele varovasti. Annos saa olla hieman hyllyvää, muttei liikaa ;) Jos haluat kananmunan kokonaan kypsyvän, lisää paistoaikaa. Annokset kypsyvät hivenen vielä uunista ottamisen jälkeen, muttei merkittävästi. Koristele annokst lopuksi ruohosipulilla.

Thaimaalainen possukeitto

2012-01-07T09:39:00.000+02:00

Sain joululahjaksi keittokirjan kin a-roi du suay - thaimaalainen kotiruoka (Moreeni 2011), jonka kirjoittaja on Suomessa asuva thaimaalainen Niramon Thanuddhanusilp. Kirja on ihana! Reseptit ovat helppoja ja ainekset niissä sellaisia, joita löytyy Suomesta. Kirja on upeasti kuvitettu ja siinä on reseptien lisäksi esitelty tavallisimmat thai-ruoan raaka-aineet, työvaiheittain kasvisten kaivertaminen koristeiksi, laaja kuvaus thaimaalaisesta viininviljelystä ja -tuotannosta sekä lueteltu kirjan kirjoitushetkellä Suomessa olevat 110 thai-ravintolat osoitteineen.

Kokeilin keittokirjasta ensimmäiseksi possukeittoa, joka yksinkertaisuudestaan huolimatta oli monivivahteisen maukasta ja suorastaan tyrmäävän hyvää! Siivutin chilit reilun paksuisiksi, jotta lasten oli helppo poimia ne lautasen sivuun. Aikuiseen makuun chilit sujahtivat lempeästi suuhun. Olimme koko perhe ihastuksissamme! Seuraavana päivänä tyttöseni halusi samaa keittoa lisää, lapset kun meillä yleensä toivovat jotain muuta kuin sitä eilistä ruokaa.

Kävin thai-ruoan kokkauskurssilla joskus vuosia sitten, jolloin opettajamme Chonlaya Laotong (en olisi muistanut nimeä, mutta löysin hiljan kurssilta saamamme reseptivihkosen) opasti meitä ja sanoi, että thai-ruokaan ei käytetä länsimaisia keittopohjia tai liemikuutioita. Meidän kotoisissa liemissämme on enemmän suolaa ja muutoinkin vääriä makuja thaimaalaiseen makumaailmaan. Myös Niramon kehottaa käyttämään etnisistä kaupoista saatavia thaimaalaisia kanaliemikuutioita tai keittämään kanaliemen thaimaalaiseen tapaan kananluut murskaamalla, liottamalla ne kylmässä vedessä puoli tuntia, keittämällä ne vihannesten ja ripauksen suolaa kanssa pari tuntia, kuorimalla vaahto ja lopuksi siivilöimällä liemen. Jos käyttää tavallista kanalientä, pitää reseptin suolaa ja soijakastikemäärää vähentää, jottei liemestä tule liian suolaista.

Ostin banbunversot, vaalean soijakastikkeen ja kanaliemijauheen Hakaniemen Oriental Supermarketista. Kanaliemen en usko olleen thaimaalaista (ehkä kiinalaista), mutta se toimi keitossa erinomaisesti, eikä keitto ollut liian suolaista. Se oli hyvää, niin hyvää! Bambunversojen ravintosisältö miellytti minua: 100 g bambunversoja sisälsi 15 kcal, proteiinia 0,7 g, hiilareita vain 3,1 g, rasvaa 0 g, kuituja 2,1 g.

alkuperäinen resepti ja alla minun versioni siitä ;)

Thaimaalainen possukeitto

400 g porsaanjauhelihaa
1,5 l   kanalientä
1 prk (140 g) bambunversoja
2 rkl vaaleaa soijakastiketta
2    valkosipulinkynttä silputtuina
0,5 punainen chili siivutettuna
1 tl     suolaa
valkopippuria
0,5 dl korianteria silputtuna

Kypsennä jauheliha pannulla. Lisää se kiehuvaan kanaliemeen. Lisää keittoon bambunversot, soijakastike, valkosipuli ja chili. Mausta suolalla ja pippurilla. Anna kiehua 5 minuuttia. Lisää lopuksi korianterisilppu.

Höyrytetyt wontonit broilerista

2012-01-06T11:40:00.000+02:00

Dim sum (käännös: sydämen lämmittäjä tai sydämen ilo) on kiinalainen aamupalan tai lounaan aikainen teen kanssa tarjottavien pienten herkkupalojen hetki. Se voi koostua mm. erilaisista höyrytetyistä, keitetyistä, paistetuista, friteeratuista ja/tai uppopaistetuista mykyistä kuten wontoneista. Kotoiseen eloon dim sumit sopivat erinomaisesti alkupaloiksi tai buffet-pöydän pikkuherkuiksi. Näitä ei kuulu syödä paljon, vain muutama herkutteluun.

Mykyt syödään dippaamalla niitä joko soija- tai muuhun kastikkeeseen. Broileri-wontoneille sopii erinomaisesti makea korianteridippi. Alkuperäinen resepti wontoneille löytyy Lucille Liangin Dim Sum Made Easy -kirjasta.

Wonton-taikinakuoria saa ostettua etnisistä kaupoista. Ostin omani Hakaniemen Oriental Supermaketista (Sörnäisten rantatie 3), jossa on erinomainen valikoima kaikkea mahdollista mm. kiinalaiseen, japanilaiseen ja korealaiseen kokkailuun. Myös omat bambuiset höyrytysastiani ovat sieltä.

Broileri-wontonit

1 pkt pakastettuja pyöreitä wonton-taikinakuoria

400 g broilerinjauhelihaa
1        kananmuna
1        salottisipuli hienonnettuna
1 rkl raastettua inkivääriä
1 rkl osterikastiketta
1 rkl seesamöljyä
1 rkl Pofiberiä (tai tapioca-tärkkelystä)
1 tl    soijakastiketta
1 tl    suolaa
valkopippuria

Laita wonton-taikinakuoret kostean pyyhkeen sisään sulamaan. 15 minuuttia ennen käyttö riittää. Säilytä vuoroaan odottavat taikinakuoret koko leipomisen ajan pyyhkeen sisällä, jotta ne eivät pääse kuivumaan.

Sekoita jauhelihataikinan ainekset keskenään. Laita vesi kiehumaan kattilaan tai wokkiin. Jos käytät höyrykattilan höyrytysosaa wontonien kypsentämiseen, voitele sen pohja öljyllä, jotta mykyt eivät tartu siihen. Jos käytät bambusta valmistettua höyrytysastiaa, leikkaa leivinpaperista valmiiksi noin 7 cm x 7 cm kokoisia lappuja. Laita lappuset bambuisen höyrytysastian pohjalle.

Levitä voipaperi työskentelyalustaksi. Laita wonton-taikinakuoreen vajaa ruokalusikallinen jauhelihatäytettä, voitele kuoren reunat vedellä ja nipistä reunat yhteen. Laita valmis wonton odottamaan voipaperille, kostean pyyhkeen alle odottamaan, kunnes saat riittävän monta mykyä valmiiksi. Laita wontonit höyrytysastiaan, höyrytysastia kiehuvan veden päälle (vesi ei saa koskettaa höyrytysastiaa) ja kypsennä wontoneja 7 minuuttia höyryssä. Tarjoa wontonit suoraan höyrytysastiasta.

Pakastus:
Voit valmistaa wontonit höyrytystä vaille valmiiksi. Laita ne tasaisen alustan päällä pakkaseen. Kun ne ovat jäätyneet, pussita wontonit. Wontoneja ei tarvitse erikseen sulattaa käyttöä varten, vaan ne voi laittaa suoraan höyrytykseen kypsymään. Kypsentäessä kannattaa tarkistaa käytettävä aika, jotta wontonit ovat varmasti kypsiä.

no, hups - vähän vino pino

Makeansuloinen korianteridippi

2012-01-05T11:19:00.001+02:00

dippiä ja höyrytettyjä wontoneja

Oikein hyvää alkanutta vuotta kaikille! Korianteridippi on tuliainen Bangkokista. Dippi on ihanan raikas ja kuitenkin mausteinen. Kertakaikkiaan hyvää!

En ole varma onko resepti thaimaalainen, kiinalainen vai molempia. Laitoin reseptin tunnisteisiin molemmat, koska dippi sopii kumpaisenkin sorttisten pikkuruokien kera. Rakastan hyviä keittokirjoja. Matkustaessani mukaani tarttuu yleensä aina jonkin keittokirja tai kaksi. Niin Bangkokistakin. Alkuperäinen resepti löytyy on Vicki Lileyn dim sum -kirjasta.

Korianteridippi sopii erinomaisesti aasialaisen ruoan kanssa: satay-vartaiden (satay-kanavartaat), kevätkääryleiden, dim sumien (höyrytettyjä, friteerattuja tai uppopaistettuja pikkuherkkuja kanasta, possusta, kalasta, merenelävistä tai kasviksista). Voisi melkein sanoa, että dippikastike sopii lähes kaiken pikkusuolaisen kanssa.

Annos on iso, noin puoli litraa. Kannattaa varata jokaiselle ruokailijalle oma dippikuppi, johon on hyvä dipata omat herkkupalat. Katan dipin isohkoon kulhoon, josta jokainen voi annostella dippiä itse. Dippi on siitä hauska, että sitä voi dipata vain kevyesti kosteuttaen makoisaan liemeen tai samalla onkia mukaan maistuvia sattumia. Tyttäreni sanoin: "ihquu" ;)

Makea korianteridippi

1,75 dl valko- tai riisiviinietikkaa
0,75 dl vettä
0,75 dl Sukrintomua (tai 0,5 dl tomusokeria)
puolikas punainen chili hienonnettuna
1 dl kurkkusilppua (ilman siemeniä)
0,5 dl korianterisilppua

Sekoita kaikki ainekset keskenään. Anna dippikastikkeen maustua jääkaapissa puolisen tuntia.

Porkkanalaatikko

2011-12-17T15:29:00.000+02:00

uuniin menossa

Olisi luullut, että porkkanalaatikko on ikivanhaa perineruokaa, mutta Suomalaisen ruokaperinteen keittokirjan mukaan laatikko ilmaantui pitoruokien joukkoon vasta 1920- ja 1930- luvuilla. Porkkanan Suomen valloitus oli hitaanpuoleinen verrattuna lanttuun, vaikka ne rantautuivatkin meille jo keskiajalla.

Tänä päivänä porkkanalaatikko on jo perinteinen jouluruoka, usein lasten suosikkilaatikkoruoka. Porkkanalaatikon voi tehdä riisi- tai ohrapuuroon, mutta oma reseptini tänä vuonna on ilman viljoja. Koska paistoin laatikkoni hyvissä ajoin, pakastan sen aattoa varten. Otan lanttu- ja porkkalaatikot pakastimesta aatonaattona jääkaappiin sulamaan. Jouluaattona laitan ne hyvissä ajoin 100 asteiseen uuniin kuumenemaan. Porkkanalaatikkoa voi tarjoilla kirkastetun voisulan kera.

Paistoin laatikkoni foliovuoissa, koska pakastin ne. Jos tekisin laatikot päivää, kahta ennen aattoa, paistaisin ne kauniissa vuoissa.

Porkkanalaatikko

1 kg porkkanasosetta
1 dl mantelirouhetta
1      kananmuna
1 dl kermaa
0,5 dl Pofiberiä (tai korppujauhoja)
50 g voisulaa
1 tl   suolaa
1 tl   muskottipähkinää
0,5 tl valkopippuria

pinnalle:
mantelilastuja, mantelirouhetta, tai Pofiberiä (tai korppujauhoja)
voita pieniä nokareina

Sekoita porkkanasoseen joukkoon kaikki ainekset. Kaada sose voideltuun 1,5 litran vuokaan. Tasoita pinta. Koristele porkkanalaatikko mantelilastuilla. Ripottele varovasti päälle voinokareet. Paista laatikkoa 175 asteessa 1,5 tuntia.

valmiista soseesta saa laatikot nopeasti kokoon

Lanttulaatikko

2011-12-17T14:58:00.000+02:00

aattona laitan enemmän voita pinnalle, jotta väri menee tasaiseksi...

Lanttulaatikko kuuluu joulupöydän klassikoihin. Jouluaattona uuni on lähes koko ajan kuumana. Silloin on niin paljon ruokaan ja herkkuihin liittyvää puuhaa, että valmistan laatikot etukäteen. Aikatauluista riippuen pakastan ne tai säilytän niitä kylmässä.

Jos olen pakastanut laatikot, otan ne aatonaattona jääkaappiin sulamaan. Aattona laitan ne hyvissä ajoin 100 asteiseen uuniin lämpeämään, jotta ne ovat kuumia, kun ruokailu alkaa. Meidän perheessä lanttulaatikooa tarjoillaan kirkastetun voisulan kera.

Sen verran olen huono muistamaan yhtään mitään, että teen itselleni päivittäisen ohjelman päiville ennen aattoa ja aatoksi. Suunnittelen etukäteen miloin mitäkin ehdin tekemään: leivon leipää, paistan laatikot, teen silliä, teen silakat, leivon kakut, tortut ja jälkiruoan, teen rosollin, paistan kinkun (yleensä aattoa edeltävänä yönä), sulatan mädin, graavaan kalat, teen maksapasteijan ja laitan glögin valmistumaan. Meillä on melkoisen kaavamainen ruokalista, meidän jouluun kuuluu tietyt ruoat. Kellonaikoja ei tuohon listaan tarvita, mutta realistinen ajatus siitä, mitä oikeasti ehtii ja jaksaa tehdä. Niin ja mitä jouluaaton vieraat tuovat ruokatuliaisina tullessaan.

uuniin menossa

Lanttulaatikko

1 kg lanttusosetta
1      kananmuna
2 dl kermaa
50-100 g voisulaa
1 dl Pofiber (tai korppujauhoja)
1 tl   suolaa
1 tl   muskottipähkinää
0,5 tl valkopippuria
(0,5 dl sokeritonta siirappia tai siirappia)

pinnalle:
Pofiberiä (tai korppujauhoja)
voita nokareina

Sekoita kaikki ainekset lanttusoseeseen. Kaada sose voideltuun 1,5-litran vuokaan. Ripottele Pofiberiä soseen päälle. Koristele pinta painelemalla lusikalla kuvioita. Tiputtele voinokareet lanttulaatikon pinnalle ja paista laatikkoa 175 asteessa 1,5 tuntia.

porkkanalaatikko paistui samanaikaisesti

Karppi saaristolaisleipä

2011-12-16T09:11:00.000+02:00

Mieheni on kotoisin Nauvosta, saaristolainen siis. Meidän perheen jouluruokaperinteisiin kuuluu ehdottomasti saaristolaisleipä. Saaristolaisleipä kuuluu meillä myös kaikkien tärkeiden juhlien ruokapöytään mm. juhannus, pääsiäinen, vappu ja isot muut pidot. Leivon edelleen perinteistä saaristolaisleipää (ei-karppia) lahjaksi, mutta omalle perheelleni leivonkin karppia saaristolaisleipää, joka käy hyväkarppaukseen - juhlissa saa herkutella, mutta ilman kurjaa ähkyä ja vatsanväänteitä. Suunnittelin tämän leivän perinteistä reseptiä seuraillen, mutta hiilarikuormaa keventäen. Kysyntää karpille saaristolaisleivälle lienee olemassa, ainakin meidän suvussa ;)

Leipä on helppo leipoa, kun käyttää 3-litran kattilaan piimän lämmitykseen ja samaista kattilaa taikinan valmistamiseen. Lisäksi tarvitaan 1,5-litran leipävuoka. Silikonivuoka on helpompi, siihen vain taikina päälle ja nousemaan. Teräksiset, emaliset ym. vastaavat vuoat tarvitsevat taitellun leivinpaperin sisälleen, jottei leipä jää kiinni vuoan pohjaan ja seinämiin.

Minusta on mukavaa, kun leipä on tiiliskiven mallinen pötkylä. Siitä on helppo leikata ohuita siivuja. Puolitin meidän leivän ja laitoin toisen puolen pakkaseen. Tämä leipä ei pakkasesta pahastu.

Karppi saaristolaisleipä

3 dl     piimää
0,5      hiivaa (25 g)
0,5 rkl suolaa
1,5 dl sokeritonta siirappia
1 dl     vehnäleseitä
0,5 dl kaljamaltaita
0,5 dl pellavansiemeniä
1 dl     täysjyväruisjauhoja
2 dl     gluteenia
3 dl     mantelijauhetta

Lämmitä piimä kädenlämpöiseksi. Liuota hiiva sen joukkoon. Lisää loput ainekset annetussa järjestyksessä puuhaarukalla rivakasti sekoittaen. Nostele taikina 1,5-litran leipävuokaan ja tasoittele taikinapinta nuolijalla. Anna leivän kohota liinan alla, lämpöisessä ja vedottomassa paikassa puolitoista (1,5) tuntia.

