Katukeittiö: aasialaiset lihapullat ja tahmakastike

Ihanat makean ja suolaisen hyvät lihapullat on dipattu aasialaiseen, tahmaiseen kastikkeeseen. Makua antamassa seesamiöljy, valkosipuli, yksi lempiyrteistäni: korianteri, hoisin-kastike ja inkiväärijauhe. Reseptin löysin hiljan julkaistusta Jenni Häyrisen Katukeittiö, Parempaa roskaruokaa (readme.fi, 2014) -keittokirjasta. Aasian makuisia lihapullia olen tehnyt aiemmin ainakin thai-lihapullia ja intialaisia lihapulllia. Näitä Jennin aasialaisia lihapullia kutsuisin kiinalaisiksi, vaikka Jenni mielikuvamatkailee Koreaan. Miten vain, aasialaiset lihapullat olivat herkullisia. Ilokseni myös lapseni tykkäsivät niistä kovasti.

Tahmakastike on nopea tehdä ja se kannattaa sekoittaa heti alkuun, jotta sen maut ehtivät rauhassa kehittyä. Lihapullat valmistuvat tavalliseen tapaan myöskin nopeasti. Kiva saada vaihtelua jauheliharuokiin, joita lapsiperheissä saatetaan usein kiireessä väkerrettyä. Kaikkia reseptin aineksia löytää ainakin suurempien markettien hyllyiltä, jopa hoisin-kastiketta.

Jenni Häyrinen ruokabloggaaja, jonka Liemessä-blogia on voinut seurata jo vuodesta 2006 alkaen. Jenni on nuori nainen, joka toteuttaa unelmiaan. Hän opetteli omatoimisesti valokuvaajaksi, jätti turvallisen päivätyönsä, heittäytyi ensin freelanceriksi, perusti sen jäkeen uudenlaisen ja uutta konseptia toteuttavan yrityksen; Suomen ensimmäisen itsenäisten blogien blogimedian, Blogiringin. Nyt hän on julkaissut ensimmäisen kirjansa. Sain Jenniltä arvostelukappaleena signeeratun keittokirjan sen julkistamistilaisuudessa. Kiitos.

Katukeittiö-keittokirja on kaunis kirja. Jenni on odotetusti, reseptien lisäksi, panostanut ruokien kuvaamiseen. Kirjaa on mukava selailla, kuvat vetävät puoleensa ja pian huomaa tempautuneensa lukemaan reseptejä epämääräisessä järjestyksessä. Ahnaasti, välillä peläten, että kirja jotenkin haituisi pois, selaa ja selaa kirjaa. Lopulta malttaa lukea kirjan alusta, aloittaen sisällysluetteloa tutkien, alkukirjoituksen tarinan ja vihdoin koko kirjan lukien.

Kirja on selkeä, reseptejä löytyy kotimaan kotoisasta katukeittiöistä lähtien sekä matkataan ympäri maailmaa. Hyviä ja helppoja reseptejä on runsaasti. Katukeittiön reseptivalikoima on ihanan laaja, alkaen grilliherkuista, ulottuen lisukkeiden lisäksi makeisiin herkkuihin. Resepteissä käytetään pääraaka-aineen lisäksi runsaasti tuoreita kasviksia ja ne tuovat annoksiin sopivasti raikkautta. Kirja sopii niin nuorille kokeille hyvine vinkkeineen, kuin nuorekkaaseen ja tämän hetken trendikkääsen kokkailuun. Katukeittiö-keittokirja on laadukkaan snägäri-kokkailun perusteos.

Aasialaiset lihapullat ja tahmakastike

Lihapullat

500 g jauhelihaa
1 dl     leivänmuruja tai Pofiberiä
1         kananmuna
1         sipuli silputtuna
1         valkosipulinkynsi hienonnettuna
0,5 dl  korianteria silputtuna
1 tl      seesamiöljyä
1 tl      suolaa
1 mm  inkiväärijauhetta
mustapippuria

koristeeksi:
paahdettuja seesaminsiemeniä
kevätsipulia silputtuna
korianteria

Sekoita kaikki ainekset jauhelihan joukkoon. Anna jauhelihataikinan maustua hetki. Kostuta kädet kylmään veteen tai öljyyn ja pyörittele taikinasta lihapullia. Paista uunissa leivinpaperilla vuoratulla pellillä 180 asteessa noin 15 minuuttia.

Pyörittele kypsät lihapullat tahmakastikkeessa ja koristele ne paahdetuilla seesaminsiemenillä. Ripottele lihapullien päälle kevätsipulia ja korianteria. Ylijäävä tahmakastike toimii lihapullien dippikastikkeena.

Tahmakastike

1 dl     hoisin-kastiketta
0,4 dl  riisiviinietikkaa (3 rkl = 0,45 dl)
2         valkosipulinkynttä hienonnettuina
2 rkl    soijakastiketta
1 tl      seesamiöljyä
1 tl      inkiväärijauhetta

Sekoita kaikki ainekset  keskenään. Anna kastikkeen makuuntua vähintään puoli tuntia.

*****

Muita lihapullareseptejäni löydät täältä.

olen saanut keittokirjan arvostelukappaleena

Kanaviillokki ja sitruunainen persilja-kukkakaaliriisi

Täyteläinen ja kermainen kanaviillokki on ollut herkkuani lapsuudesta asti. Sitä voi valmistaa usealla eri tavalla. Tämä resepti on hyvin helppo. Kanaviillokin voi tehdä niin broilerista kuin kanastakin. Kanasta valmistaminen on perinteisempää ja antaa kastikkeelle hieman maukkaamman lopputuloksen. Broilerista saa myös erinomaisen viillokin. Tällä kertaa tein viillokkini broilerista ja ruoka oli hyvää – lapseni kehuivat kastiketta herkulliseksi! Oliko tämä kanaviillokkia, kun se onkin tehty broilerista, vai onko se tällöin broileriviillokkia?

Viillokki, fricassée on keitettyä ja silputtua lihaa, joka sekoitetaan sen keitinlientä sisältävään valeaan kastikkeeseen. Liha voi olla kanaa, kalaa, lihaa tai jopa vain kasviksia (jotka eivät tietenkään ole lihaa). Kanaviillokki lienee alkuperältään ranskalainen ja sitä on löydetty jo keskiajan ranskalaisista keittokirjoista. Suomessa kanan käyttäminen ravinnoksi yleistyi vasta sotien jälkeen, koska kanoja pidettiin talouksissa aikaisemmin lähinnä munien tuottamiseen (lähde: Hilkka Uusivirta, Suomalaisen ruokaperinteen keittokirja, WSOY 1993). Herrasväen herkkuna kanoja on nautittu Suomessakin sitäkin aikaisemmin; Eva Mannerheim Sparren keittokirjan ensimmäinen painos 1930-luvulla piti sisällään useita kanareseptejä mukaan lukien kanaviillokin (Eva MannerheimSparre, Kreivitär Eva Mannerheim Sparren keittokirja, Herkkusuille ja tavallisille nälkäisille, Otava 1995), eikä se varmasti ole ensimmäinen suomalainen keittokirja kanareseptien kera.

Valmistin viillokin keittämällä kokonaisen broilerin, josta sain kypsää broilerilihaa ja ihanaa kanalientä viillokkia varten. Samaisella reseptillä keitetään kokonainen kana. Jollei kokonaista lintua välitä tai ehdi keittää, voi viillokin tehdä keittämällä broilerin rintaleikkeen tai muita broilerin paloja. Kaikkein yksinkertaisimmillaan käytät viillokkiin aikaisemmalta aterialta ylijäänyttä kypsennettyä broilerinlihaa. Myös kaupan kokonainen grillattu broileri sopii kastikkeeseen hyvin.

Lapsuudenkodissani kanaviillokki maustettiin curryllä. Siksipä se on minulle perinteisin kanaviillkoin mauste. Olen huomannut, että kanaviillokkia saatetaan kutsua myös curry-kanakastikkeeksi. Veikkaisin, että se johtuu joko siitä, ettei kanaviillokki ole tuttu nimitys ruoalle tai sitten kanaviillokki koetaan viillokkien inhokkiruokien maailmaan ja nimellä halutaan hämätä ruokailijaa. Kanaviillokki tai curry-kanakastike – millä nimellä kastiketta kutsutaankin, ilokseni perheeni tykkää siitä kovasti :)

Perinteisesti kanaviillokkia tarjotaan perunan tai riisin kera. Tein perinteitä hipoen viillokin seuraksi sitruunaisen persilja-kukkakaaliriisin. Kukkisriisi sopii viillokin kanssa erinomaisesti ja se on todella nopea valmistaa. Kukkisriisin voi lämmittää uudelleen seuraavana päivänä. Kukkisriisi on herkkuani ja olen tehnyt siitä useita erilaisia variaatioita kukkisriisiresepteiksi. Kukkisriisi on myös siitä ihanaa, että jos sitä jää yli, siitä voi tehdä mainion "hävikistä herkuksi" -ruoan lisäämällä siihen esimerkiksi tonnikalaa, tomaattia ja ruohosipulia. Sitä voi syödä niin kylmänä kuin lämpimänäkin – sain siitä mainion lounaan ;)

Kanaviillokki

noin 7,5 dl broileria/kanaa kypsennettynä ja paloiteltuna (tai noin 500 g kypsentämätöntä broileria)
3,3 dl         kermaa
1 dl            täyteläistä kanalientä
1 rkl           mietoa curryjauhetta
nokare voita
suolaa

Jos käytät kypsentämätöntä lihaa, paista se pannulla kypsäksi.

Sulata voi pannulla. Kääntele curry sen joukkoon. Kaada kanaliemi ja kerma varovaisesti pannulle ja sekoita kastike. Keitä kastiketta vähintään viisi minuuttia, jotta kastike alkaa sakeentua. Lisää kananpalat ja mausta tarvittaessa suolalla. Jos kastike sakeutuu liikaa lisää hieman kanalientä. Jos taas se ei sakeudu tarpeeksi, lisää hieman kermaa ja keitä sitä vielä pieni hetki lisää.

Sitruunainen persilja-kukkakaaliriisi

1        kukkakaali
2 rkl   öljyä/voita tai 0,5 dl kana- tai kasvislientä
0,5 dl persiljaa silputtuna
1 rkl   sitruunan mehua
1 tl     sitruunan kuorta raastettuna
suolaa ja mustapippuria

Leikkaa kukkakaalista kukinnot erikseen. Laita ylijäävät hyväkuntoiset lehdet ja kukkakaalin varsi talteen kasviskeittoa varten. Surauttele kukinnot kahdessa erässä monitoimi- tai yleiskoneen leikkuuterällä muruksi, kukkakaaliriisiksi.