Paista leipä 175 asteessa puolitoista (1,5) tuntia. Anna leivän jäähtyä liinan alla ennen leikkaamista. Jäähtynyttä leipää on helpompi leikata.

Perinteinen saaristolaisleipä (ei-karppi)

2011-12-15T15:57:00.001+02:00

leivät lahjapaketeissaan

Mallaslimppu tai saaristolaisleipä kuten sitä enimmäkseen kutsutaan on meidän perheen jouluklassikko ja muiden juhlien perusleipä. Sain reseptin lähes kaksikymmentä vuotta sitten anopiltani Nauvosta ja tämä resepti on niin vanha, ettei alkuperästä ole tietoa - vain se, että sieltä saaristosta se on. Saaristolaisleipä on siitä erinomainen leipä, että se on erittäin säilyväistä ja sitä voi huoletta pakastaa leivän kärsimättä. Annan aina leivän kuitenkin pakastamatta, jotta leipälahjansaaja voi syödä sen pikimiten taikka pakastaa myöhemmin syötäväksi. Vähähiilihydraattisen saaristolaisleivän olen tuunannut tätä reseptiä kunnioittaen.

Leivon saaristolaisleipää lähes koko joulukuun ajan. Aikaa taikinan kohoamiseen ja paistamiseen menee Kiirettä pitää. Annamme lahjaksi leipiä sukulaisille, ystäville, lasten opettajille ja valmentajille. Tyttäreni kertoi eilen, että piano-ope Paavo oli ilahtuneena sanonut, että onko tuo samaa herkullista leipää kuin viime vuonna. Tähän päivään mennessä jouluvalmisteluiltani olen paistanut viisitoista leipää ja lisää paistelen päivittäin. Mieheni sanoi pari päivää takaperin, että meillä tuoksuu joululta - saaristolaisleivän ihana tuoksu on vallannut kotimme :)

Teen saaristolaisleivän aina 5-litran kattilassa, koska tulee vähemmmän tiskattavaa eikä piimää joudu siirtämään kattilasta kulhoon. Lisäksi 5-litran kattila on tarpeeksi iso, ettei tule turhaa sotkua keittiöön. Käytän puuhaarukkaa sekoittaessani aineksia taikinaan. Nostelen puuhaarukalla taikinan leipävuokiin ja auttelen vähän nuolijalla. Käytän nykyään silikonivuokia ja taikinan voi sivaltaa suoraan vuokiin. Aikaisemmin käytin emalisia/teräsvuokia, jolloin suosittelen ehdottomasti käyttämään taiteltuja leivinpapereita vuoassa. Tämä siksi, että leipä jää muutoin kiinni vuokaan ja repeilee kurjasti otettaessa sitä vuoasta. Ts. joko silikonivuoat tai leivinpaperilla vuoratut muut leipävuoat. Suosittelen myös rahallista sijoitusta kolmeen (silikoni)vuokaan. Niistä on iloa pitkään.

Aikaisemmin askartelin sellofaanipaperin kanssa leivistä näyttäviä paketteja, mutta nykyään käytän kalalle tarkoitettuja paistopusseja 25 x 55 cm (ylhäällä kuvassa). Nämä pussit on helppo sulkea ja laittaa niihin jouluisia tarroja tai liimata kiiltokuvia koristeeksi. Naruilla ja nauhoilla saa paketin huoliteltua.

Saaristolaisleipä
3 kpl

1 l piimää
1,5 hiivaa (75 g)
1,5 rkl suolaa
3 dl siirappia
3 dl vehnäleseitä
3 dl kaljamaltaita
3 dl ruisjauhoja
10 dl vehnäjauhoja

Lämmitä piimä 5-litran kattilassa kädenlämpöiseksi. Sekoita joukkoon hiiva, suola, siirappi ja vehnäleseet. Sekoita loput jauhot joukkoon. Nostele taikina kolmeen 1,5-litran leipävuokaan ja tasoittele taikinapinnat lastalla. Anna leipien kohota liinan alla, lämpöisessä ja vedottomassa paikassa puolitoista (1,5) tuntia.

Paista leivät 175 asteessa puolitoista (1,5) tuntia. Voit sivellä leipien pintaa vesi-siirappiseoksella (kaada siirapin mittaamiseen käytettyyn kippoon 1-2 dl vettä ja sekoittele pullasudilla) tunnin paistamisen jälkeen ja uunista oton yhteydessä, mutta se ei ole välttämätöntä.

Anna leipien jäähtyä liinan alla ennen leikkaamista. Jäähtynyttä leipää on helpompi leikata.

Usein sanotaan, että saaristolaisleipä on parhaimmillaan leipomista seuraavana tai sitä seuraavana päivänä, mutta olen myös kuullut, että leivästä tykätään myös lämpimänä, vähän hajoavana suoraan uunista. Leipä säilyy ainakin viikon jos vähän toista, jollei herkkusuut syö sitä pois aikaisemmin.

liina päälle ja kohoamaan

Marinoitu paisti

2011-12-10T14:20:00.000+02:00

uuniin menossa

Marinoitu paisti on mielettömän hyvää! Sitä on kiva tarjota vähän isommalle porukalle vaikkapa seisovan herkkupöydän antina. Minulla oli aikoinaan vakioresepti marinointiin, mutta olen toistaiseksi laittanut sen - äitini sanoin - hyvään talteen. Toisin sanon en tiedä missä resepti on. Onneksi olen tehnyt sitä vuosia, joten vankalla kokemuksella hoituu resepti sinnepäin :)

Uusi marinadini toimii erinomaisesti, tuoksuu ja maistuu ihanalle. Valmiit paistisiivut voi laittaa tarjolle joko erikseen marinadin kera tai kulhossa siivut rullalla ja marinadi päälle kaadettuna.

tämä paisti oli 60 asteista uunista poistuessaan

Marinoitu paisti

1-1,5 kg sisä- tai paahtopaistia
suolaa ja mustapippuria

Paista paistin pintaan kuumalla pannulla, ilman rasvaa, ruskea väri. Nosta paisti ritilän päälle ja hiero sen pintaan suolaa ja pippuria. Laita paistomittari paistin paksuimpaan kohtaan. Laita paisti ritilän päällä 225 asteiseen uuniin ja vuoka sen alle keräämään mahdollisia paistista valuvia nesteitä. Paisti on kauniin punaista 60-62 asteisena (70 asteisena paisti on kypsää). Kun paisti on haluamasi kypsyyttä, ota se uunista, poista paistimittari, laita folio paistin ympärille. Anna paistin vetäytyä puoli tuntia. (Tee marinadi valmiiksi).

Laita paisti marinadin kanssa kaksinkertaiseen pakastepussiin. Laita pussukka jääkaappiin vuorokaudeksi tai kahdeksi. Ota marinadi talteen. Leikkaa kylmä paisti ohuiksi siivuksi ja laita tarjolle marinadin kera.

Marinadi paistille

1 dl öljyä

0,5 dl balsamiviinietikkaa

1 tl suolaa

2 rkl sokeritonta siirappia (tai siirappia/hunajaa)

1 dl timjamia silputtuna

1 oksa rosmariinia

1 punasipuli puoliympyräisinä siivuina

4 valkosipulinkynttä siivuina

Riivi rosmariinin lehdet marinadiin. Sekoita joukkoon loput ainekset.

Meksikolainen jauhelihapaistos

2011-12-09T09:44:00.000+02:00

Yhdistän meksikolaisen ruoan makumuiston usein Yhdysvaltoihin, koska siellä ensi kerran söin tacoja. No, nykyään saa tacoja ostettua joka ruokakaupasta, mutta ei silloin joskus - taidan kuulostaa ihan Lipe-mummoltani. Tämä ensimmäinen tacomuisto on ensi visiitiltä parhaan ystäväni kotiin. Heillä oli päivällisellä tacoja ja he jopa hoksasivat sen, että suomalaistyttö ei ehkä ole koskaan syönyt meksikolaisruokaa. Sain perheeltä huomaavaisen opastuksen miten tacoja syödään. Ei tietenkään konstikasta, mutta se oli uutta minulle. Ah, olin rakastunut simppeliin ja mausteiseen meksikolaiseen ruokaan. Samalta visiitiltä muistan myös sen, kuinka perheestä oli hassua, kun jätin kenkäni ulko-oven liepeille ja tepsuttelin sukkasillani heidän huushollissaan.

Meillä kotona syödään usein meksikolaista tai meksikolaisvaikutteista ruokaa. Perheeni rakastaa sitä. Tämä jauhelihapaistos tuo vähän vaihtelua meidän perheen meksikolaisruokarepertuaariin. Ilokseni totean vielä, että kaikki tykästyivät tähänkin ruokaan :)

Jauhelihapaistos on arjen maukas vuokaruoka, jossa ensin laitetaan meksikonmakuinen kastike porisemaan ja lopuksi vielä sen juustokuorrutus saa uunissa kauniin värin. Kasvisversion saa helposti vaihtamalla jauhelihan papuihin ja tummaan soijarouheeseen. Voipi niitä papuja lisätä lihaisaankin versioon, mikäli kovin pavuttaa. Inspiraation reseptiin olen saanut min lavkarbomat -blogista.

Jauhelihapaistoksen voi tarjota esimerkiksi raikkaan avokado-kurkkusalaatin (resepti alempana) ja ranskankermanokareen kera. Punainen paistos ja vihreä salaatti sopivat väreiltään ja maultaan hyvin yhteen.

Meksikolainen jauhelihapaistos

400 g jauheliha
1        sipuli silputtuna
1    kesäkurpitsa paloiteltuna
2        valkosipulia silputtuina
(1     paprika paloiteltuna)
2 tl tacomaustetta
400 g tomaattimurskaa
suolaa ja mustapippuria
1 dl    korianteria tai sileälehtistä persiljaa silppuna
200 g tuorejuustoa
150 g purjoa silputtuna
200 g juustoraastetta (esimerkiksi vahvaa cheddar-juustoa)

Paista jauheliha kypsäksi. Lisää joukkoon sipuli ja kääntele sitä minuutin ajan. Lisää pannulle kesäkurpitsa, valkosipuli ja tacomauste (+paprika), anna kasvisten kuullottua ja mausteiden syventyä muutaman minuutin. Lisää lopuksi joukkoon tomaattimurska ja mausta kastike suolalla ja pippurilla. Anna kastikkeen porista kannen alla lempeällä lämmöllä puoli tuntia. Kastikkeen hauduttua lisää vielä joukkoon korianteri.

Kuullota purjoa kevyesti pannulla. Voitele uunivuoan reunat. Levitä vuoan pohjalle tuorejuusto, voit myös halutessasi levittää sitä vuoan reunoille. Kaada valmis kastike vuokaan. Ripottele pinnalle ensin purjo ja sitten juustoraaste. Gratinoi 225 asteisessa uunissa noin 20 minuuttia, kunnes juusto on saanut kauniin värin. Anna paistoksen vetäytyä folion sisällä 10 minuuttia ennen tarjoilua.

Avokado-kurkkusalaatti

1 kurkku paloiteltuna
2 avokadoa paloiteltuna (ensin kuorittuna ja siemen poistettuna)
1 kevät- tai salaattisipuli silputtuna
1 dl korianteria tai sileälehtistä persiljaa silputtuna

kastike:
0,5 dl öljyä
1 rkl limetin mehua
ripaus Sukrintomua tai sokeria
suolaa ja mustapippuria

Sekoita ensin kastikkeen ainekset. Kumoa isoon kulhoon salaattiainekset. Kaada kastike päälle ja sekoita salaatti.

Luumusose ja luumunyytit

2011-12-07T13:18:00.001+02:00

Luumunyytit ovat yhdensortin luumutorttuja, ainakin minulle. Ne maistuvat ihanan rapsakasti joululle. Ei niitä voi tolkuttomasti syödä, mutta maltin kanssa ne ovat hyvä-karppaajalle oiva vastine voitaikina-luumutortulle.

Filotaikinasta voi tehdä halutun määrän luumunyyttejä kerrallan. Loput taikinasta voi säilyttää jääkaapissa tiiviissä pussissa ja luumusoseen purkissa. Voit myöskin leipoa kaiken taikinan kerrallaan, ja laittaa osan luumunyyteistä pakastimeen ennen paistamista. Sulatat ja paistat niitä tarvittaessa.

Marraskuussa Soppakellari-blogissa julkaistiin ihana luumusoseresepti, jota olen vain hieman muokkaillut. Ahmijalla on erinomainen valokuva siitä, miten filotaikinasta pyöritetään kolmionyyttejä. Erona vain se, että omassa reseptissäni taikinasuikaleet leikataan vain lyhyen sivun mukaisesti, Ahmija pitkän sivun mukaisesti.

Luumusose

400 g kivettömiä luumuja
1 dl Sukrinia (tai sokeria)
2,5 dl vettä
2 kanelitankoa
0,5 tl vaniljajauhetta
0,5 tl kardemummaa
2 rkl konjakkia

Mittaa kaikki ainekset kattilaan pl. konjakkia. Voit lisätä aluksi vain osan Sukrinista, mikäli et halua kovin makeaa ja lisätä myöhemmin maun mukaan lisää makeutta. Keitä miedolla lämmöllä noin 10 minuuttia, kunnes luumut alkavat hajota. Lisää konjakki ja anna vielä kiehahtaa. Poista kanelitangot. Surauta sauvasekoittajalla tasaikseksi soseeksi. Jäähdytä sose, käytä leivoisiin ja säilytä jääkaapissa.

Luumunyytit

1 pkt filotaikinaa
1 annos luumusosetta
2 dl voisulaa (tarvitaessa enenmmän) tai juoksevaa margariinia
1 kananmuna

pinnalle:
Sukrintomua

Ota filotaikina sulamaan 2 tuntia ennen käyttöä. Varaa käyttöön kostea pyyheliina filotaikinakasan päälle, kun ne ovat sivussa odottamassa vuoroaan. Avaa filotaikinarulla varovasti. Nosta yksi taikina-arkki varovasti leivinpaperin päälle pidempi sivu poikittain. Voitele levy voilla. Nosta toinen taikina-arkki ensimmäisen päälle. Voitele levy voilla. Jaa taikina-arkit neljään pitkittäiseen osaan pizzaleikkurilla. Laita kaikkiin neljään pitkulaan yläreunaan (ei ihan kiinni reunaan) reilu lusikallinen luumusosetta. Kääntele kulma soseen päälle. Kääntele sen jälkeen kolmio muodossa nyytti loppuun asti. Nosta luumunyytti leivinpaperin päälle. Voitele luumunyyttien pinta kananmunalla. Paista nyyttejä 225 asteessa noin 10 minuuttia, kunnes saavat kauniin kullanruskean värin. Siivilöi pinnalle Sukrintomua.

Jouluiset karppi-piparkakut ja aura-tuorejuustotahna

2011-12-04T14:29:00.000+02:00

Nämä piparit maistuvat joululta ja jäähdyttyään erinomaisilta. Ne ovat hieman tavispipareita vähemmän makeita, mutta olen niihin oikein tyytyväinen: minulla on tänä vuonna pipareita, joista vatsanikin tykkää.

Lupailin jo pipareiden reseptiä muutama päivä sitten, mutta Hiidenuhman keittiössä kokeiltiin paria erilaista vaihtoehtoa. Kumpainenkin hyviä, mutta jaan tässä mielestäni paremmaksi osoittautuneen. - Meillä muuten riittää nyt vhh-pipareita joksikin aikaa ja jos jää yli, käytän Runebergin torttuihin helmikuussa :)

Olen lähtenyt yhdistelemään jotain omaa ja jotain lainattua. Melkein kuin morsiammelle häissä... Runko ja mausteet reseptille ovat omiani, siis perinteisten pipareiden parista ja jauhosekoitukseen olen hakenut apua Kotiäidiltä hyvä-karpin piparit -reseptistä. Kuten Kotiäidillä, nämä minun piparini ovat samoin hyväkarppi-pipareita. Jauhoseoksesta vielä sen verran, että kekseistä tulee yhtä maittavia mantelijauhoista kuin -jauheestakin, mutta rakenne on hivenen tasaisempi jauhoilla. Jos Pofiber eli perunakuitujauhe unohtuu ruokakauppaan (lähes kaikista ruokakaupoista gluteenittomien jauhojen luota), onistuvat keksit ilman sitä lisäämällä vastaavan määrän mantelijauhoja- tai jauhetta. Tein keksejä Pofiberillä ja ilman, Pofiberillä tehdyt keksit saivat mielestäni paremman rakenteen ja olivat hieman ilmavampia.