Kuumenna korkealaitaisella pannulla rasva tai kanaliemi. Lisää kukkismuru pannulle. Hauduttele välillä vähän sekoitellen kukkisriisiä kypsäksi noin 10 minuutin ajan, säilyttäen kukkakaalissa pienen purutuntuman. Lisää tarvittaessa rasvaa tai lientä. Mausta riisi sitruunamehulla, sitruunankuoriraasteella, suolalla ja pippurilla. Sekoita joukkoon persilja.

***** 

Jälkikirjoitus

Valokuvaamaan opettelemiseni on erittäin keskeneräistä. Ensimmäinen kuva on otettu valoisaan aikaan ja se on raikkaampi kuin pimeällä kuvatut kaksi alempaa valokuvaa. En hoksannut kuvatessani, että tumma pöytä tekee kuvista entistäkin raskaampia. Jos muistan seuraavalla kerralla illalla ruokaa kuvatessani, laitan vaalean liinan alle, jotta kuvistani tulisi vähän raikkaampia. On tuo iltasella kuvaaminen haasteellista. Minä haaveilen kesästä ainakin valoisuuden takia.

Broilerin tai kanan keittäminen ja kanaliemi

Kanaliemen tekeminen on helppoa ja itse keitetty liemi on moninkertaisesti parempaa kuin liemikuutioista tehdyt liemet. Omassa liemessä on raikas, herkullinen maku eikä siinä ole keinotekoisia säilöntä- tai aromivahvenneaineita.

Kaupoista kokonaisia kanoja löytää yleensä pakastettuina. Paremmin varustetuissa kaupoissa on jopa valinnanvaraa erilaisten pakastettujen kanojen ja broilerien välillä. Kokonaisia broilereita myydään myös vakuumissa, tuoreina. Kun alat valmistaa ruokaa kokonaisesta linnusta, tulee tarkistaa kumpaa se on: kanaa vai broileria. Kanaa kypsenetään ainakin kaksi kertaa kauemmin. Ostamani lintu oli tällä kertaa "uunibroileri" -nimellä varustettu ja ohjeen mukaan kypsennysaika uunissa puolitoista tuntia. Kun linnun keittää, se kypsyy nopeammin kuin uunissa. Broileria ei kannata keittää yli tuntia, mutta kanaa tulee keittää ainakin kaksi tuntia. Olen tehnyt kanalientä myös broilerin perkuuroippeista, ostaessani broilerin rintaleikkeitä, joista poistin luut ja nahkat valmistaessani salsa-broilerirullia.

olen lapsesta asti vetänyt onneluusta ;)

Kanaliemen voi valmistaa niin broilerista kuin kanastakin. Broilerin liha ei ole yhtä sitkeää kuin kanan, joten se kypsyy nopeammin. Tosin kanaliemi on hiukan aromikkaampaa muun muassa pidemmän keittoaikansa ja kananlihan maukkuuden johdosta. Broileria ei kuitenkaan saa keittää liian kauan, koska tällöin se ylikypsyy ja kuivahtaa. Hassua sinällään, että liemessä voi kuivua ;)

Kun linnun on keittänyt, sitä ei kannata jäähdyttää kokonaan. Lämpimästä kanasta on nimittäin helpompi irrotella lihat luista ja nahkakin lähtee lämpöisenä helpommin irti. Keitetty kanan- tai broilerinliha on valmista tarjottavaksi sellaisenaan kastikkeen kera, se sopii myös muun muassa salaatteihin, munakkaisiin, risottoihin, keittoihin ja kastikkeisiin. Kypsä liha lisätään ruokaan aivan valmistamisen loppuvaiheessa. Tällä kertaa tein broilerista lapsuuden herkkuani, kanaviilokkia. Vai pitäsikö sitä kutsua broileriviilokiksi?

Tästä löydät liemireseptejäni – erilaisia liha-, kana-, kasvis- ja rapuliemiä.

Broilerin tai kanan keittäminen – kanaliemi

1 broileri tai kana (sulatettuna)

5-litran kattila

liemi:
vettä
2    porkkanaa paloilteltuina
1    palsternakka paloiteltuna
1    sipuli lohkoina
0,5 selleriä paloiteltuna
(0,5 lanttu paloiteltuna)
nippu persiljaa, lipstikkaa, timjamia tai rakuunaa
3     laakerinlehteä
1 tl  kokonaisia maustepippureita
(0,5 tl kokonaisia valkopippureita)
suolaa

Huuhtele kana kylmällä vedellä. Aseta huuhdeltu kana kattilaan ja kaada sen päälle kylmää vettä niin paljon, että se peittyy kokonaan. Nosta kattila liedelle ja laita vesi kiehumaan. Jonkin ajan kuluttua pinnalle alkaa nousta vaahtoa. Kuori vaahto liemen pinnalta lusikalla tai reikäkauhalla. Kun vaahto on saatu poistettua, eikä sitä muodostu enää lisää, kumoa vihannekset, persilja, laakerinlehdet ja pippurit liemeen kanan joukkoon. Mausta suolalla.

Keitä kanaa hiljaisella tulella kunnes se on kypsää. Broilerin  keittoaika on 30–60 minuuuttia ja kanan 2–3 tuntia. Kypsyyden voit tarkistaa viiltämällä lihaa tai pistämällä lihaa tikulla. Mikäli lihasneste on täysin kirkasta, kana on kypsää.

Nosta kana kahden kauhan avulla liemestä lautaselle. Anna sen hieman jäähtyä, mutta ei täysin. Kun kana on hieman jäähtynyt, irrottele siitä ensin nahka ja sen jälkeen lihat luista.