Piparit eivät leviä paljoakaan, joten ne voi asetella leivinpaperille melko lähekkäin. Kokeilin käyttää mantelijauhoja (mantelijuhe on karkeampaa) apuna kaulitessa, mutta se ei tuntunut tarpeeksi hienoilta. Ruisjauhojen kanssa oli helppo leipoa ja taikina on muutenkin kivasti leivottavaa - sopii myös perheen pienimmille!

Karppi-piparkakut

400 g voita tai margariinia
3 dl    sokeritonta siirappia
2 dl    Sukrinia
1 rkl kanelia
1 rkl inkivääriä
1 rkl neilikkaa
1 rkl pomeranssinkuorta
1 tl    maustepippuria
3     kananmunaa

jauhoseos:
5 dl     täysjyväruisjauhoja
4-5 dl mantelijauhoja tai-jauhetta
2 dl     Pofiberiä
1 rkl    soodaa
0,25 tl suolaa

Kiehauta voi, siirappi, sokeri ja (jauhetut) mausteet. Anna seoksen jäähtyä. Vatkaa kanamunat yksitellen joukkoon. Sekoita lopuksi jauhoseos taikinaan. Anna taikinan kovettua jääkaapissa yön yli.

Leivo piparit kaulimalla taikinaa levyksi, ruisjauhoja apuna käyttäen ja leikkaa siitä muoteilla pipareita. Paista ruskeiksi 200 asteessa noin 10 minuuttia.

Aura-tuorejuustotahna

1 dl auramurua
100 g maustamatonta tuorejuustoa
(tilkka ranskankermaa tai kermaa)

Sekoita haarukalla auramuru ja tuorejuusto. Voit notkistaa tahnaa kermalla. Laita tahna hetkeksi jääkaappiin maustumaan.

Auraiset uunijuurekset

2011-12-03T18:55:00.000+02:00

uunijuureksia ja kalaa

Uunijuurekset maistuvat lempeän hyvältä. Kotimaan maaseudulta. Ne sopivat lisukkeeksi lähes kaikkeen. Aurajuustoa voi laittaa enemmänkin, mutta minä laitoin lasteni makuun sopivasti. Itse voin lisäillä seuraavilla lämmittelykerroilla auraa suoraan oman annoksen päälle.

Punajuurten kanssa kannattaa käyttää kertakäyttöhanskoja, jotta näpit pysyvät siivon värisinä. Itse kuorin ja pilkoin kaikki muut juurekset ensin ja lopuksi punajuuret. Joukkoon voi laittaa muitakin yrttejä ja valkosipulia vaikkapa siivuina. Miedon kalan seuraksi tein tällä kertaa miedon makuiset juurekset. Suolan kanssa kannattaa edetä hieman varoen, koska aurajuusto tuo suolaisuutta. Auran sijaan voi laittaa esimerkiksi fetaa tai vuohenjuustoa. Jollei juustoista pidä, pois se silloin juureksista ;)

Auraiset uunijuurekset

2 punajuurta
1 lanttu
1 palsternakka
1 lohko selleriä
1 sipuli
1,5 dl auramurua
n. 1 dl öljyä
1-2 rkl timjamia silputtuna
suolaa ja mustapippuria

Kuori, lohko tai kuutioi juurekset ja kumoa ne isoon kulhoon. Kaada öljy, timjami ja aurajuusto päälle. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Sekoittele öljy ja mausteet tasaisesti juureksiin. Kaada isoon uunivuokaan. Kypsennä 180 asteisessa uunissa reilu tunti. Jos juurekset alkavat tummua liikaa, laita folio päälle. Tarkista juuresten kypsyys tikulla.

Feta-pinaattiuunimunakas (Frittata)

2011-12-01T13:13:00.000+02:00

Uunimunakas eli frittata on vaivaton tapa valmistaa herkullinen munakas. Feta-pinaattiuunimunakas on kreikkalaisittain maustettu ja siitä riittää 3-6:lle henkilölle. Se sopii hyvin pieneksi suolaiseksi palaksi kahvipöydässä (meillä teepöydässä) tai lounaaksi. Sen kanssa sopii mm. salaatti, parmankinkku ja graavikala. Munakasta voi tarjota kuumana tai jääkaappikylmänä.

Uunimunakas valmistetaan perinteisesti yhtä pannua ja yhtä sekoituskulhoa käyttäen. Yhden pannun taktiikka toimii kun on käytössä pannu, jonka voi laittaa uuniin (ei saa olla puista eikä muovista kahvaa). Muutoin tarvitaan peruspannun lisäksi uunivuoka, johon munakas kaadetaan. Minä käytin uunivuokana(voideltua) irtopohjavuokaa, jonka vuorasin leivinpaperilla. Munakkaan paistamisen jälkeen irtopohjavuoasta oli helppo siirtää munakas tarjoilulautaselle. Myös iso laakea (voideltu) piirakkavuoka toimii, jolloin munakas tarjoillaan suoraan siitä. Ei pidä säikähtää kun munakas kohoaa uunissa isoksi puolipalloksi, mutta uunista otettaessa se laskeutuu.

Jos haluat tehdä isommalle joukolle kokonaisen pellillisen uunimunakasta, voitele leivinpaperi, jolle kaadat munakasseoksen. Käytä: kananmunia ja kermaa kaksinkertainen määrä, ja loppuja aineksia kolminkertainen määrä. Mittasuhteet hieman muuttuvat, mutta munakkaasta saat silti erinomaisen. Leikkaa munakas pieniksi paloiksi ja laita tarjolle.

Feta-pinaattimunakas

6 kananmunaa
1 dl kermaa, maitoa tai Alpro Soyaa
200 g fetajuustoa murennettuna
0,5 dl + 0,5 dl parmesaania raastettuna
1 rkl persiljasilppua tai 1 tl kuivattua
1 rkl minttusilppua tai 1 tl kuivattua
1 rkl oreganosilppua tai 1 tl kuivattua
suolaa ja mustapippuria
1 sipuli hienonnettuna
1 valkosipulinkynsi hienonnettuna
250 g tuoretta pinaattia huuhdeltuna ja valutettuna tai 150 g pakastepinaattia

Vatkaa kananmunia kulhossa, jotta rakenne menee sekaisin. Sekoita joukkoon kerma, feta, parmesaani ja yrtit. Mausta suolalla ja mustapippurilla.

Kuullota sipulia ja valkosipulia pannulla. Lisää pinaatit pannulle. Kääntele pinaatteja, kunnes ne menevät kasaan ja suurin osa nesteestä haihtuu. Kippaa pinaatti-sipuli voidetuun uunivuokaan, kaada muna-kermaseos päälle ja sekoittele kaikki sekaisin. Ripottele päälle parmesaania.

Paista 200 asteessa 20-30 minuuttia, kunnes pinta saa kullanruskean pinnan. Anna munakkaan pinnan laskea ennen kuin aloitat leikata sitä.

Helppo porokeitto

2011-11-28T13:30:00.000+02:00

vaatimattoman näköinen, mutta erittäin maukas

Keitot ovat kiireisen kokin pelastus. Poron kylmäsavurouhe on oiva tuote nopeaan ja helppoon kokkailuun. Rouhe on kypsää ja sopii sellaisenaan vaikkapa salaattiin. Pitää vain muistaa, että rouhe on valmiiksi suolattua, eikä lisätä liikaa suolaa ruokaan. Jos keitosta haluaa tuhdimman, voi joukkoon lisätä esimerkiksi raastettua palsternakkaa.

Tämä arkinen porokeitto maistui koko perheelle. Maku oli runsas, vaikka resepti ei sisällä valtavaa määrää erilaisia mausteita.

Porokeitto

150 g poron kylmäsavurouhetta
1        sipuli tai pätkä purjoa siputtuna
0,5     punainen paprika paloiteltuna
8 dl    vettä
200 g sulatejuustoa paoiteltuna tai nokareina
tai 2dl kermaa
1 rkl timjamia tai persiljaa silputtuna
suolaa ja mustapippuria

Kuullota sipulia kattilassa. Lisää pororouhe ja paprika joukkoon ja anna niiden lämmetä. Lisää päälle vesi. Keitä keittoa 10 minuttia, lisää joukkoon juusto. Kun juusto on sulanut, mausta timjamilla, suolalla ja pippurilla.

Ankka-naurisvuoka (Canard aux navets)

2011-11-25T11:20:00.000+02:00

Sain Campasimpukalta kutsun Uuden Mustan järjestämään juureshaasteen. Kiitos jännittävästä haasteesta kumpaisellekin! Tällä viikolla kotoisena juuresaiheena on nauris, joka on lantun tavoin vuoden vihannes 2011 (kuulostaa ihan missitouhuilta). Haasteessa toivottiin uusia tuulia ja ideoita resepteihin, vauhdinantajina jotain ulkolaisia vaikutteita. Laitoin naurishaasteen myös eteenpäin: Ahmijalle, Kotiäidille ja Karppisiskoille.

Kesällä olen naurista popsinut tuoreena lohkoina ja kypsentänyt uunissa. Kaskinauris on hieman kesänaurista kirpakkaampaa ja sopii erinomaisesti haudutuksen jälkeen mehevänä ruokapöytään. Tosin saa kaskinauriista kyllä pirtsakan raasteenkin.

Haasteen ulkolaisen vaikutteen hain Ranskasta. Selailin tolkuttoman määrän ranskalaisia ruokasivustoja ja tulin siihen johtopäätökseen, että nauriit ja ankka kuuluvat Ranskassa yhteen. Vahvistusta sain myös absoluuttisen totuuden lähteiltä, wikipediasta. Ranskalaisissa keittokirjoissani nauriita oli käsitelty hyvin suppeasti. Niissä vain kypsytettiin nauriit kokonaisina uunissa tai -pieni ilonpilkku- siten, että pikkuisia ryöpättyjä kesänauriita oli koverrettu hieman ja laitettu täytteeksi mm. kermalla notkistettua parsakaalisosetta (Le Cordon Bleu, Ranskalaisen keittotaidon akatemia). Ruokasivustoilta tuli esiin mm. se, että Ranskassa käytetään kokonaisen tai tuoreen ankan lisäksi usein myös säilöttyjä ankanreisiä. Samaa esitti myös mieheni, joka aikoinaan toi Ranskan tuliaisina pari purkkia ankanreisiä. - Rakastan ruokatuliaisia!

Reseptin kehittäminen lähti liikkeelle kahdesta erilaisesta tavasta laittaa naurista ja ankkaa: Purkitettu ankanreisi paistettiin kokonaisena ja sen kera tarjottiin uunissa tai pannulla paahdettuja naurislohkoja tai -siivuja. Toinen tapa oli vuoka, jossa ankanresi oli silppuna vuoan pohjalla ja sen päällä oli naurismuusia tai nauris-perunamuusia. Yhdistin reseptiini silputun ankan vuoassa ja naurissiivut. Ruoka onnistui erinomaisesti, jopa "suloisia ankkoja syömätön" -tyttäreni mieltyi ruokaan.

Ankanreisipurkissa on runsaasti ihanaa ankanrasvaa. Rasva kannattaa kaapia huolella talteen. Reseptissä käytän ankanrasvaa porkkanan ja sipulin freesaamiseen, mutta loput ankanrasvasta kannattaa mm. pakastaa myöhempää käyttöä varten. Ankanrasvaa voi käyttää ruokien ja kasvisten paistorasvana. Se antaa omaa, ihanaa aromia ruokaan. Ankankoipia paistettaessa ei ankanrasvaa tarvitse lisätä, koska niissä on jo runsaasti rasvaa itsessään.

Lopuksi vielä asia, jota en hoksannut pohtia ruokaa loihtiessani: eettisyys ankan suhteen. Ehkä aihe ei tullut aikaisemmin mieleeni, koska en asiaa varsinaisesti tunne. Pieni huoli kuitenkin, koska mediassa on ajoittain tuotu esille mm. ranskalaisten hanhien pakkolihotus. Ehkä joku tietävämpi voisi asiaa (kiltisti?) kommentoida. Jos haluaa pelata varman päälle, kannattaa ranskalainen ruoka muuntaa suomalaiseksi käyttämällä luomukanan lihaa, jota myydään kaupoissa pakasteena. Tällöin pinnalta pintakypsät kanasuikaleet laitetaan vuoanpohjalle ja toimitaan muutoin oheisen reseptin mukaan.

Vuoan pohjalla on erittäin maistuvaa lientä

Ankka-naurisvuoka

1 prk (1350 g) säilöttyjä ankanreisiä (Cuisses de Canard Confites)
1 kg nauriita kuorittuina ja siivutettuina
1       sipuli silputtuna
1       porkkana kuorittuna ja siivutettuna
1 dl   valkoviiniä
1 dl   nauriiden keitinlientä
0,5    kanaliemikuutio
0,5 dl timjamia hienonettuna
0,5 dl persiljaa hienonnettuna
suolaa ja mustapippuria
ankanrasvaa paistamiseen (ankanreisipurkista)
ankanliemihyytelö (ankanreisipurkista)

koristeeksi:
timjamia ja persiljaa

Kuori ankanreisipurkista lusikalla talteen valkoista ankanrasvaa. Ota ankanreidet yksitellen purkista ja putsaa rasva niistä pois. Ota purkin pohjalla oleva ankanliemihyytelö talteen. Työnnä peukalolla ankan nahka irti ja laita nahka kompostoriin. Irroittele käsin lihat luusta ja silppua liha karkeaksi silpuksi (käsin tai haarukalla).

Esikypsennä nauriita suolalla maustetussa kiehuvassa vedessä 10 minuuttia. Valuta nauriit hyvin, ota 1 dl keitinlientä talteen. Lisää keitinliemeen puolikas kanaliemikuutio ja anna sen sekoittua joukkoon. Lisää ankanreisipurkin pohjalta saatava ankanliemihyytelö liemeen, sekoittele haarukan avulla. Kun se on liuennut, lisää joukkoon valkoviini.

Laita 3 rkl ankanrasvaa kuumenemaan pannulle. Kuullota sipulia ja porkkanaa ankanrasvassa 5 minuuttia. Lisää joukkoon ankanlihasilppu. Hauduttele lisää 5-10 minuuttia.

Kokoa ruoka: Kumoa pannulta ankanliha-sipuli-porkkana -sekoitus voidellun uunivuoan pohjalle. Ropsauta vähän pippuria ja suolaa. Levitä timjamia ja persiljaa. Lado nauriit päällimmäiseksi. Kaada tuunattua keitinlientä nauriiden päälle. Laita vuoka 200 asteiseen uuniin tunniksi. Puolessa välissä paistoaikaa voit laittaa folion vuoan päälle, ettei se kuivu liikaa.

Karppia naan-leipää

2011-11-23T09:06:00.001+02:00

Haluan naan-leipää intialaisen ruoan kanssa. Haluan myöskin välttää liikoja hiilareita, joita perinteisessä naan-leivässä on. Tuloksena on se, että leivon itse leipää. Leipäni ei ole yhtä ilmavaa ja huokoista kuin vehnäjauho-naan, mutta helposti leivottavaa, pehmeää ja maistuvaista.

Olen etsiskellyt sopivaa naan-leipäreseptiä jo pidemmän aikaa. Aikaisemmat tuotokset eivät ole maistuneet riittävän hyviltä, jotta postauskynnys olisi ylitetty. Tällä kertaa leipä onnistui makunsa ja rakenteensa puolesta oikein hyvin. Tämä leipä maistuu hyvältä, meidän perhe ja naapurin tyttö tykästyivät, mutta myönnän, että se on rakenteensa puolesta erilaista kuin oikea naan-leipä. Eipä haittaa! Tein muuten tällä reseptillä leipää myös aamupalalle ja maistuivat edelleen erinomaisen hyviltä.

Taikina nousee hyvin vähän, mutta nousee kuitenkin. Leivät voi paistaa uunissa tai kuivalla kuumalla pannulla. Kokki pääsee helpommalla paistaessaan ne uunissa ja minun mielestäni ne ovat silloin kauniimpia. Ennen tarjoilua sulata voita pienessä voikattilassa ja lisää joukkoon hienonnettua valkosipulia. Laita voikattila pöytään tai kaunis voikippo, jotta ruokailijat voivat makunsa mukaan sivellä voisulaa leivän pintaan.

Karppi naan-leipä

2 dl jogurttia
2 tl psylliumia
2 dl mantelijauhetta
1,5 dl gluteenia
0,5 dl vehnäleseitä
1 rkl kuivahiivaa
1 tl leivinjauhetta
1 tl suolaa
50 g voita sulatettuna

Sekoita psyllium jogurttiin. Sekoita loput kuivat ainekset keskenään. Lisää joukkoon jogurtti ja voi. Vaivaa taikina käsin kunnolla, jotta saat tasaisen taikinapallon. Laita taikina nousemaan vähintään 45 minuutiksi (älä huoli, se ei paljoa nouse). Tee taikinasta leivinpaperin päälle 2-4 litteää leipästä, jotka paistat 225 asteessa noin 15 minuuttia, kunnes leivät saavat kauniin värin. Leikkaa leivästä esimerkiksi pizzaleikkurilla siivuja. Tarjoa valkosipulivoisulan kera.