Siivilöi kanaliemi ja keitä sitä kokoon noin puoleen siitä, mitä se oli. Näin saat tiiviimmän ja makuisamman liemen, jota voit käyttää kastikkeisiin ja keittoihin. Laita jäähtynyt liemi jääkaappiin, jolloin sen rasva jähmettyy liemen pinnalle ja on helppo poistaa liemestä. Ylijäävä liemi kannattaa pakastaa.

siivilöity kanaliemi on kauniin kirkasta

*****

Jälkikirjoitus:

Nyt en kuvilla komeile. Anteeksi. Päätin kuitenkin julkaista tämän postauksen, jotta saisin jutun aikaiseksi. Olen nimittäin jättänyt jo useamman kerran reseptit odottamaan sitä, että teen ruoan uudelleen ja otan paremmat valokuvat. Yleensä unohdan ottaa ne kuvat seuraavilla kerroilla. Ehkä otan paremmat kuvat seuraavalla broilerin tai kanan keittämisen yhteydessä ja vaihdan nämä nykyiset pois, mutta näillä mennään tähän hätään. 

Kävin viime viikolla tutustumassa Esko Männikön "Time Flies" -näyttelyyn Taidehallissa. Se oli mahtava! Minä koin kuvat kovin kauniina, vaikka toisinaan kuvien kohteiden sijanti oli keskellä sekamelskaa. Kuvissa vallitsi ihana harmonia ja värit hivelivät silmiä. Sommittelu oli erittäin taitavaa. Ihastuneena kävelin näyttelyä läpi yhä uudelleen ja uudelleen. Näyttely päättyy Helsingissä 2.3.2014 ja jatkaa matkaa Turun taidemuseoon, jossa se on esillä toukokuun puolivälistä syyskuun puoliväliin. Suosittelen lämpimästi Esko Männistön "Time Flies" -näyttelyä!

Helsingin Sanomien juttu Esko Männiköstä 31.12.2013: Maailmalla menestynyt valokuvaaja Esko Männikkö: "Digikamera on ihmiskunnan paras keksintö".

Yle uutisten kulttuurisivuilla kerrotaan 16.1.2014: Maailmalla menestyneen Esko Männikön maalaukselliset valokuvat täyttävät Taidehallin.

Paulan pesto ja Henri Alénin pesto-mozzarellarulla

Itse tehty pesto mozzarellan kanssa on taivaallisen hyvää! Henri Alénin pesto-mozzarellarulla tai mozzarulla, kuten olen nähnyt sitä Twitterissä kutsuttavan, on huippuhelppo ja huikean herkullinen pieni suolainen pala sellaisenaan tai osana salaattia. Mozzrulla sopii yksinään siivutetun tomaatin kanssa tai osana isompaa salaattia. Mainio monikäyttöinen pikkuruoka!

Kuuntelin radiosta Henri Alénin haastattelua, jossa hän kertoi myös mozzarullansa saaneen twitterissä huikean suosion hyvin lyhyessä ajassa. Henri kertoi myös sen, että resepti on niin helppo, että hänen 6-vuotias tyttärensä oli vaivatta valmistanut annoksen, tosin aikuisen valvonnassa. Kotiin päästyäni menin oitis tutustumaan tähän huippukokin tämän hetken uusimpaan reseptivillitykseen, onhan Henrin Muttikastike jo legenda. Twitterissä oli mielettömästi ylistyssanoja mozzarullasta. Ryhdyin heti pehmentelemään mozzarellapalloa mikrossa ja sipaisin lopuksi littanan mozzarellan pintaan kaupan pestoa. Kaupan pesto maistui tunkkaiselta, joten ensimmäinen mozzarullani oli melko vaatimaton. Lukaisin uudelleen Twitterin keskusteluita ja hoksasin, että pulsksemman ja vähän riittoisamman rullan saa aikaiseksi, kun käyttää kaksi mozzarellapalloa rullaan. Kävin kaupassa ostamassa basilikapuskan ja lisää mozzarellapalloja.  Surauttelin oman pestokastikkeen, joka maistuukin aivan ihanalta. Tein mozzarullan uudelleen – loistavaa, aivan ihanaa!

Olen aikaisemmin postannut mantelipeston reseptin. Suurin ero alla esittämääni perinteiseen pestoon on se, että käytin siinä pinjansiementen sijaan mantelirouhetta. Pestot ovat siitä monipuolisia, että niissä voi vaihdella niin yrttejä kuin pinjansiemeniä pähkinöihin. Pesto on käytön suhteen myös mahtava soosi. Se sopii muun muassa uunivihannesten, lihan (kala, broileri, possu), mozzarellajuuston kera, pasta- tai salaattikastikkeena sekä salaatti- tai dippikastikkeen mausteena.

Pesto-mozzarellarulla

2 mozzarellapalloa liemineen (yhteensä 250 g)
2–3 rkl pestoa (alla resepti)

kelmua


Kaada mozzarellapallot liemineen kulhoon tai isolle syvälle lautaselle. Laita kulho mikroaaltouuniin ja kuumenna täydellä teholla minuutti kerrallan, kunnes mozzarella pehmennyt. Valuta liemi pois – varovaisesti, koska se on todella kuumaa.

Kumoa mozzarella avonaisen kelmun päälle. Käännä kelmu juuston päälle siten, että jätät sille tilaa levittyä. Taputtele juusto levyksi. Avaa kelmu. Levitä pestoa juustolevyn ensimmäiselle 2/3:lle. Kelmua apuna käyttäen, aloita juuston kääriminen peston puoleiselta reunalta rullalle.

Siirrä mozzarellarulla kuivan kelmun päälle ja pyöräytä kelmu rullan ympärille. Nosta mozzarulla jääkaappiin vähintään tunniksi asettumaan.

Ota mozzarulla kelmusta. Leikkaa veitsellä pesto-mozzarellarullasta vähän viistosti siivuja. Tarjoa!

Pesto

1 puska basilikaa (noin 0,5 l)
0,75 dl pinjansiemeniä (45 g)
1 dl      parmesaania raastettuna
1 dl      oliiviöljyä
2          valkosipulinkynttä hienonnettuina
suolaa ja mustapippuria

Paahda pinjansiemeniä pannulla kunnes ne saavat hieman väriä. Kaada pinajnsiemenet tehosekoittimeen ja surauta ne rouheeksi. Lisää joukkoon basilika, parmesaani, oliiviöljy ja valkosipulinkynnet. Rouhi päälle mustapippuria. Surauta pestoksi ja tarkista maku. Lisää tarvittaessa suolaa. Jos pesto on liian löysää, lisää vähän parmesaania. Jos se on liian paksua, lisää tilkka oliiviöljyä.

*****

Jälkikirjoitus:

Anteeksi nuo mozzarullan kuvat. Blogger jostain syystä tekee kuvistani tunkkaisempia, kuin ne ovatkaan. Kuvitelkaa kuvat valoisemmiksi ;)

Tomaattisalsalla kuorrutettu uunikala ja sitruuna-kesäkurpitsaspagettia

Tomaattisalsalla kuorrutettu uunikala on ihanan pirteän ja keveän makuista. Kala on maustettu miellyttävästi sitruunankuoriraasteella ja kesäkurpitsaspagettia maustaa sitruunan mehu. Tuoreista tomaateista valmistettu tomaattisalsa korostaa raikkaan kalan makua. Hyvää, kommentoi perheeni.

Olen Blogiringin kautta mukana Finduksen kalavalmisteet -kampanjassa. Kala on herkkuani, joten oli todella mukava osallistua tähän kampnjaan. Talvisin, kun perheemme kalastaa vähemmän kuin muulloin, ostamme kalan kalatiskeiltä tai pakastealtaista. Kalaahan tulisi syödä vähintään kaksi kertaa viikossa, myös talvella. Kaikki kunnia kauppiaille, mutta kalatiskiltä ostettu kala ei aina ole kovinkaan tuoretta. Olen muutaman kerran pettyneenä havainnut kalassa vanhan kalan hajun avatessani juuri marketista ostamaani kalapakettia. Kalan kuuluu olla tuoretta. Tuore kala tuoksuu raikkaalle ja kypsennettynä maistuu hyvälle. Finduksen kalat on pakastettu heti pyynnin jälkeen, joten ne ovat takuulla tuoreita. Finduksen pakastekalat ovat hyvä valinta myös siksi, että ne on kalastettu vastuullisesti ja useat kaloista on merkitty MSC-sertifikaatilla.

Koska Valtion ravitsemusneuvottelukunnan neuvon mukaisesti kalalajeja kannattaa vaihdella, pakastekalat tuovat hyvän lisän kalavalikoimiin. Pakastekalasta saa vaivattomasti  arkiruokaa. Pitää vain muistaa kalan sulatus. Jääkaapissa pakastekala sulaa todella hitaasti. Omassa jääkaapissani kalapaketti oli vielä 12 tunnin jälkeen suhteellisen jäinen ja vuorokaudessa se oli vähän kohmeinen ja sulanut. Joten jos haluat sulattaa kalan jääkaapissa, suositan laittamaan sen jääkaappiin edellisiltana, jolloin se pääsee sulamaan enemmän kuin puoli vuorokautta. Sulamista voi nopeuttaa sulkemalla kalapalikan pussiin ja laittamalla pussin kylmään veteen. Tällöin se sulaa jo parissa tunnissa. Kalan voi kypsentää kokonaan sulaneena, mutta myös osin jäisenä, vain paistoaika vähän pitenee. Sulanutta kalaa ei voi säilyttää jääkaapissa kypsentämättömänä yli vuorokauden, vaan se on syytä valmistaa kun kala on parhaimmillaan.

Uunikala kokonaisista fileistä helpolla tomaattisalsalla on mainio ruoka. Tuoreet yrtit, tomaatit ja sitruuna tuovat kalan päällä kypsytettyinäkin kesää talven keskelle. Samankaltaisen ruoan saa myös maustamalla fileet alla olevan reseptin mukaisesti ja paistamalla ne pannulla molemmin puolin. Tomaattisalsa tarjotaan tällöin tuoreeltaan kalafileiden lisukkeena. Jotenkin olen itse ihastunut tähän hieman kypsyneeseen salsaan kokonaisten turskafileiden kera. Jos haluat tutkia lisää kalaisia reseptejä, löydät niitä Finduksen ruokaidea-sivuilta ja Hiidenuhman keittiön kalaresepteistä.

menossa uuniin

Kun kala kypsennetään tomaattisalsoineen uunissa, siitä irtoaa jonkin verran lientä. Liemi on todella herkullista kalalientä, joka kannattaa ottaa talteen. Siitä ei riitä kalakeittoon, mutta kastikkeen pohjana toimii hyvin tai sitten sen voi kokki nauttia parempiin suihin muina naisina – niin maukasta se on ;)