Masoor daal - intialainen linssikastike

2011-11-22T10:30:00.000+02:00

vaatimattoman näköinen, mutta tyrmaavän herkullinen

Intialainen linssikastike daal (dal, dahl tai dhal) on ehdoton suosikkini. Suomessa kaupan hyllyiltä löytyy helpoiten punaista ja vihreää linssiä, mutta Intiassa niitä on runsain määrin muitakin laatuja. Punaisista linsseitä valmistettua linssikastiketta kutsutaan masoor daaliksi.

Vähän nolottaa myöntää, että reseptin olen poiminut reseptivihkosesta Herkkuja Intiasta, Anne Wilson (minulla samaisesta myös englanninkielinen opus Step-by-step Indian Cooking vuodelta 1991), mutta olen aina uusien kokeiluiden jälkeen palanut takasin tähän reseptiin. Tämä on minun mielestäni helppo ja superlatiivihyvää! Daalia syödään perinteisesti riisin ja leivän kanssa. Minä tarjoan sitä yleensä intialaisen menun osana: kanaa (tandoorikana, butter chiken), daalia, (kukkis)riisiä, (karppi)naan-leipää, palak paneeria ja salaattia. Ihanat maut!

masoor daal, palak paneer ja butter chicken

Masoor daal

7,5 dl vettä
2,5 dl punaisia linssejä
1 tl suolaa
1 tl kurkumaa
1 tl chilijauhetta
1 sipuli silputtuna
voita tai kirkastettua voita
1 valkosipulinkynsi silputtuna
1 tl inkivääriä raastettuna
1 tomaatti pilkottuna pieniksi paloiksi
2 tl garam masalaa
2 rkl kermaa tai jogurttia (tai niiden kasvisperäisiä serkkuja)
2 rkl korianteria silputtuna

Keitä huuhdellut linssit suolan, kurkuman ja chilin kanssa kypsiksi 20 minuuttia. Kuullota sipulia voissa, lisää valkosipuli ja inkivääri. Lisää sipulin joukkoon hetken päästä tomaatti ja hauduta pehmeäksi. Kaada sipuliseos linssien joukkoon. Lisää lopuksi garam masala, kerma ja korianteri. Kuumenna ja tarjoa.

Butter Chicken (Murg Makhani)

2011-11-21T09:27:00.000+02:00

Intialainen ruoka voi olla lempeän mausteista, kuten tämä kermainen voibroileri. Tämä ravintoloiden suosikkiresepti on syntynyt 1950-luvulla Moti Mahal -ravintolassa Delhissä. Ravintolan keittiössä ryhdyttiin sekoittamaan tandoorikanoista valuneisiin lihamehuihin tomaatteja ja voita.

Broilerin voi paistaa ja kypsentää pannulla, kuten reseptissä, mutta myös uunissa tai grillaamalla. Vaikka resepti näyttää pitkältä listalta, on ruoka suhteellisen helppo valmistaa. Tärkeintä on aloittaa marinoimalla broilerinliha päivää ennen ateriointia. Marinointi tekee broilerista nautinnollisen pehmeää ja kastike ihanan kokonaisuuden.

Butter Chicken (Murgh Makhani)

600-800 g broileria ilman luita

marinadi:

4 dl paksua jogurttia (tai juoksevampaa valutettuna)

6 valkosipulinkynttä hienonnettuina

2 cm pala inkivääriä raastettuna

1 tl chilijauhetta

1 tl korianterijauhetta

1 tl juustokuminaa

1,5 tl garam masalaa

1 tl suolaa

1 limen mehu

markhanikastike:

200 g paseerattua tomaattia

50 g voita

1 tl chilijauhetta

1,5 tl garam masalaa

1 tl kurkumaa

0,5 tl jauhettua kardemummaa

3 rkl mantelijauhetta

(suolaa tarvittaessa)

0,5 dl kermaa

2 rkl tuoretta korianteria silppuna

Leikkaa broileri isoiksi paloiksi (n. 4 x 4 cm). Sekoita marinadin ainekset keskenään. Ota 3 dl marinadia talteen kastiketta varten. Laita broilerin palat loppumarinadiin. Anna maustua yön yli jääkaapissa.

(Poista liika mariadi.) Paista broilerit useammassa erässä pannulla. Kumoa paistetut broilerit syvemmälle pannulle tai pataan. Lisää pataan voi ja mausteet, anna voin sulaa. Sekoita joukkoon säästetty marinadi, paseerattu tomaatti ja mantelijauhe. Kun kastike alkaa kiehua, lisää kerma, korianterisilppu ja mausta suolalla. Hauduta, kunnes broileri on kypsää.

voibroileria, daalia, naan-leipää, salaattia ja palak paneeria

Lähteenä olen luovasti käyttänyt mm. Intialainen keittokirja, Carmella Panjabi (1997), Everyday Indian, Niru Gupta's (1995), wikipedia ja ruokablogi.

Chili con carne jauhelihasta

2011-11-20T10:42:00.000+02:00

Viileän päivän lämmittäjä chili con carne. Ajatus kuumasta ja vahvasti maustetusta chilistä tuo mukavan makumielikuvan kielen päälle ja automaattisen höpsön onnellisen hymyn huulille. Chili con carnea voisi kuvailla mainoksen sanoilla: hyvä ruoka, parempi mieli.

Chili con carne eli chiliä lihalla on yksi perheeni suosikkiruoista. Se taipuu moneen; sitä voi syödä sellaisenaan tai (kukkis)riisin kera, siitä voi käyttää burritojen täytteenä, nachojen kera ja tacojen täytteenä. Melkein miten vaan! Resepti on suhteellisen helppo ja kohtuullisen nopea. Chili con carnea tulee kuitenkin hauduttaa tunnin verran, mutta se ei pane pahakseen pidempääkään haudutusaikaa. Mikäli chili alkaisi kuivua liikaa, kannattaa joukkoon lorauttaa tilkka vettä, olutta tai punaviiniä.

Resepti on melko runsas ja halutessa sen voi puolittaa. Minä tuppaan tehdä isoja annoksia, koska samalla vaivalla ja taloudellisesti saa ruokaa kahdeksi ruokailuksi. Chili con carnen voi myös pakastaa, mikäli ei halua samaa ruokaa syödä peräkkäisinä päivinä. Jos sinulla ei ole tuoretta chiliä käytössäsi, voi sen sijaan käyttää chilijauhetta ja cayennepippuria. Valkosipulin ja chilipaprikan määrillä pystyy hallitsemaan ruoan tulisuutta miedosta todella tuliseen.

Chili con carne
8:lle

800 g jauhelihaa
2        sipulia silputtuina
3-6     valkosipulia hienonnettuina
2 tl juustokuminaa
2 tl     jauhettua korianteria
2 tl     savustettua paprikajauhetta
1-3     chilipaprikaa hienonnettuina (muista kertishanskat!)
1        vihreä paprika paloiteltuna
1        keltainen paprika paloiteltuna
800 g (2 prk) säilöttyjä kokonaisia tomaatteja tai tomaattimurskaa
400 g (1 prk) kidneypapuja tölkissä (huuhtele ja valuta) tai n. 3,5 dl kypsiä kidneypapuja
400 g (1 prk) valkoisia papuja tölkissä (huuhtele ja valuta) tai n. 3,5 dl kypsiä valkoisia papuja
2-3     laakerinlehteä
2 rkl   Sukrinia tai sokeria
suolaa ja mustapippuria

tarjotaan ranskankerman kera

Paista jauheliha useassa erässä ja kumoa kysänä pataan. Freesaa sipuli ja valkosipuli, sekoita joukkoon juustokumina, korianterijauhe, paprikajauhe ja chili. Anna mausteiden vahvistua pannulla minuutin. Kumoa sipuliseos pataan jauhelihan joukkoon. Freesaa paprikoita pannulla pari minuuttia ja kumoa ne pataan. Laita pata kuumenemaan liedellä. Sekoittele joukkoon tölkkitomaatit, pavut, laakerinlehdet, Sukrin. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Anna chili con carnen hautua hissukseen kannen alla tunnin maltillisella lämmöllä.

Porilainen munalla ja juustolla

2011-11-18T13:29:00.000+02:00

Höpsö juttu ja tunnustus: tämä ei oikeastaan ole resepti lainkaan. Oikeastaan porilaisen postaaminen onkin vain idea pikaruoan kokoamiselle. Tavallaan muistutus miten makkaraa voi muunmuassa laittaa tarjolle. Olen sen verran epägourmetkokki ja yksinkertainen, että olen aina tykännyt grilliruoista nimenomaan porilaisista, niin munalla ja juustolla. Joskus myös auramurulla. Lapsista on hauskaa saada grilliruokaa kotona :)

Perinteistä tunnelmaa voi virittää nautiskelemalla porilaisen vaikka pihalla seisten, kuvitellen hurjan liikenteen pauhun ja grillikioskin viereen. Juomaksi sopivat tietenkin grillikioskien vakiojuomat pillimehu, vischy, limsa tai vesi. Myös jokin miedonmakuinen olut toimii myös.

Porilainen munalla ja juustolla
yhdelle

2 siivua paahtoleipää tai muuta leipää tai 1 sämpylä
1 reilu siivu tankomakkaraa (metsästäjä-, sipuli-, jahti-, lauantai tai goutermakkaraa)
1 paistettu kananmuna
1-2 siivua juustoa
maustekurkkua siivuina
sipulisilppua
ketsuppia
sinappia
majoneesia tai esim. paprika-kurkkumajoneesia

Paahda leipäviipaleet paahtimessa, kuivalla pannulla tai grillissä. Paista makkara pannulla tai grillin parilalla. Kokoa porilainen: laita pohjimmaiseksi leipäsiivu ja sen päälle kananmuna, ketsuppi, sinappi, makkara, juusto, maustekurkku, sipuli, majoneesi ja kanneksi leipäviipale. Nauti heti :)

Vinkki: Jos syöt hiilihydraattitietoisesti ja joskus halajat grillikioskista porilaista, ota omat leivät mukaasi ja pyydä annos koottavaksi niihin. Onnistuu - nimimerkillä kokemusta on!

Manteli-kookospallot

2011-11-16T15:11:00.000+02:00

Meidän perheen jouluherkkuihin on vuosikymmenet kuuluneet kookospallot, kookosbollar. Ne maistuvat suklasilta hyvyyksiltä ja lasten on ollut helppo niitä pyöritellä. Niitä on ollut mukava väkertää yhdessä vaikka jouluviemisiksi nättiin purnukkaan aseteltuina ja sellofaaniin käärittynä. Alkuperäinen resepti on tuliainen Ruotsista, kotimaahan muuttaessamme 70-luvun alusta.

Tämä resepti on syventänyt kookoksen makua kylmäpuristetulla neitsytkookosöljyllä, jota voi ostaa luontaistuotekaupoista. Neitsytkookosöljy on purkissa suhteellisen kiinteässä muodossa. Voit sulattaa kookosöljyä sulkemalla lavuaarin reiän, päästämällä hanasta kuumaa vettä ja laittamalla purnukan seisomaan lavuaariin. Neitsytkookosöljyä säilytetään huoneenlämmössä auringonvalolta suojassa. Neitsytkookosöljyä olen käyttänyt kookospallojen lisäksi mm. paistamiseen ja raakasuklaan valmistamiseen. Ruokakaupoista ostettava kookosrasva on hydrogenoitu eli kovetettu ja sen vuoksi siinä on runsaasti haitallisia transrasvoja. Neitsykookosöljyllä sen sijaan on merkittävästi parempia ominaisuuksia, joita minun on maalikkona turha selostaa, koska jossain kohdassa menisin kuitenkin metsään.

Osallistun myös tällä reseptillä marraskuun ruokahaasteeseen lohturuokaa, jonka järjestää Kulinaarimuruja-blogin Jaana. Hän voitti lokakuun ruokahaasteen, pakattu lounas rapealla katkarapusalaatilla. Manteli-kookospallot on tosin hyvä saada valmiiksi ennen kuin kurjuus alkaa, jotta voi heti lakaa helpottaa surkeaa oloa oivan erinomaisilla makeisilla - suklaiset makeisethan ovat perinteistä lohturuokaa - herkkuhetkien lisäksi.

Manteli-kookospallot

2 dl kookoshiutaleita
1 dl mantelirouhetta
1,25 dl Sukrintomua (tai 1 dl sokeria)
3 rkl kaakaojauhetta
1 mm vaniljajauhetta
100 g neitsytkookosöljyä, voita tai margariinia
(1 rkl rommia, konjakkia tai vahvaa kahvia)

koristeluun:
kookoshiutaleita tai mantelirouhetta

Sekoita kuivat ainekset keskenään. Nypi pehmeä rasva kuiviin aineksiin. Jaa taikina kahdelle voi- tai leivinpaperin päälle. Pyöritä taikinasta voipaperin avulla reilun parin sentin paksuinen pötkö. Laita pötkylä papereineen hetkeksi jääkaappiin kovettumaan. Leikkaa pötkylöistä pieniä paloja. Pyörittele taikinapaloista palloja. Kaada lautaselle kookoshiutaleita tai mantelirouhetta. Pyörittele pallot hiutaleissa tai rouheessa. Jos hiutaleet eivät tartu helposti, kostuta kämmeniä kookosöljyyn. Mantelirouhetta tulee hieman painella, jotta ne pysyvät makeisissa. Laita valmiit makeiset jääkaappiin ja säilytä niitä jääkaapissa.

Feta-broilerikääretorttu

2011-11-15T10:41:00.000+02:00

Perheen miehet (voiko poikasta tässä yhteydessä kutsua mieheksi?) palasivat kotiin treeneistä melko myöhään illalla ja tarvitsivat tuhtia suolaista iltapalaa. Päätin tehdä feta-broilerikääretortun, koska edellinen suolainen kääretorttu suppilovahvero-kinkkutäytteellä oli niin hyvää. Kääretortun resepti on uskomattoman hyvä ja toimii täytteellä kuin täytteellä! Idean kääretorttuun olen kuitenkin lainannut Kotiäidiltä Karppaus ja perhe -blogista.

Tämä kääretorttu on mainio myös siinä, että sen voi tarjota kylmänä tai lämpöisenä. Olin ajatellut, että saan kääretortun jämistä itselleni aamiaisen, mutta toisin kävi. Otin pikaisesti valokuvan viimeisestä palasesta ennen kuin se hävisi parempiin suhin. Kokille tulee kyllä iloinen mieli, kun tämä herkku tekee kauppansa :)

Feta-broilerikääretorttu

kääretorttu:
3 kananmunaa
100 g tuorejuustoa
1 tl     leivinjauhetta
ripaus suolaa
0,5 rkl psylliumia (voi jättää pois)

Erottele valkuiaset ja keltuaiset. Vatkaa ensin valkuainen vaahdoksi. Sekoita keltuaisiin tuorejuusto, leivinjauhe ja suola. Lisää psyllium rivakasti sekoittaen. Yhdistä valkuaisvaahto ja keltuaisseos varovasti käännellen. Levitä taikina leivinpaperin päälle. Paista 150 asteessa noin 25 minuuttia.

täyte:
400 g broileria suikaleiksi leikeltynä tai broilerin jauhelihaa
1        sipuli
0,5 dl kermaa
1 tl kurkumaa
0,5 tl currya
0,5 tl juustokuminaa
ripaus cayennepippuria
suolaa ja mustapippuria
150 g tuorejuustoa, ranskankermaa tai paksua jogurttia
100-150 g fetajuustoa, aurajuustoa tai vuohenjuustoa pieninä kuutioina
1    punainen paprika paloiteltuna pieniksi paloiksi
ruohosipulia silputtuna

Paista broilerin suikaleita pannulla, kunnes pinta on kypsää. Lisää joukkoon sipuli ja paista kunnes broileri on kypsää ja sipuli on ainakin freesaantunut. Sekoita joukkoon kurkuma, curry, juustokumina ja cayennepippuri. Lisää kerma ja mausta suolalla ja pippurilla. Nosta pannu pois liedeltä. Anna kastikkeen jäähtyä, mikäli tarjoat kääretortun viileänä.

Voitele kääretorttu tuorejuustolla. Levittele broilerikastike tuorejuuston päälle. Ripottele päälle feta, paprika ja ruohosipuli. Kääri levy rullalle leveämmältä sivulta kääretortun tapaan, käyttäen leivinpaperia hyväksi. Siirrä rulla tarjoiluastialle sauma alaspäin. Tarjoa kylmänä tai lämpimänä.