Kalan kanssa sopii sitruunainen kesäkurpitsaspagetti. Kesisspagetin saa helposti raastamalla kesäkurpitsasta pitkittäisuunnassa perunankuorimaveitsellä tai julienneraastimella suikaleita. Perunankuorimaveitsella spagetista tulee vähän leveämpää nauhaa tagiatelletyyliin. Julienne-terällä spagetista tulee ohuita spagettinauhoja. Ne maistuvat samoilta, vain ulkonäkö on hieman erilainen. Julienne-teriä on useanlaisia vempaimia. Minulla on kuvassa näkyvä raastin, mutta niitä löytyy myös isompina leikkureina. Kesäkurpitsan siemenosia ei raasteta, vaan ne voi käyttää vaikkapa salaattiin tai kasviskeittoon. Minä tosin popsin ainakin osan tästä kesäkurpitsan keskiosasta saman tien ruokaa laittaessani. Aikaisemmin olen postanunnut kummastakin tavasta raastaa kesäkurptsaspagettia: julienneraastimella spagettinauhoiksi ja perunankuorimaveitsellä nauhapastaksi.

Tomaattisalsalla kuorrutettu uunikala

3:lle

400 g Findus turskafilee
1 tl raastettua sitruunankuorta
suolaa ja mustapippuria

tomaattisalsa:
3        tomaattia pieneksi kuutioituina
0,5     punasipuli hienonnettuna
1        valkosipulinkynsi hienonettuna
0,5 dl basilikaa tai oreganoa hienonnettuna
1 rkl   oliiviöljyä
1,5 tl   balsamicoa (tai 1 tl punaviinietikkaa)
suolaa ja mustapippuria
(halutessasi 0,5 dl siivutettuja oliiveja)

päälle:
basilikaa tai oreganoa
(halutessasi ripaus parmesaania raasteena)

Pakastekalan sulatus:
Laita kalapaketti illalla jääkaappiin sulamaan pienen alustan päälle tai pussin sisään, koska siitä voi valua hieman sulamislientä. Mikäli kala on vielä jäistä aloittaessasi ruoanlaiton, etkä saa fileitä irti toisitaan, laita jäinen kalapala pussiin ja pussi kylmään veteen sulamaan. Kokonaan jäisen kalapalikan sulaminen kylmässä vedessä kestää noin kaksi tuntia.

Oio sulaneet kalafileet ja kuivaa ne talouspaperilla. Taputtele sitruunankuoriraaste fileiden pintaan ja mausta suolalla ja pippurilla. Laita fileet voideltuun uunivuokaan.

Sekoita tomaattisalsan ainekset kulhossa sekaisin. Tarkista maku. Lusikoi salsa kalan päälle.

Täysin sulanutta kalaa paistetaan uunissa 200 asteessa puoli tuntia. Tarkista kalan kypsyys viiltämällä veitsellä kalaa paksuimmasta kohdasta ja varmistamalla, että kalanliha on kokonaan valkoista.

Jos kala on vielä osin jäinen, paista ruokaa 200 asteessa noin 40 minuuttia. Tarkista kalan kypsyys viiltämällä veitsellä sen paksuimmasta kohdasta ja varmista, että kalanliha on kokonaan valkoista.

Koristele ruoka yrteillä.

Sitruuna-kesäkurpitsaspagetti

1–2       kesäkurpitsaa
3 rkl      basilikaa tai oreganoa silputtuna
2 tl        sitruunan mehua
suolaa ja mustapippuria

Raasta kesäkurpitsa pituussuunnassa Julienne-terällä tai perunankuorimaveitsellä spagetiksi. Jätä siemenosa raastamatta ja käytä esimerkiksi kasviskeittoon. Kuumenna pieni tilkka rasvaa pannulla ja pyöräytä kesäkurpitsaspagettia siinä vain sen hetken, että se lämpenee. Kesäkurpitsaspagettia ei kannata ylikypsentää lötköksi vaan siihen saa jäädä purutuntumaa. Lisää spagetin joukkoon sitruunamehu, yrtit ja mausta pienellä ripauksella mustapippuria ja suolaa. Nosta spagetti tarjolle.

*****

Yhteistyössä Findus

*****

Muita Findus kalavalmisteet -kampanjan postauksia ja reseptejä löydät näistä blogeista

ruokablogit:

Punavuori Gourmet 

Köökistä kajahtaa

mammablogit:

Verskin Valtakunta 

Tinkerbella 

Kultakerttuli 

Bella Bambina 

Maitobaari

Kurkistus

Ensi viikolla ilmestyy vielä kolmeen blogiin juttua:

ruokablogi:

Meanwhile in Longfield 

mammablogit:

Epätodellista todellisuutta 

Täyttä elämää 

Pizzapohja jauhelihasta: jauhelihapizza

Jauhelihapizza on nopeasti ja helposti valmistuva pizza, jonka pohjana on jauheliha, eikä lainkaan jauhoista leivottua pohjaa. Jauheliha on valmistettu italialaisten lihapullien tapaan. Minulle tuotti iloa se, että mehevä ja maukas jauhispizza maistui niin hyvin meidän perheelle.