Siemenleipäset

2011-11-14T14:34:00.000+02:00

Erilaiset siemenet tekevät näistä leipäsistä rouskuteltavan hyvää. Olin aikeissa mainita jonkin näistä siemenistä suosikkinani, mutta tykästän kaikkia! Reseptin runkona toimivasta mantelijauhe-psyllium-leivinjauhe-suola-tuorejuusto-kananmuna -yhdistelmästä saa sellaisenaankin mainion perustaikinan leipäsille. Leipäsissä on se mukavuus, että ne ovat nopeita ja helppoja valmistaa, ikäänkuin vhh-teeleipiä.

Siemenleipäset

2,5 dl mantelijauhetta
1 rkl kuorimattomia seesaminsiemeniä
1 rkl mustia seesaminsiemeniä
1 rkl auringonkukansiemeniä
1 rkl pellavansiemeniä
1 rkl kurpitsansiemeniä
0,5 rkl psylliumia eli ratamonsiemenen kuorijauhetta
1 tl leivinjauhetta
hyppysellinen suolaa
100 g tuorejuustoa
2 kananmunaa

koristeeksi:
siemeniä :)

Sekoita kuivat aineet keskenään. Vatkaa kananmunat ja tuorejuusto tasaiseksi tahnaksi. Sekoita joukkoon siemenjauheseos. Nostele lusikalla yhdeksän kekoa leivinpaperilla vuoratulle pellille. Taputtele keot sentin korkuisiksi leipäsiksi. Ripottele pinnalle halumiasi siemeniä. Paista leipäsiä 225 asteessa 10-12 minuuttia.

Seesamleipäset

2011-11-10T14:13:00.000+02:00

Vaikka leipomot ovat alkaneet vastata vhh-leipien kysyntään, ei valikoima vielä ole järin suuri, eikä niitä ole yleensä 1-2 useampaa sorttia tarjolla. Haluan vaihtelua ja siksi leivonkin leipää myös itse. Ystäväni kertoi kyllästyneensä juustoleipäsiin, joita heillä on popsittu viime talvesta lähtien. Mieheni mielestä seesamleipäset ovat parempia kuin juustoleipäset. Nämä leipäset ovat kehittelemäni muunnelma juustoleipäsistä ja Antti Heikkilän mantelileivästä.

Seesamleipästen jujuna ovat kahdenlaiset seesaminsiemenet; kuorimattomat ja mustat. Kuorimattomia seesaminsiemeniä löytyy ruokakaupoista, mustia seesaminsiemeniä saattaa löytää maustepurkissa ruokakaupassa, mutta ainakin luontaistuotekaupoista niitä varmuudella voi ostaa. Mustat seesaminsiemenet ovat oivallisen ravintorikkaita (sisältävät mm. kalsiumia, fosforia, magnesiumia, proteiinia, rautaa ja sinkkiä) ja niissä on vain noin 3 g hh/100 g. Jos et löydä mustia seesamsiemeniä, voit hyvin vaihtaa ne kuorimattomiin seesaminsiemeniin.

välissä munakokkelia ja vihanneksia :)

Seesamleipäset

1,5 dl mantelijauhetta
2 rkl kuorimattomia seesaminsiemeniä
1 rkl mustia seesaminsiemeniä
0,5 rkl psylliumia
2 tl leivinjauhetta
hyppysellinen suolaa
2 kananmunaa
0,5 dl kermaa tai jogurttia
150 g juustoraastetta

Sekoita mantelijauheeseen seesaminsiemenet, psyllium, leivinjauhe ja suola. Vatkaa isossa kulhossa kananmunat ja kerma sekaisin. Lisää mantelijauheseos kanamunien joukkoon koko ajan sekoittaen. Lisää taikinaan juustoraaste. Jaa taikina yhdeksään osaan leivinpaperin päälle. Taputtele taikinapallerot noin 1 cm korkuisiksi leipäsiksi. Paista leipäsiä noin 12 minuuttia 225 asteessa.

Karjalanpaisti ja parsakaalimuusi

2011-11-06T13:27:00.000+02:00

Karjalanpaisti on ihana perinteinen pataruoka. Padan voi tehdä juuresten kera tai pelkästään lihoista. Aikoinaan juhlaan karjalanpaisti valmistettiin vain lihoista, kun taas arkiruokaa jatkettiin juureksilla. Karjalanpaistin juju on useamman lihan makoisa liitto. Yksinkertaisimmillaan pataan voi käyttää vain nautaa ja possua, mutta monipuolisimmillaan joukossa on lisäksi lammasta, maksaa ja munuaista. Ne joille maksa eikä munuainen maistu, voipi jättää ne huoletta pois, padasta tulee silti suurenmoinen. Lihan määrät ovat sinnepäin, jotain voi olla enemmän, toista vähemmän. Lihat saavat olla ruhon halvempia osia ja luutkin kannattaa pataan laittaa makua antamaan. Luut poimitaan pois valmiista padasta. Pata saa muhia uunissa pitkään. Jos ei ole kiirettä laittaa ruokaa tarjolle, voi sen antaa hautua 150 asteessa varsinaisen kypsymisajan jälkeen. Se vain paranee.

Karjalanpaistia ei suurusteta, vaan kirkas ja maukas liemi nautitaan lisukkeen kera. Lisukkeeksi valmistin parsakaalimuusia, joka on nopea toteuttaa, mutta vähän enemmän aikaa vievä lanttumuusi sopii myös erinomaisesti.

Karjalanpaisti

400 g naudanlihaa
400 g porsaanlihaa
400 g lampaanlihaa
(200 g maksaa ja 1 munuainen)
2-3 sipulia silputtuina
2 porkkanaa paloiteltuina
vettä
2-3 laakerinlehteä
1 tl kokonaisia maustepippureita
1-2 tl suolaa

Paloittele lihat pieniksi paloiksi, maksan ja munuaisen palat muita pienemmiksi. Paista lihoihin pienissä erissä kauniin ruskea pinta. Kippaa paistetut lihat isoon pataan. Kuullota sipulia pannulla ja kippaa sipulit ja porkkanat pataan. Lisää joukkoon maustepippurit ja suolaa. Sekoittele padan lihat ja kaada päälle vettä juuri sen verran, että lihat peittyvät. Tuuppaa joukkoon laakerinlehdet. Laita pata 200 asteiseen uuniin 2-3 tunniksi kypsymään. Lisää tarvittaessa vettä. Älä sekoita, jotta lihapalat pysyvät kokonaisina ja liemi kirkkaana.

Parsakaalimuusi

1-2 parsakaalia
o,5- 1 dl kermaa, sulatejuustoa tai tuorejuustoa
nokare voita
tuoretta yrttisilppua maun mukaan (esim. persiljaa, basilikaa, timjamia tai lipstikkaa)
suolaa ja valkopippuria

Paloittele parsakaali pienempiin kukintoihin. Silppua mukaan myös varsi, mutta pienemmäksi, jotta kysyy samaan tahtiin kukintojen kanssa. Keitä parsa vähässä vedessä kypsäksi. Surauta sauvasekoittimella tasaiseksi muusiksi. Sekoita joukkoon kermaa ja voita. Mausta yrteillä, suolalla ja pippurilla.

Munakokkelia ja savusiikaa

2011-11-04T10:11:00.000+02:00

Veljeni opetti 11-v tyttärelleni scambled eggsien valmistuksen kesällä mökillämme. Tämän jälkeen tyttöseni on valmistanut lukemattomia kertoja tätä aamiais- brunssibravuuriaan, myös kotona. Meidän perheeseen on jäänyt scrambeled eggs -nimitys Ameriikan asumisen jäljiltä.

Tänään kuitenkin valmistin kokkelin itse meille aikuisille. Munakokkeli on helppo ja nopea aamupala. Tärkeä on muistaa olla läsnä valmistuksen aikana ja sekoitella koko ajan, ettei kokkeli kuivu liikaa. Sen kuuluu olla hieman kostea ja mehevä. Munakokkelin kera sopii kala monessa muodossa; graavattuna, halstrattuna, lämmin- ja kylmäsavustettuna. Sitten lisäksi tuoreita vihanneksia ja annos on oiva.

Mökillä savustamme kalat aina itse, mutta kotona ainoastaan harvoin. Tälläkin kertaa savusiika oli kaupasta ostettu. Haluaisin syödä kalaa enemmän, mutta kaupoista saa usein liian vanhaa kalaa. Itse pyydetty kala on aina parasta, kalastajalta suoraan ostettu kala on myös erinomaista. Tukkuliikeitä ystäväni on kehunut, joten niiden valikoimiin aion tutustua. Torin tarjontoihin suhtaudun varauksella, olen kerran ostanut savustettua kampelaa, joka oli surkeaa - huomautuksena: rakastan tuoretta savustettua kampelaa. Nyt kun pääsin savukampeloihin, kerron vielä onnellisen ruokamuiston vuosien takaa: häissämme tarjosimme yöpalana tuoretta, juuri savustettua kampelaa runsain määrin yli satapäiselle hääjuhlaväelle. Mielestäni se oli saaristolaishäittemme superherkkuhuipentuma! Ikävä kyllä, kampela on tänä päivänä selkeästi vähentynyt vesissämme :(

Munakokkeli
kahdelle

5-6 kananmunaa
5-6 rkl kermaa tai maitoa (1 rkl = 15 ml, 5 rkl = 0,75 ml, 6 rkl = 0,9 ml)
suolaa ja mustapippuria
yrttejä maun mukaan

Riko munien rakenne haarukalla kulhossa. Lisää joukkoon kerma ja sekoita tasaiseksi keltaiseksi massaksi. Mausta ripauksella suolaa ja pippuria. Lisää joukkoon yrttisilppu. Kuumenna pannulla rasva. Kaada munaseos pannulle ja vetele massaa koko ajan lastalla, jotta saat kokkareisen rakenteen. Kypsennä munakokkeli siten, että se jää hitusen kosteaksi. Tarjoile heti.

Viili

2011-11-03T12:32:00.000+02:00

Lapsuudessani naapurissa, parhaan ystäväni luona tehtiin usein itse viiliä. Heillä oli viilipurkit tekeytymässä keittiön pöydällä. Minusta oli kummallista, että viiliä pystyi tekemään itse. Itsetehty viili maistui paljon paremmalta kuin kaupan viili, olisiko rakkaudella valmistamisessa taikansa ;)

Viili on oiva aamu-, väli- tai iltapala. Sitä voi käyttää myös dippaukseen taikka salaattikastikkeiden jatkoksi majoneesin kanssa. Mieheni, joka ei erityisesti viilistä perusta, söi oman viiliannoksensa mustikoiden kera ja sanoi, että tämähän maistuu ihan viililtä. En pystyisi syömään ilman mustikoita. Noh, onneksi oli mustikoita! Minun mielestäni viilin kanssa kannatta aina olla marjoja, siemeniä, leseleitä, pähkinöitä tai kaikkia niitä sekalaisesti. Saapi viilin kanssa herkutella kanelin ja Sukrinin (sokerin) kera.

Viilin valmistusta ei kannata harkita ukkosella, se ei onnistu. Hassu juttu sinällään. Viilin teko on erittäin helppoa. Pitää vain varata aikaa tekeytymiselle. Minä pinosin kipponi ja pari muumimukia kahteen pinoon, väleihin aina kanneksi kahvilautanen nurinpäin. Sain siten kipot pienempään tilaan. Voit jättää viimeisen viilin taas seuraavaksi juureksi taikka ostaa jälleen uuden viilialun.

Viili

8 annosta

1 l täysmaitoa

1 prk viiliä

Ota ruokalusikalla nokare viiliä kahdeksaan pikkukulhoon tai kuppiin. Pyri ottamaan viilin kermaista pintaa jokaiseen kulhoon. Kaada päälle maito. Laita kulhojen päälle kanneksi kahvilautanen, leivinpaperin palanen tai pikkuliina. Jätä viili tekeytymään huoneenlämpöön 1-2 vuorokaudeksi, kunnes viili on rakenteeltaan kiinteä. Jäähdytä viilit jääkaapissa.

Pikaruokaa: tonnikalamunakas

2011-10-31T13:45:00.000+02:00

Tonnikalamunakas on kuin italialainen pizza, jolle emäntä laittaa mitä kaapista sattuu löytymään. Pizza saattaa toisinaan olla jopa enemmän goumeeta kuin munakas konsanaan, mutta arjessa tarvitaan myös nopeita pikkuruokia. Mieheni ei erityisesti välitä tonnikalasta, mutta tämä munakas kelpasi erinomaisesti. Lieneekö miehelläni ollut kova nälkä?!

Minä oikaisin ohjeessa hieman, koska "en jaksanut" lompsia pihalle hakemaan lipstikkaa (jota vielä on muutama pikkuinen lehti). Ojensin laiskasti käteni maustehyllyä kohti ja ripottelin päälle kuivattua ruohosipulia. Saa vapaasti soveltaa. Munakkaan pointti on kostea munakaspohja, jolle ripotellaan täytteet, viimeisenä juustoraaste, ja annetaan kypsyä pienellä lämmöllä kannen alla muutaman minuutin. Täytteet lämpiävät ja juusto sulaa. Tarjoillaan "avomunakkaana".

ja kansi päälle

Tonnikalamunakas
kahdelle

4-6 kananmunaa
4-6 rkl kermaa, maitoa tai vettä
2 prk tonnikalaa
3 rkl sitruunamehua
2 tomaattia paloiteltuina
muutama salaattisipuli silputtuina
100 g vahvaa juustoa esim. Mustapekkaa, fetaa tai vuohenjuustoa paloiteltuna
1-2 dl juustoraastetta
yrttisilppua
suolaa ja mustapippuria

Sekoita haarukalla kananmunien rakenne rikki ja lisää joukkoon kerma, lisää tarvittaessa suolaa ja pippuria (riippuu paljolti juustoista). Kuumenna pannulla rasva. Kaada munaseos pannulle ja vetele lastalla pohjaa pitkin ympäri pannua, jotta saat munakkaan rakenteen aikaiseksi. Sekoita munakulhossa tonnikala pienemmäksi ja lisää joukkoon sitruunamehu. Kun munakasseos alkaa olla puoliksi hyytynyt, levitä se tasaisesti pannulle, pienennä lieden lämpötila melko alhaiseksi ja kippaa munakkaan päälle tonnikala, tomaatit, sipulit, Mustapekka-juusto, yrttisilppu ja lopuksi juustoraaste. Laita iso kansi hetkesi päälle, jotta päälimmäinen juusto alkaa sulaa ja täyteet lämpiävät.

Kesäkurpitsa-suklaamuffinssit

2011-10-30T14:16:00.000+02:00

Halloweenmuffinssi on oranssi ;)

Lapseni rakastavat suklaisia leivonnaisia. Heitä hemmotellen leivoin suklaamuffinsseja. Minä kuitenkin lisäsin muffinssitaikinaan kesäkurpitsaa mehevöittämään sitä. Nyt elämme sopivasti halloweenin aikaa, joten värjäsin kuorrutteen oranssiksi. Toki kuorrutteen voi jättää vaaleaksi olipa halloween tai ei. Leipoessa näitä muffinseja, kannattaa muistaa ottaa rasvat ajoissa huoneenlämpöön pehmenemään, myös kuorrutetta varten.

Halloweenista vielä sen verran, että "kansainvälinen halloween" on aina 31.10 eli Pyhäinpäivän (useissa muissa maissa siis 1.11. viikonpäivästä riippumatta) aattona. Suomessa sitä vietetään vähän miten sattuu, loka-marraskuun vaihteeseen osuvina viikonloppuina. Aikoinaan, ennen vuotta 1774 Ruotsi-Suomessa vietettiin Pyhäinpäivää marraskuun ensimmäisenä päivänä kuten muuallakin, mutta kuten useita muitakin kirkollisia pyhiä on siirretty viikonloppuihin, nykyään Suomessa Pyhäinpäivää vietetään 31.10.-6.11. välisellä ajankohdalle osuvana lauantaina.

Kesäkurpitsa-suklaamuffinssit
14 kpl

100 g tuorejuustoa
1 dl    kermaa
50 g   huoneenlämpöistä voita tai margariinia
3        kananmunaa
100 g kesäkurpitsaa raastettuna
4 dl    mantelijauhetta
4 dl    Sukrintomua (tai sokeria, mutta selvästi vähemmän)
0,5 dl kaakaota
2 tl     leivinjauhetta
0,5 tl vaniljajauhetta
0,5 tl suolaa
1 rkl   konjakkia, rommia tai vahvaa kahvia

kuorrute:
200 g tuorejuustoa
50 g   huoneenlämpöistä voita tai margariinia
2 dl    Sukritomua (tai tomusokeria maun mukaan)
1 tl     vaniljajauhetta
(tilkka rommia, konjakkia tai vahvaa kahvia)
halutessasi väriainetta

Siivilöi mantelijauheeseen Sukrintomu ja kaakao. Lisää joukkoon leivin jauhe, vaniljajauhe ja suola. Sekoita hyvin. Laita kulho sivuun odottamaan. Vatkaa toisessa kulhossa tuorejuusto tahnaksi, lisää pehmeä voi ja kerma, sekoittaen huolella. Lisää kananmunat yksitellen taikinaan ja lopuksi kesäkurpitsa. Lisää toisesta kulhosta mantelijauheseos ja sekoita huolella. Mausta taikina konjakilla.

Lado paperiset muffinssivuoat peltiseen tai silikoniseen muffinssivuokaan. Nostele taikinaa muffinssivuokiin. Tasoittele lusikalla taikinaa. Paista muffinsseja 225 asteessa 15-20 minuuttia. Tarkista kypsyys tikulla. Nosta muffinssit ritilälle jäähtymään.

Kuorrute:
Vatkaa tuorejuusto tahnaksi. Sekoita joukkoon voi. Lisää Sukrintomu ja vaniljajauhe sekoittaen joukkoon. Mausta ja värjää halutessasi lisää. Pursota kuorrute jäähtyneiden muffinssien päälle. Voit siivilöidä kaakaojauhetta kuorrutteen pinnalle koristeeksi.

Nepalilainen mausteinen maitotee

2011-10-25T11:57:00.001+03:00

Oih, rakastuin nepalilaiseen teehen eilen. Maistoin sitä ensi kertaa silloin. En ole aikaisemmin pitänyt makeasta maitoteestä, mutta mahtavat, jouluiset mausteet pyörittivät kielenpäässä ihanan makusinfonian, jonka pauloihin jäin oitis. Nepalilainen tee sopii syksyyn ja talveen upeasti, mietinkin sitä hieman joulufiiliksiä vahvistavana juomana.

Kotona aloin heti keitellä teetä ja maustella sitä. Jatkoin kehittelyä vielä tänään aamulla, koska se mistä erityisesti pidin tässä teessä olivat mausteet, täyteläisyys ja tuoreen inkiväärin antama hento poltteinen vivahde. Kokeilin rasvatonta maitoa teehen, mutta se oli selkeästi liian laihaa. Kevytmaito toimi lempeän täydellisesti, Alpro Soyaa aion vielä kokeilla. Tuoretta inkivääriä saa minun makuun olla reilusti, mutta pienemmällä määrällä se ei ole yhtä tulista. Mausteiden takia olen hauduttanut teetä tavanomaista pidempään, eikä tee ole (onneksi) muuttunut kitkeräksi. Lyhyemmällä haudutusajalla mausteet eivät mielestäni ehtineet mukaan. Reseptissä olen antanut kaksi tapaa valmistaa tee.

Nepalilainen tee on ihana herkutteluhetki. Teenjuojana koin mielikuvan täyteläisti paahdetun maitokahvin juomisesta. Tiedä häntä, mutta ihanaa kuitenkin <3

Nepalilainen mausteinen maitotee
kahdelle

4 dl vettä
4 tl mustaa teetä
1 kanelitanko
2 neilikkaa
1 tl kardemumman siemeniä tai 2 kokonaista kardemummaa
1-2 cm pala inkivääriä ohuina lastuina
1 dl maitoa
makeutukseen 2-3 tl Sukrinia, Hermesetasia tai sokeria

Mittaa huhmareeseen kanelitanko, neilikat ja kardemumma. Murskaa mausteita karkeaksi rouheeksi. Kaada kattilaan vesi, teelehdet, mausteet huhmareesta ja inkivääri. Kuumenna kiehuvaksi. Nosta kattila sivuun ja anna teen hautua kannen alla 15-20 minuuttia. Lisää joukkoon maito ja kuumenna tee uudelleen lähes kiehuvaksi. Kaada tee kuppeihin siivilän läpi ja makeuta maun mukaan.

Teen voi valmistaa myös toisella tavalla: Ensin keitä murskattuja mausteita ja inkivääriä vedessä 10 minuttia, lisää teelehdet tämän jälkeen joukkoon ja hauduta teetä kannen alla 5 minuuttia. Lisää joukkoon maito ja kuumenna tee uudelleen lähes kiehuvaksi. Kaada tee kuppeihin siivilän läpi ja makeuta maun mukaan.

Kaalikääryleet

2011-10-23T14:27:00.000+03:00

tarjoa Sukrintomulla makeutetun puolukkasurvoksen kera

Kaalikääryleet herättävät intohimoja kumpaankin suuntaan, rakkautta ja inhoa. Minä rakastan kaikenlaisia perinteisiä ruokia kuten kaalikääryleitä. Niitäkin. ;) Kaalikääryleet ovat saapuneet Turkista vuosina 1710-11 käydyn Venäjä-Turkki sodan jälkeen kuningas Kaarle XII palattua Ruotsiin tai osmanilähettiläiden tai kauppiaiden mukana. (lähde wikipedia). Tänä päivänä kaalikääryleet ovat meille suomalaista perinneruokaa arabialaisesta alkuperästään huolimatta.

Jonkin verran kaalikääryleissä on puuhailtavaa ja aikaavievää, joten viikonloppuina tai muina vapaapäivinä on niiden valmistaminen helpointa. Kaalikääryleitä voi tarjota valmistuspäivänä tai seuraavana päivänä uunissa lämmittäen. Ylijäävät kääryleet kannattaa pakastaa. Ylijäävät kaalinlehdet ja kaalinsisälehdet kannattaa ottaa talteen ja valmistaa niistä muuta ruokaa lähipäivinä (pannulla kaalilisuketta, kaalikeittoa, pataruokaan jne.).

Kaalikääryleet

1 iso   kaalinpää
800 g jauhelihaa
2 dl    kermaa
1 dl    Pofiberiä (tai korppujauhoja)
2    kananmunaa
0,5 l (200 g) sieniä siputtuina (metsäsieniä tai kaupan sieniä)
2        sipulia silputtuina
2        valkosipulinkynttä hienonnettuina
2 tl     meiramia
reilusti lipstikkaa silputtuna tai kuivattua lipstikkaa
suolaa ja maustepippuria

vuokaan kostukkeeksi:
2 dl kermaa, olutta, lihalientä tai vettä
voinokareita

Koverra veitsellä kaalin kanta pois. Keitä kaalinpäätä kokonaisena suolalla maustetussa vedessä 10 minuuttia. Irroita ja nostele kuoria varovasti kokonaisina laakeaan kulhoon jäähtymään. Kun kuoria ei irtoa enää helposti, anna veden kiehua toiset 10 minuuttia ja samalla pikkuhiljaa irroittele loppuja kuoria kaalista. Kun jäljellä on enää pienehkö nuppu kaalinsisälehtiä, ota se vedestä sellaisenaan. Silppua kaalin sisälehdet hienoksi silpuksi, käytä niistä 0,5 litraa kääryleiden täytteeseen, loput voit laittaa talteen myöhempää käyttöä varteen.

Sekoita kermaan Pofiber. Freesaa sienet pannulla. Sekoita kerman jokkoon jauheliha, kananmunat, sienet, sipuli ja valkosipuli. Sekoita taikinaan lopuksi kaalinsisälehtisilppu, meirami ja lipstikka. Mausta vahvasti suolalla ja pippurilla.

Ohenna kaalinlehtien paksua lehtiruotia. Laita lusikalla täytettä kaalinlehdelle, pyöräytä lehteä yksi kierros, taita sivusta lehtiä sisälle ja rullaa kääryle tiukaksi paketiksi. Lado kääryleet tiiviisti uunivuokaan saumapuoli alaspäin.

Kun kaikki kääryleet ovat uunivuossa, kaada päälle puolet kermasta ja levittele pinnalle voinokareita. Paista 170 asteisessa uunissa puolitoista tuntia, käännä kääryleet, kostuta lopulla kermalla ja paista lisää noin puolitoista tuntia. Kääntele kääryleitä tarpeen mukaan. Ota lämpö uunista pois ja jätä ne vielä jälkilämpöön hautumaan tunnista kahteen tuntiin.

Gratinoitua broileria, kasviksia ja kermainen juustokastike

2011-10-21T17:03:00.000+03:00

Jälleen meidän perheen elämän arkea keittiössä: kasviksia ja broileria uunissa suhteellisen simppelisti. Postaan tämän reseptin, koska lapsukaiset ja iskä tykkäsivät kovasti. Onpahan resepti sitten tallessa. Tämä ei ole gourmeeta, eikä mitään hienoa, Sauvajyväsen mahtavaa blogia lainaten, tämä ruoka on nimenomaan keskinkertaisuuden ylistystä.

Yksi tärkeä elementti tässä reseptissä on kermainen juustokastike. Se sopii kaikenlaisen ruoan gratinointikastikkeeksi. Sen rinnalla on toinen kastike, jota kutsun karppaajan valkokastikkeeksi. Sen ohjeen löytää juustokasvislaatikon reseptistä. Kummatkin kastikkeet ovat ihan ruokakaupan peruselintarvikkeista tehtyjä kastikkeita, ei mitään kummallisia aineita ja tavisruokavaliotakin nauttivat voivat uskaltautua maistelemaan niitä ;)

tarjosin kukkakaalimuusin kera

Gratinoitua broileria ja kasviksia

300-600 g broileria paloiteltuna
1 fenkoli pilkottuna
1 parsakaali paloiteltuna
puolikas purjo silppuna
1 sipuli silppuna
1 valkosipulinkynsi silppuna
150 g pinaattia (pakastettua tai tuoretta)
yrttisuolaa ja mustapippuria

päälle:

3 tomaattia siivutettuina
rakuunaa
250 g (2 palloa) mozzarellaa siivutettuina

Freesaa fenkolia ja parsakaalia pannulla pari minuuttia. Lisää joukkoon purjo, sipuli, valkosipuli ja pinaatti. Pyörittele kasviksia pannulla, kunnes pakastepinaatti sulaa tai jos käytät tuoretta pinaattia, kaikki kasvikset ovat mukavasti kuullottuneet. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Kippaa kasvikset voideltuun uunivuokaan. Paista samalla pannulla broilerille nätti väri. Ripsauta varovasti suolaa ja pippuria päälle. Kippaa broilerit kasvispedin päälle.

Kermainen juustokastike

2,5 dl kermaa
200 g sulatejuustoa paloiteltuna (esim. Koskenlaskijaa)

1 tl viherpippuria
0,5 tl muskottipähkinää
(suolaa)

Laita kerma ja sulatejuusto kuumenemaan pieneen kattilaan. Sekoittele välillä kastiketta. Kun sulatejuusto on sulanut, mausta kastike viherpippurilla (kumoa pippurit kämmelle, hiero hienoiksi peukalolla) muskottipähkinällä. Kaada kastike broilerin päälle vuokaan.

Koristele pinta tomaatilla, ripottele päälle rakuunaa ja levitä viimeiseksi mozzarellat pinnalle. Paista gratiinia 200 asteisessa uunissa 25-30 minuuttia, kunnes se on kauniin värinen. Anna gratiinin levätä 10 minuuttia ennen tarjoilua.

Paistettu juustokakku ja vadelmakastiketta

2011-10-19T16:11:00.000+03:00

Aikoinaan asuessani Yhdysvalloissa, ihastuin ikihyviksi amerikkalaisiin ruokiin ja herkkuihin. Juustokakut tuovat minulla aina hymyillen mieleen Amerikan. Onnelliset teinivuodet New Englandissa. Amerikkalaista ruokakulttuuria saatetaan yhdistää vain huonoon pikaruokaan, mutta se on vain pieni osa jättimäistä kokonaisuutta. Eipä ole olemassakaan yhtä totuutta millään asialla.

Tämän juustokakun esikuva on Tyler Florencen The Ultimate Cheesecake. Olen muokannut reseptiä skarpimmaksi (anteeksi Ahmija, otin käyttööni skarppi-ilmaisun), mutta se sopii kaikille nautiskelijoille. Philly-tuorejuuston kanssa olen ottanut käyttöön uuden suosikkini, venäläisen jogurtin - aivan tyrmäävä yhdistelmä!

Kakku kannattaa tehdä päivää ennen aioittua tarjoilua, koska se tulee tarjota kylmänä. Kakun seuraksi voi tarjota vadelmakastiketta (marjoja voi varioida) tai tuoreita marjoja. Niin ja ah sitä onnentunnetta, kun tyttäreni jälleen huokaili kakkua syödessään: "hmmm, ihanaa!"

enköhän unohtanut painella murutaikinaa vuoan seinämiin ;)

Paistettu juustokakku

pohja:

250 g mantelikeksejä
1/2 tl kanelia
100 g sulatettua voita

täyte:
500 g Philadelphia- tai muuta tuorejuustoa
3         kananmunaa
3½ dl Sukrintomua (tai 2½ dl sokeria)
5 dl     venäläistä jogurttia, smetanaa tai ranskankermaa
1         sitruunan kuoriraaste
¼ tl     vaniljajauhetta

Pohja:

Murskaa keksit käsin tai koneella hienoksi muruseokseksi. Sekoita joukkoon voisula ja kanelijauhe. Painele muruseos tiiviisti leivinpaperilla pohjustettuun irtopohjavuoan pohjalle ja vuoan reunoille. Laita vuoka jääkaappiin puoleksi tunniksi, jotta muruseos kovettuu.

Täyte:
Vatkaa tuorejuusto notkeaksi. Vatkaa yksitellen kananmunat tuorejuustoon. Lisää Sukrintomu, jogurtti, sitruunan kuoriraaste ja vaniljajauhe. Sekoita täyte tasaiseksi massaksi. Kaada täytemassa keksipohjan päälle vuokaan.

Vuoraa vuoka foliopaperiin ja laita ne vielä isompaan uunivuokaan. Kaada isoon uunivuokaa kiehuvan kuumaa vettä noin 3 cm korkeudelle. Laita vuoat 200 asteiseen uuniin noin 45 minuutiksi paistumaan. Kakku saa olla hieman höllyvää, koska se kypsyy lisää jäähtyessään. Anna kakun jäähtyä, laita se lopuksi vähintään 4 tunniksi jääkaappiin viilentymään ennen tarjoilua.

Vadelmakastike juustokakulle:

5 dl (pakaste)vadelmia
2 rkl sitruunan mehua
maun mukaan Sukrinia tai sokeria

Laita kattilaan vadelmat, sitruununmehu ja 2-3 rkl Sukrinia. Kuumenna keskinkertaisella lämmöllä, kunnes kastike kiehuu. Tarkista makeus. Anna jäähtyä hieman.Voit halutessasi paseerata vadelmat siivilän läpi. Kaada kakun päälle tai tarjoile erikseen juustokakun kera.

Ps. Yhdysvalloissa vietetään epävirallista kansallista juustokakkupäivää 30.7.

tällainen hässäkkä menossa uuniin

Fetalla maustettu pinaatti-jauhelihakastike

2011-10-18T10:08:00.000+03:00

Taitaa lokakuu tuoda arjen melankoliaa meidän perheelle, kun minä taas laitan arkiruokaa blogissakin. Jauheliha on lapsiperheen nopea pelastus, kun ruokaa pitää saada nopeasti. Aina ei kuitenkaan jaksa syödä samaa kastiketta, vaan on kiva tehdä vähän vaihtelua, jopa arjessa ;)

Idea tähän kastikkeeseen tulee kreikkalaistyyppisestä yhdistelmäsuosikistani fetasta ja pinaatista. Ne maistuvat aina vaan niin herkullisilta. Kastikkeen voi valmistaa myös broilerista. Ja ah, maistuvainen kastike valmistuu hetkessä, eikä tarvitse turvautua valmisruokaan. Lisukkeeksi valmistuu nopeasti kukkakaalimuusi.

Fetalla maustettu pinaatti-jauhelihakastike

400 g jauhelihaa
1 sipuli silputtuna
1 valkosipulinkynsi silputtuna
100 g tuoretta pinaattia huuhdeltuna
200 g fetaa paloiteltuna
2-3 dl kermaa
silputtua basilikaa
mustapippuria
(suolaa)

Paista jauheliha, lisää sipuli ja valkosipuli. Freesaa pieni hetki. Lisää joukkoon pinaatti ja kääntele sitä pannulla hetki. Lisää feta, kerma, basilka ja mausta mustapippurilla. Kuumenna kastike ja tarkista maku.