Mietin mitä arkiruokaa voisin tehdä perheelle jauhelihasta, enkä halunut toistaa itseäni liikaa. Selailin mainiota foodgawkeria ja löysin niin nätin kuvan meatzzasta Fuss Free Cooking -blogista, että reseptiä oli pakko kokeilla. Resepti on alkujaan poimittu Nigella Lawsonin Nigellissima-keittokirjasta ja löytyy myös Nigellan sivuilta. Nigella kutsuu tätä jauhelipizzaa meatzzaksi, jauhelihan ja pizzan yhdistelmäksi. Hauska nimi englanniksi, jolle en suomesta saanut taivutettua mieleistäni simppeliä ja toimivaa nimeä – jauhizza, jauhelizza, jauhelihazza, lihazza, lihapullapizza, lihispizza, jauhispihvizza –  joten päädyin kutsumaan arkisesti jauhelihapizzaksi, jauhispizzaksi. Tämä ei myöskään ole pohjaton pizza, koska jauheliha toimii pohjana pizzalle. Vain leipämäinen pohja puuttuu. Olen lisännyt postauksen loppuun perinteisempien pizzojeni reseptien linkit.

Muokkasin reseptin mieleisekseni ja Suomessa yleisimmin myytyyn 400 gramman jauhelihapakkauksen mukaiseksi, josta riittää pizzaa kolmelle. Jauhispizzan voi valmistaa myös broilerin- tai kalkkunanjauhelihoista. Itse valmistin reseptin kaksinkertaisena halutessani, että  ruoka riittää meille neljälle ja lisäksi kokeilla tehdä jauhispizzan piirakkavuokaan ja valurautapannuun. Molemmat paistoastiat toimivat hyvin, mutta valurautapannulla jauhispizza näyttää vähän mukavammalta vain siksi, että paistaessa kertynyt neste ei sen tummuudessa tule erityisesti esiin. Valkoisessa piirakkavuossa sameat nesteet näyttivät hitusen epäsiistiltä, mutta muutoin ruoka oli kumpaiselllakin tavalla oikein hyvää! Irtopohjainen kakkuvuoka toimii myös, mutta varaudu sen mahdolliseen vuotamiseen laittamalla uunin pohjalle leivinpaperilla vuoratun pellin tai vastaavan.

Meatzza eli jauhispizza tihkuu paistamisen aikana nesteitä, niin jauhelihasta kuin tomaattikastikkeesta. Jotta niitä valuisi mahdollisimman vähän, jauheliha tulee ottaa pois jääkaapista puoli tuntia ennen paistamista ja tomaattimurska tulee laittaa heti ruoalaittoa aloittaessa valumaan.

Pizzaan voi lisätä mieleisiään täytteitä. Näin jälkeenpäin minulle tuli mieleen, että erityisesti pepperonisiivut ja herkkusienet sopisivat jauhispizzaan. Jos käytät sellaisia täytteitä, joista irtoaa paljon nestettä, kuten tomaattia tai purkkiartisokkaa, voit esimerkiksi valuttaa niitä tai laittaa ne talouspaperin päälle, jotta saat mahdollisimman paljon nestettä pois niistä. Tuplaamalla ohjeen saat pellillisen pizzaa. Alenna tällöin uunin lämpötila 200 asteeseen, jotta pizza ehtii kypsyä rauhassa. Paistoaika pitenee noin puoleen tuntiin.

jauhispizzan kanssa kannattaa tarjoata salaattia ;)

Jauhelihapizza

jauhelihapohja:
400 g jauhelihaa
0,5 dl   parmesaania raastettuna
0,5 dl   Pofiberiä (tai korppujauhoja)
0,5 dl basilikaa hienonnettuna
1        kananmuna rakenne kevyesti rikottuna
1        valkosipulinkynsi hienonnettuna
suolaa ja mustapippuria

tomaattikastike:
400 g tomaattimurskaa valutettuna
1        valkosipulinkynsi
2 rkl   basilikaa hienonnettuna
1 mm chilihiutaleita (erittäin tulista!)
suolaa ja mustapippuria

päälle:
1        mozzarellapallo siivutettuna tai noin 125 g juustoraastetta
0,5     sipuli siivutettuna puoliympyröiksi

koristeeksi:
basilikan lehtiä

Aloita kokkailu laittamalla tomaattimurska valumaan, jotta saat siitä poistettua valtaosan nesteestä.

Sekoita jauhelihapohjan kaikki ainekset keskenään. Älä vaivaa jauhelihataikinaa liikaa. Levitä taikina haluamasi paksuiseksi, ohueksi levyksi voideltuihin uuni-, piiras- tai kakkuvuokiin.

Sekoita valutettuun tomaattimurskaan valkosipulinkynsi, basilika ja chilihiutaleet. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Levitä kepeästi tomaattikastike jauhelihapohjan päälle. Valtuta ja viipaloi mozzarella. Levitä mozzarellasiivut tai ripottele juustoraaste tomaattikastikkeen päälle. Lopuksi ripottele sipulisiivut pizzoille.

Paista jauhelihapizzoja 220 asteisessa uunissa noin 20 minuuttia, kunnes pohja on kypsä ja juusto sulanut. Anna pizzojen vetäytyä 5 minuuttia ennen tarjoilua. Leikkaa pizzoista siivuja, sliceja perinteiseen tapaan ;)

*****

Aikaisempia pizzareseptejäni:
karppi pizzataikina ja sen tavisversio (molemmat sisältävät gluteenia)
rapsakka pizzapohja
(tonnikalamunakas, joka on täytetty pizzan tapaan)

Artisokka-kanakastikkeella täytetyt suippopaprikat sekä juuriselleri-linssikeitto

Kermaiset artisokka-kanakastikkeella täytetyt suippopaprikat ja juuriselleri-linssikeitto ovat arjen juhlaa. Ne valmistuvat nopesti ja ovat mahdottoman herkullisia. Jos täytettyjä paprikoita tai keittoa jää yli, ne voi ottaa seuraavana päivänä evääksi. Ihanat, paljon kasviksia sisältävät ateriat!