Kukkakaalimuusi

1 kukkakaali
1 rkl kasvisliemijauhetta
nokare voita
kermaa
yrttisuolaa
(basilikasilppua)

Pilko kukkakaali pienempiin osiin, kukintoihin ja laita palaset kattilaan. Siivuta varsi mukaan. Laita kattilaan vettä sen verran, että kukkakaali peittyy. Ripottele kasvisliemijauhe päälle. Keitä kukkakaalia kunnes se on kypsää. Kaada vesi pois, voit käyttää siivilää avuksi. Muusaa kukkakaali sauvasekoittimella, lisää joukkoon voi ja loraus kermaa. Mausta yrttisuolalla ja halutessasi basilikalla.

Siskonmakkarakeitto

2011-10-17T08:59:00.000+03:00

maistuva arkikeitto

Siskonmakkarasoppa on arkinen perusjuttu kokkailussa, joten jouduin miettimään postaanko sen reseptiä lainkaan. Reseptini juju on keittää maukas keitto vihanneksista, jotka kuoritaan ja pilkotaan kypsymisjärjestyksessä keiton poristessa vieressä. Ts. keiton valmisteluihin kuuluu vain kaiken valmiiksi esilleotto, ei etukäteen pilkkomista.

Käytän keitossa reippaasti persiljaa ja lipstikkaa. Ne lisätään jo alkuvaiheessa, koska haluan niistä ihanat aromit keittoon. Valmiista keitosta saa onkia siskonmakkarasattumia, kannattaa varata nakkeja tai makkaraa lisättäväksi keittoon siltä varalta, että siskonmakkarat loppuvat. Äitini keittää aina ison satsin siskonmakkarasoppaa. Hänen liemipohjanaan on usein keitetyn possurullan liemi. Äitini lisäksi varmistaa siskonmakkaroiden riittävyyden sillä, että kypsentää toisen annoksen siskonmakkaroita lihaliemessä, josta ne lisätään keittoon edellisten siskonmakkaroiden huvetessa.

Tällä samalla reseptillä voi tehdä myös jauheliha-, nakki- tai makkarakeittoa. Paistettu jauheliha tai paloiteltu makkara lisätään lopuksi keittoon ja keiton annetaan kiehua 5 minuuttia.

Siskonmakkarakeitto

1 l lihalientä
1   valkosipulinkynsi silputtuna
8   maustepippuria
1 laakerinlehti
0,5 dl lipstikkaa silputtuna
0,5 dl persiljaa silputtuna
200 g naurista tai kyssäkaalia
200 g lanttua
2        porkkanaa
1        sipuli silputtuna
150 g palsternakkaa
150 g selleriä
pätkä purjoa
500 g siskonmakkaraa
(suola)

koristeeksi:
persilja- ja lipstikkasilppua

Kuumenna lihaliemi kiehuvaksi ja lisää siihen valkosipuli, maustepippuri, laakerinlehti, lipstikka ja persilja. Kuori ja pilko ja lisää kasvikset keittoon annetussa järjestyksessä. Lisää lopuksi siskonmakkara joko leikkaamalla makkarasta pieniä paloja keittoon tai puristamalla suolesta pieniä nokareita keittoon. Kun keiton pinta on täynnä siskonmakkaroita, pyöräytä kauhalla keittoa. Loput makkarat voi leikata tai puristaa keiton päälle. Keitä kannen alla vielä 10 minuuttia. Tarkista maku.

Sitruunamantelikeksit

2011-10-14T14:48:00.001+03:00

Olen pitkään kaivannut makeiden mantelikeksien reseptiä. Uusimmassa 5/2011 Maku-lehdessä liikutaan Espanjan ruokamaailmassa. Espanjan suurlähettilään edustusmenu päättyy mantelikekseihin ja espanjalaiseen kahviin. Ilokseni voin todeta sen, että nyt löytyi oiva resepti muokattuna myös vhh-ruokavalioon - kolmas leivontakerta toden sanoi ja sain mieleiseni keksit. Meillä ei keksit pääse loppumaan ihan nopeasti :)

Keksien väri vaihtelee kullankeltaisesta vaaleanruskeaan sen mukaan, onko mantelijauhe tehty kuorituista vai kuorimattomista manteleista. Keksejä voi maustaa mielensä mukaan ja mitä kaapista löytyy -periaatteella. Kaikki perinteiset keksien ja pipareiden mausteet sopivat: kardemumma, inkivääri, kaneli, pomeranssinkuori, maustepippuri, neilikka ja kaakao. Ainakin lapsiperheiden suosiossa on kaakaon seurana suklaahippusten lisääminen taikinaan. Jos Sukrintomussa on vähänkin paakkuja, kannattaa se siivilöidä jauhojen joukkoon. Jos et pyörittele keksejä heti, laita taikina jääkaappiin kovettumaan, jolloin sitä on helpompi käsitellä. Valkuaisia jäi sopivasti yli, joten saatan ryhtyä macaronien leivontaan. Valkuaisista voi myös tehdä marenkia, herkkuhetkiin niitäkin.

Sitruunamantelikeksit
(n. 32 kpl)

250 g (n. 6 dl) mantelijauhetta
2,5 dl Sukrinitomua (tai 1,5 dl sokeria)
1 tl     leivinjauhetta
0,5 tl vaniljajauhetta
3       keltuaista
50 g voita tai margariinia sulatettuna
1       sitruunan kuoriraaste

Sekoita mantelijauhe, Sukrintomu, leivinjauhe ja vaniljajauhe keskenään. Sekoita keltuaiset, rasva ja sitruunakuoriraaste keskenään ja lisää ne jauhoihin. Pyörittele taikinasta käsin pieniä palloja ja laita ne leivinpaperin päälle. Paista 20-25 minuuttia 160 asteessa.

tällaisina taikinapalloina laitetaan uuniin

halutessasi voit myös litistää keksejä

litistettyjä keksejä mantelijauheesta

Etikkasuppilovahverot

2011-10-10T17:49:00.000+03:00

laakerinlehdet kannattaa tuupata liemeen

Voihan ihanuus - suppilovahveroita kasvaa metsissä kuin sieniä sateella. ;) Ainakin pääkaupunkiseudun metsissä ja Länsi-Turunmaalla. Keräsin taas korillisen suppilovahveroita mökkimme takapihalta alkavasta metsästä. Etupihalta, meren puolelta löytyi reilu määrä pulleita kanttarelleja, joista tein jo eilen kastiketta. Lisäksi metsästä löytyi vielä muutama kaunis tatti, lampaankääpää ja vaaleaa orakasta. Syksy vaan on ihanaa!

Aion kuivattaa suuren osan suppiksista talven herkkuhetkiin; lienen maininnut ajatuksen jo aikasemmin. Lähiaikoina meillä syödään ainakin tuoreista sienistä valmistettuja suppiskeittoa, suppiskastiketta ja suppislasagnea. Ruokiin mm. lisäkkeenä käytettävää etikkasuppilovahveroita valmistin samalla kun puhdistelin sieniä. Etikkasienistä voi tehdä sienisalaattia ja käyttää niitä esimerkiksi sieni-jauhelihapihveissä.

Säilönnässä tärkeää on elintarvikkeiden tuoreus ja se, että säilöntään käytettävät lasipurkit ja pullot ovat desinfioituja. Marttojen sivuilta löytyy ohje purnukoiden desinfiointiin. Sienten tulee olla liemen peitossa koko ajan. Jos nestettä on liian vähän, keitä maustelientä lisää sen verran, että sienet peittyvät taas. Muista tällä kertaa antaa liemen jäähtyä ennen kuin lisäät sen kylmiin etikkasieniin.

etikkasuppilovahverot jäähtymässä ulkona saaristomaisemassa

Etikkasuppilovahverot

1 ½ l suppilovahveroita

2 l vettä

1 rkl suolaa

1 sipuli renkaina

mausteliemi:

3 dl vettä

1 dl väkiviinaetikkaa

1 dl Sukrinia (tai sokeria)

15 kokonaista maustepippuria

8 katajanmarjaa

(6 kokonaista neilikkaa

1 cm pala inkivääriä lastuina)

½ tl vaniljajauhetta

Keitä pudistettuja suppilovahveroita suolavedessä 2-3 minuuttia. Nosta sienet reikäkauhalla kuumaan, desinfioituun lasipurkkiin, kerroksittain sipulirenkaiden kanssa.

Kiehauta mausteliemen ainekset kattilassa. Kaada kuuma mausteliemi sienien päälle purkkiin. Sulje purkki, jäähdytä ja laita se jääkaappiin.

Avokadojogurtti

2011-10-08T10:42:00.000+03:00

Lindahlsin venäläinen maustamaton jogurtti on autuaallisen ihanaa! Popsimme kilvan tyttäreni kanssa suoraan purkista tätä paksua, herkkullista jogurttia, koska emme kyenneet lopettamaan nautintoa. Tänään tein aamiaiseksi itselleni avokadojogurtin, joka tahnamaisella koostumuksellaan soveltuu erinomaisesti myös levitteeksi.

Venäläinen jogurtti on rasvaisen hyvää. Valmistajan sivuilla sitä suositellaan käytettäväksi ruoanlaittoon ranskankerman ja smetanan tapaan ja sen soveltuvan erityisesti kuumennettaviin ruokiin. Kaapimalla joguttipurkista viimeisetkin rippeet, voin uskoa käyttäväni tätä jogurttia vielä monessa ruoassa. 100 g venäläistä jogurttia sisältää 183 kcal, proteiinia 3,5 g, hiilihydraatteja 4 g ja rasvaa 17 g.

Avokado sopii jogurtin kanssa mielettämän hyvin, muussattuna taikka paloiteltuna. Sitruuna- tai limemehua voi lisätä mausteena avokadojogurttiin, mutta se ei ole välttämätöntä. Avokadojogurtista saa vatsantäydeltä hyvän startin päivälle :)

Avokadojogurtti
(1 annos)

1 avokado
1-2 dl venäläistä maustamatonta jogurttia
(tirskaus sitruuna- tai limemehua)

lisäksi:
siemeniä, pähkinöitä

Muussaa avokado hienoksi. Sekoita jogurtti (ja sitruunamehu) joukkoon. Ripottele siemenet ja pähkinät pinnalle. Nauti heti.

Uusi ihastuksemme kohde ;)

Sardiinitahna

2011-10-06T10:37:00.000+03:00

Sardiinitahna on helppo ja nopea lounas tai alkuruoka salaatin kanssa. Sardiinitahnan voi levittää mm. leivälle, pannarille, letuille, suolaiselle kääretortulle ja voileipäkakkuun. Minä popsin kuvan leivät aamiaslounaana, tällä kertaa brunssi tuntui liian hienolta sanalta. Yhdestä purkista sardiineja tulee kolmeen leipään riittävä annos.

Jos tahna tuntuu liian voimakkaan makuiselle, siihen kannattaa lisätä hieman ranskankermaa, smetanaa, maustamatonta tuorejuustoa, jogurttia tai kermaviiliä.

Sardiinitahna

1 prk (120g /78 g) sardiineja
2 rkl majoneesia
1 rkl sitruunamehua
yrttisuolaa ja mustapippuria

lisäksi joukkoon voi laittaa mm.:
salaattisipulia silppuna
kaprista
maustekukkua silppuna
paprikaa silppuna
kovaksi keitettyä kananmunaa silppuna
fetaa tai vuohenjuustoa pieninä paloina
silputtuja yrttejä

Valuta ylimääräinen liemi kaloista. Halkaise kalat haarukalla ja poimi selkärankaruoto pois. Muussa kalat, lisää joukkoon majoneesi ja sitruunamehu. Mausta varovasti suolalla ja pippurilla.

Seesamkeksit

2011-10-04T14:41:00.000+03:00

Kivan rapeat keksit juustojen taikka keittojen seuraksi. Idea kekseihin on lähtöisin täältä ja tapani mukaan olen lähtenyt muovaamaan sitä uudelleen. Alkuperäisessä kekseissä oli suhteessa enemmän kananmunaa, eikä ollenkaan psylliumia tai rasvaa. Psylliumin voi myös jättää pois ja keksit pysyvät erinomaisesti koossa. Jostain syystä psyllium tekee kuitenkin rakenteelle jotain hyvää, ja pidimme niistä enemmmän. Kokeilin vähän erilailla useampia keksejä, ja nämä seesamkeksit ovat minun ja tyttäreni mielestä onnistuneimmat. Hauskaa, kun perhe osallistuu testaajina eri versioiden testailuun. Lasten suurimpia vitsejä nykyään onkin: "Äiti, saako vielä aloittaa, vai otatko vielä valokuvia?"

Kekseistä voi tehdä myös keksitankoja tai -tikkuja, jotka ovat tyylikkäitä keittoruokien ja salaattien kanssa. Minulla oli jäljellä vähän kuorittuja seesaminsiemeniä, joten käytin niitä taikinassani loppuun. Suosittelen käyttämään kuorimattomia seesaminsiemeniä, koska niissä on tallessa kaikki vitskut ja hivenaineet. Ja hieno maku.

Seesamkeksit

1,5 dl seesaminsiemeniä

1 dl mantelijauhetta

1 rkl psylliumia

<½ tl suolaa

1 tl leivinjauhetta

2 kananmunaa

2 rkl sulatettua voita tai margariinia

koristeeksi:

seesamin- tai unikonsiemeniä

Sekoita kuivat ainekset keskenään. Lisää joukkoon kananmunat ja rasva. Sekoita tasaiseksi taikinaksi. Jaa taikina 9 palaan. Pyörittele taikinapaloista kylmään veteen kostutetuin käsin palloja. Litistä ja taputtele taikinapallot noin 3 mm paksuisiksi kekseiksi leivinpaperin päällä. Ripottele jokaiselle keksille unikonsiemeniä koristeeksi. Paista keksejä 200 asteessa noin 12 minuutiksi.

Suppilovahverokeitto

2011-10-03T14:28:00.002+03:00

Keräsin viikonloppuna ystäväni kanssa ennätysmäärän suppilovahveroita. Sieniä löytyi niin paljon, ettemme meinanneet malttaa lähteä metsästä pois lainkaan. Korini oli täynnä ja painava, keräsin lopulta sieniä muovipussiin. Metsässä oli ihanaa; suppiksia, aurinkoa, metsän rauhaa, raikas ilma ja hyvä ystävä mukana. Metsäterapiaa parhaimillaan ;)

Suppilovahverokeitto on perinteinen sienikeitto. Samalla reseptillä voi tehdä keittoa muistakin sienistä mm. mustatorvisienistä, tateista, ryöpätyistä rouskuista ja kaupan sienistä. Mieheni sisko tarjosi meille ihanaa keittoa mustatorvisienistä juhlissaan. Sienikeitto maistui aurinkoiselle ja onnelliselle syksylle. Minun oli pikiminten pakko tehdä sienikeittoa, en pystynyt unohtamaan makunautintoa.

Keitto sopii alkuruoaksi sekä pääruoaksi. Tyttäreni ja hänen ystävänsä leipoivat seesamkeksejä keiton seuraksi. Keitto maistui tytöille ja ystävä varmisti, että laitan reseptin blogiini, jotta hänen äitinsä voisi tehdä samanlaista keittoa. Sienikeittohullaannus sai jatkajan.

Suppilovahverokeitto

1,5 l suppilovahveroita tai mustatorvisieniä
1-2 sipulia silputtuina
1 l kanalientä
1 dl persiljaa silppuna
1 dl lipstikkaa silppuna
2 rkl konjakkia tai sherryä
2 dl kermaa (tai 100-200 g sulatejuustoa)
(suolaa ja pippuria tarvittaessa)

koristeeksi:
ranskankermaa tai smetanaa
pieni kourallinen reseptin sieniä kokonaisina

Lämmitä kanaliemi kattilassa. Ota sivuun pieni kourallinen sieniä, silppua loput sienet. Paista nopeasti kokonaiset sienet pannulla rasvassa. Laita ne erilliseen kippoon odottamaan. Laita sienisilppu pannulle kuumenemaan ja pyörittele niitä, kunnes neste on niistä haihtunut. Lisää joukkoon voita tai margariinia ja sipulisilppu. Freesaa sieni-sipulisilppua, kunnes sipulit muuttuvat hieman kuultaviksi. Kaada sieni-sipulisilppu kanaliemen joukkoon. Lisää siihen persilja, lipstikka ja konjakki. Keitä hiljaisella lämmöllä 10 minuuttia. Lisää joukkoon kerma. Kuumenna keitto kiehuvaksi. Tarkista maku. Koristele annokset kokonaisilla paistetuilla sienillä ja ranskankermalla.

Mantelipannukakku

2011-09-30T12:54:00.000+03:00


jäisiä mustikoita ja kermavaahtoa

Leipominen on kivaa. Tällä perusreseptillä se on myös mahdottoman helppoa, nopeaa ja herrrrkullista! Pannukakusta tulee pellillinen makeaa tai suolaista maistuvaista. Makean pannarin voi tehdä sellaisenaan ja tarjota sitä marjojen, kermavaahdon (lisää joukkoon Sukrintomua ja hippunen vaniljajauhetta) ja paahdettujen mantelilastujen kanssa taikka poikaseni suosikin, suklaakastikeen kera. Sen voi tehdä esim. marjapiirakkana, lisäten marjat tai omenat taikinan pinnalle uuniin laittaessa. Ruokaisaan pannariin ripotellaan pinnalle oman maun mukaan täytteitä.

Mantelipannukakku taipuu myös täytekakuksi. Jaa pellinen pannaria 2-4 osaan. Kokoa kakku laittamalla mieleisesi täytteet ja uusi kerros kakkua päälle. Voit tehdä makeaa tai suolaista kakkua.

Voit halutessasi tehdä pannarista hieman kuohkeamman vaahdottamalla valkuaiset ja lisäämällä valkuaisvaahdon varovasti käännellen viimeisenä vaiheena. Minä suosin helpompaa "sekoita kaikki sekaisin" -menetelmää, koska lapsiperheessä yksinkertaiset ratkaisut helpottavat arkea.

Mantelipannukakun olen kehittänyt mantelilettujen reseptin pohjalta. Ilokseni totean, että kokeilu onnistui. Jesh!

Mantelipannukakku

4 dl     mantelijauhetta
1,5 dl BakeProta
1,5 rkl psylliumia
1,5 tl   leivinjauhetta
0,5-1 tl suolaa
6 dl     Alpro Soyaa, vischyä, vettä tai maitoa
3         kananmunaa
100 g sulatettua voita tai margariinia

makeaan pannukakkuun lisätään kuiviin aineisiin:
1,5-2 dl Sukrintomua
1 tl kardemummaa
0,5 tl vaniljajauhetta

suolaiseen pannukakkuun ripotellaan pannukakun pinnalle esim.:
n. 100 g ilmakuivattua kinkkua, poroa, jauhelihaa, kinkkua, marinoitua tofua, fetapaloja, sieniä
0,75 dl silputtua paprikaa
12 kirsikkatomaattia halkaistuina
1-2 salaattisipulia silputtuina
(juustoraastetta)
herbes de provencal -maustesekoitusta tai tuoreita yrttejä silppuna

Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää reippaasti vispaten ensin neste (Alpro Soya tms.), sitten kananmunat ja rasva. Anna turvota 10 minuuttia. Sekoita taikina vielä kertaalleen ja levitä se leivinpaperilla vuoratulle pellille (lisää suolaiset lisukkeet). Paista 200 asteessa 35-40 minuuttia, kunnes pannukakun pinta on kauniin kullanruskea.

uuniin menossa

ruokaisa mantelipannari

makea mantelipannari

melkein leivos ;)

Tattikastike ja uunipossu

2011-09-29T09:36:00.001+03:00

Ehdin jo tuttavalleni väittää, ettei tatteja enää metsästä löydy, mutta olin onneksi väärässä. Viime viikonloppuna keräsin ison kasan erinomaisia tatteja. Suurimman osan tateista laitoin kuivumaan talven herkkuhetkiä varten, lopuista tein jälleen kastiketta.

Viimeksi tein tateista muhennosta, jonka kumosin possunfileiden päälle uuniin. Noh, tänäänkin sama ajatus, vaikkakin erilainen kastike; yhdessä possunliha ja tatit ovat makujen sinfoniaa! Kumpaakin tattireseptiä, muhennosta ja kastiketta voi käyttää perinteiseen tapaan esimerkiksi lihapullien, grillatun kanan tai pastan kera. Olen vain sattumalta päätynyt kuorruttamaan kummallakin kerralla. Niin ja voihan näillä tattiresepteillä kuorruttaa mm. lihamureketta, kasviksia (esim. kukka- ja parsakaalia), kanaa ja kalaa sekä käyttää täytteenä esimerkiksi suolaisessa kääretortussa.

Tattikastikeesta saa myös erinomaisen keiton lisäämällä siihen kanalientä. Maku on suorastaan huikentelevan viettelevää, mikäli tämä ilmaus sallitaan ruoan yhteydessä. Anoppini, joka on erinomainen kokki, käyttää ruokaa maustaessa usein maustepippuria. Hänen jalanjälkiään seuraten minäkin käytän maustepippuria tässä reseptissä possun ja juuresten maustamiseen. Minusta se sopii tällaisiin kotoisiin, suomalaisen oloisiin ruokiin mausteeksi.

Tattikastike

1 l hienonnettuja tatteja
1-2 sipulia silputtuina
1/2 l kanalientä
1 dl persiljasilppua
1/2 dl lipstikkaa hienonnettuna
3 salvian lehteä silputtuina
2 rkl konjakkia
200 g sulatejuustoa paloina (esim. Koskenlaskijaa) tai 2 dl kermaa

Kuumenna rasva pannulla. Freesaa tatteja ja sipulia rasvassa. Lisää kanaliemi, persilja, lipstikka, salvia ja konjakki. Anna kiehua 5-10 minuuttia. Lisää lopuksi sulatejuusto ja sekoittele sitä, kunnes juusto on sulanut. Tarkista maku.

Kuorrutettu possun ulkofile juuresten kera

850 g porsaan ulkofilettä siivuina
maustepippuria ja suolaa
2 porkkanaa paloiteltuina
2 punasipulia lohkoina
1 palsternakka paloiteltuna
1/2 lanttu paloiteltuna
öjlyä
yrttisuolaa ja maustepippuria
persiljaa silppuna
lipstikkaa silppuna

Paista porsaanfileet molemmin puolin kauniin pinnan saamiseksi. Mausta fileet maustepippurilla ja suolalla. Levitä porsaanfileet voideltuun uunivuokaan. Lisää juurekset fileiden ympärille ja ripottele vähän öljyä niiden päälle. Mausta juurekset yrttisuolalla ja maustepippurilla. Ripottele niiden päälle persiljaa ja lipstikkaa. Levitä tattikastike porsaanfileiden päälle. Kypsennä 180 asteessa ainakin tunnin ajan. Voit antaa olla pidempäänkin, peitä foliolla tarvitttaessa.

Suklaatryffelit

2011-09-28T09:33:00.000+03:00

Äitini rakastaa suklaatryffeleitä. Nyt syyskuussa hänellä oli syntymäpäivä, joten tein hänelle lahjaksi suklaatryffeleitä reseptin kera. Minusta on kiva antaa itsetehtyjä herkkuja lahjaksi. Lahjan kanssa sopii mielestäni resepti mukaan, jotta lahjansaaja voi halutessaan tehdä samaisia herkkuja myös itse. Välillä olen antanut mm. joulukorttina jonkun erityisen hyvän reseptin; saaristolaisleivän taikka lämpöisen glögin reseptin. Hups, nyt menin jo joulun juttuihin, mutta ajatus tässä oli pointtina.

suklaatryffelipaketti äidille

Olen aivan haltioissani raakasuklaan maailmasta. Nämäkin suklaatryffelit ovat raakasuklaata sisältäen hillittömästi terveeellisiä hyvyyksiä. Ja maistuvat järjettömän hyvälle. - Olenko jo käyttänyt kaikki äärimmäiset kehusanat? Lapseni nautiskelevat suklaatryffeleitä autuaallisina ja sanovat: "Hmmm... Ihania!" Voin siis suositeella, kylmästi, lämpimässä nämä herkut sulavat ;)

Alkuperäisen reseptin löysin täältä. Minun reseptini on vhh, mutta ihan taviksen siitä saa helposti vaihtamalla Sukrintomun tomusokeriin. En ole tehnyt tomusokerilla suklaatryffeleitä, mutta kannattaa olla tarkkana, ettei makeuta liikaa (alkuperäisessä reseptissä oli 1 dl tomusokeria, ei enempää). Sukrintomua taas tarvitaan enemmän, kuten olen reseptiini lisännyt. Reseptini on perusresepti suklaatryffeleille. Tätä reseptiä on helppo muokata; voi lisätä muitakin makuaineita ja sattumia, hienonnettuja rusinoita, kaakaonibsejä, pähkinöitä, suklaamurusia, kuivattuja marjoja... Pinnalle voi kaakaon lisäksi pyöritellä erilaisia rouheita mm. pähkinää ja suklaata.

Kaakaovoin, neitsytkookosöljyn, Sukrintomun, vaniljajauheen ja raakakaakaojauheen saa ostettua luontaistuotekaupoista sekä netin kautta. Ruokakaupoista voi joistakin löytyä vaniljajauhetta, mutta erittäin harvoista.

Suklaatryffelit

100g kaakaovoita

100g neitsytkookosöljyä
1 dl + 0,5-0,75 dl Sukrintomu
1 tl vaniljajauhetta
4 rkl raakakaakaojauhetta

1 kananmuna

(1 mm rommiaromia)

pinnalle:

kaakaojauhetta tai Sukrintomua (Sukrintomu kannattaa siivilöidä lautaselle)

Raasta kaakaovoi karkeaksi raasteeksi. Laita se sulamaan vesihauteeseen (hanasta kuumaa vettä alle, ei lämmitetä liedellä!). Laita kookosöljypurkki hanakuumaan veteen, jotta öjly sulaa. Yhdistä sulaneet rasvat ja anna niiden jäähtyä hieman. Mittaa kulhoon 1 dl Sukrintomua, vaniljajauhe ja kaakaojauhe. Sekoita ne vispilällä sekaisin. Lisää kananmuna ja vispaa se joukkoon. Lisää rasvat vähän kerrallaan koko ajan vispaten. Maista seosta, makeuta oman maun mukaan (minä lisäsin 0,65 dl Sukrintomua) ja mausta halutessasi esim. rommiaromilla. Jatka vispaamista koko ajan, kunnes rasva on hyytynyt ja taikina on hirmuisan paksun kermavaahdon kaltaista.

Varaa kolme teelusikkaa käyttöösi. Ota taikinasta teelusikalla vaahtopallukka. Irrota pallukka toisella teelusikalla ensimmäisestä ja tipauta pallukka kaakaojauhoiselle syvälle lautaselle, laita taikinateelusikka odottamaan seuraavaa vaahtopallukkaa. Pyörittele kahdella teelusikalla pallukkaa siten, että se saa kaakaopinnan ja hieman pyöristyy. Laita kuorrutettu pallukka isolle lautaselle odottamaan. Jatka samoin koko taikinan kanssa. Jos haluat, voit lopuksi kevyesti pyörittää pallukoita uudelleen kaakaojauheessa, lusikalla pyöritellen ja tarvittaessa vähän kädellä avittaen (käsissä pyörittely sulattaa rasvoja ja koko homma muuttuu tahmaisaksi), jolloin muoto muuttuu kikkareesta enemmän palloksi. Laita makeiset kovettumaan jääkaappiin tai pakkaseen. Säilytä tryffeleitä kylmässä.

raastettu kaakkaovoi vesihauteessa

neitsykookosöljypurkki lämpimässä vedessä

aluksi taikina on löysää ja tummaa

rasvojen hyytyessä taikina paksuuntuu ja vaalenee

Käärtetorttu suppilovahvero-kinkkutäytteellä

2011-09-15T14:18:00.002+03:00

Fantastinen juhlaruoka, brunssieväs, lounas, välipala, päivällinen taikka jämäpaloina aamiainen tämä oopsien reseptillä valmistettu suolainen kääretorttu! Tämän kääretortun voi täyttää myös makeilla herkuilla, mutta pohjaan kannattaa tällöin lisätä SukrinTomua (tai sokeria).

Lainasin kääretortun täyttämisen ja sen reseptin Kotiäidiltä Karppaus ja perhe -blogista. Olen törmännyt oopsien reseptiin jo ajat sitten Karppaus.infon -reseptisivuilla. En vain alunperin innostunut vaahdotetuista munista valmistettuihin leipiin, koska ajattelin rakenteen olevan liian höttöä. Mutta kääretorttuna tai pannukakkuna oopsien resepti on täydellistä! Olen aivan haltioissani! Suunnittelen jo ensi vappupäivän brunssia, jolle on aivan pakko tehdä ihana suolainen kääretorttu, taikka kaksi.

Täytteeseen voi laittaa melkein mitä mieli tekevi. Esimerkiksi Campasimpukan-blogissa on ihanat ja juhlavat poro- ja lohikääretortut. Juhliin ne ovat täydelliset vaihtoehdot leipäkakulle, kuten Campasimpukka toteaa. Campasimpukka neuvoo myös, että kääretortun voi koristella levittämällä tortun päälle ranskankermalla notkistettua tuorejuustoa ja ripottelemalla päälle esimerkiksi pieneksi kuutioituja paprikoita.

Tämä postaus on pitkälti lainahöyhenillä kukkoilua, mutta em. blogien pitäjät ovat tehneet niin herkulliset ruoat, että oli pakko peesata. Kiitos kumpaisellekin!

Kääretorttu

3 kananmunaa
100 g tuorejuustoa
1 tl leivinjauhetta
ripaus suolaa
0,5 rkl psylliumia (voi jättää pois)

Erottele valkuiaset ja keltuaiset. Vatkaa ensin valkuainen vaahdoksi. Sekoita keltuaisiin tuorejuusto, leivinjauhe ja suola. Lisää psyllium rivakasti sekoittaen. Yhdistä valkuaisvaahto ja keltuaisseos varovasti käännellen. Levitä taikina leivinpaperin päälle. Paista 150 asteessa noin 25 minuuttia.

Täyte:
1 l suppilovahveroita vähän silputtuina (saa jäädä kokonaisia sieniä joukkoon)
1 sipuli silputtuna
240 g kinkkua suikaleina
(persiljaa ja lipstikkaa silppuna)
suolaa ja mustapippuria
150 g notkeaa, levittyvää juustoa (esim. tuorejuustoa, sulatejuustoa tai vuohenjuustoa)
75-100 g juustoraastetta

Paista pannulla suppilovahveroita ja sipulia 5-10 minuuttia. Lisää kinkkusuikaleet (ja yrtit) joukkoon. Kääntele seosta, kunnes kinkku on lämmennyt. Mausta suolalla ja pippurilla. (Anna jäähtyä, jos tarjoat kääretortun kylmänä).

Voitele kääretorttu levittyvällä juustolla. Levitä päälle suppilovahvero-kinkkutäyte. Ripottele pinnalle juustoraaste. Kääri levy rullalle leveämmältä sivulta kääretortun tapaan, käyttäen leivinpaperia hyväksi. Siirrä rulla tarjoiluastialle sauma alaspäin. Tarjoa kylmänä tai lämpimänä.

Artisokkatahna

2011-09-11T13:57:00.002+03:00

Hyvä ruoka ja hyvä kirja, ah miten nautinnollista elämää. Luulen, että Outi Pakkasen useissa dekkareissaan esiintynyt päähenkilö Anna Laine voisi olla samaa mieltä. Anna Laine nimittäin on herkkusuu ja laittaa ihanaa ruokaa pohtiessaan kummallisia tapahtumia. Yön yli (julkaistu 2002) -nimisessä kirjassa Anna Laine tekee artisokkamössöä, josta olen idean saanut omaan tahnaani. Jos muuten dekkarit eivät innosta, Outi Pakkanen on koonnut Anna Laineen keittokirjan: Porosta parmesaaniin (julkaistu 2003). Minä tosin suosittelen sekä dekkareita että herkullisia ruokia!

Olen kirjojen kaikkiruokaisena ;) lukijana tietenkin lukenut Yön yli -kirjan ja hankkinut myös ohuen pehmeäkantisen Porosta parmesaaniin -keittokirjan. Porosta parmesaaniin -kirjassa on 55 reseptiä, joissa valtaosassa on johdantoina pieni pätkä kunkin reseptin alkuperäisestä tarinasta. Mukavaa selailtavaa aina kun odottaa seuraavan dekkarin ilmestymistä. Minä odotan uuden kirjan ilmestymistä heti, kun olen edellisen saanut luetuksi.

Artisokkatahnaa voi käyttää dippailuun, levitteeksi, kastikkeena (voi ohentaa kermalla) ja lettujen päällä. On muuten eriskummalisen ihanaa, että purkitetuista säilykkeistä voi saada jotain näin maistuvaista. Olen aikaisemmin valmistanut pinaatti-artisokkadippiä, joka sekin on mielettömän hyvää Ameriikan herkkua.

Artisokkatahna

240 g artisokansydämiä
200 g tuorejuustoa
1 dl basilikaa
1 valkosipulinkynttä hienonnettuna
(1 dl raastettua parmesaania)
ripaus suolaa ja mustapippuria

Valuta artisokansydämet. Sekoita kaikki ainekset tahnaksi sauvasekoittajalla. Kaada tarjoiluastiaan lusikalla auttaen.