Suippopaprikat ja Valion Crea Mustapekka -ruokakermalla maustettu broilerikastike ovat mainio yhdistelmä, sillä uunissa kypsyneen paprikan makeus ja ruokakerman vahva pippurisuus täydentävät toisiaan. Olen aina pitänyt Valion Mustapekka tuorejuustosta ja nyt ruokakermana sama maku on aivan ihana. Säilötty latva-artisokka sopii kastikkeisiin erinomaisesti. Sitä löytyy kaupoissa veteen tai öljyyn säilöttynä, eikä ole väliä kumpia käytät. Broileri ja rakuuna sopivat mainiosti yhteen. Jos et ole rakuunan ystävä tai et löytänyt sitä kaupasta, voit käyttää basilikaa sen sijaan.

Talvella suositellaan kotimaisista kasviksista nauttimaan erityisesti juureksia. Siksi juuriselleri on nyt erityisen ajankohtainen ja mielestäni se on jopa trendiruokaa. Juuriselleri on herkkuani ja käytän sitä todella usein, muun muassa muusiin (sellerimuusi, tuorejuustoinen sellerimuusi, yrttinen sellerimuusi), laatikoihin (juustoinen selleripaistos, sieni-sellerilaatikko), Waldorfin salaattiin ja lukuisiin keittoihin. Lipstikka on ihana maatiaisyrtti, jota on kasvanut jo entisaikoina kotien pihapiireissä. Pohjolaan se rantautui munkkien mukana noin tuhat vuotta sitten (lähde: Sinikka Piippo, Kasvien salaiset voimat, Helmi Kustannus 2008). Lipstikka voi kasvaa parimetriseksi puskaksi, vaikkakin kaupoissa sitä myydään sievissä pienissä yrttipurkeissa.

Juuriselleri-linssikeitto on hienostunut ja maukas soppa. Se sopii niin pääruoaksi kuin alkukeitoksi. Selleri ja lipstikka tuovat kummatkin vahvasti esille keiton lihaisaa makua, viidettä perusmakua umamia, keiton silti ollessa kasviskeitto. Käytin keittoon Valion Crea Kolme juustoa -ruokakermaa, saaden siihen ihanasti juustojen täyteläisyyttä. Yksinkertaisen hyvää!

Olen tehnyt tämän postauksen yhteistyönä Valio Crean kanssa. Sain kokeiltavakseni kaikki uudistuneet Valion Crea maustetut ruokakermat: Mustapekka, Kolme juustoa, Kolme sipulia, Kippari, Aura ja uutusmaun Kolme yrttiä (sisältäen basilikaa, ruohosipulia ja oreganoa). Ruokakermojen pakkaukset on muutettu aikaisempia paremmin käteen sopiviksi ja korkillisiksi. Valiolta kerrottiin myös, että tuotteet sopivat ruoanvalmistukseen ja leivontaan. Lisäksi ruokakermoilla on pitkät päiväykset, joten niitä voi säilyttää jääkaappissa kaiken varalta ;)

Yhteen ruoka-annokseen täytettyjä suippopaprikoita kuuluu kaksi paprikan puolikasta, mutta pienenä suolaisena palana yksi on tarpeeksi. Selleri-linssikeitto sopii arkeen ja juhlaan. Siitä riittää reilusti neljälle ruokailijalle einettä, mutta alkukeittona se sopii jo isommallekin joukolle. Täytettyjä paprikoita olen jo ennättänyt tehdä kahdesti, koska ne saivat perheessäni suuren suosion ;) Olen tehnyt molempien ruokien valmistuksesta 15 sekunnin mittaiset videot Instagramiin: artisokka-kanakastikkeella täytetyt suippopaprikat ja juuriselleri-linssikeitto.

Artisokka-kanakastikkeella täytetyt suippopaprikat

4:lle

4 suippopaprikaa halkaistuina pituussuunnassa, siemenet poistettuina

artisokka-kanakastike:

400 g broileria suikaloituina
1 prk  artisokansydämiä (noin 290 g) paloiteltuina
2,5 dl Valio Crea Mustapekka -ruokakermaa
1        sipuli silputtuna
1        valkosipulinkynttä hienonnettuna
0,5 dl rakuunaa  tai basilikaa silputtuna (suunnilleen puolet pienestä yrttiruukusta)
tarvittaessa suolaa

päälle:
170 g juustoraastetta

koristeeksi:
rakuunaa silputtuna

Paista broilerisuikaleita pannulla, kunnes ne saavat vähän väriä. Lisää joukkoon ensin sipuli kuullottumaan. Noin minuutin kuluttua kääntele valkosipuli broilerin sekaan. Kaada joukkoon artisokansydämet ja Valio Crea Mustapekka -ruokakerma. Keitä kastiketta miedolla lämmöllä 5 minuuttia. Nosta kastike liedeltä, ripottele rakuunasilppu kastikkeeseen ja tarkista maku.

Lado suippopaprikan puolikkaat leivinpaperilla vuoratulle pellille. Jaa kastike paprikan puolikkaille. Ripottele kastikkeen päälle juustoraaste. Paista täytetyt suippopaprikat 225 asteessa noin 12 minuuttia, kunnes juusto on sulanut ja saanut kauniin värin. Ripottele pinnalle rakuunasilppua.

Juuriselleri-linssikeitto

4:lle

1          kokonainen juuriselleri kuutioituna (noin 800 g)
1 dl      punaisia linssejä
1          sipuli silputtuna
2          valkosipulinkynttä hienonnettuina
0,75 l   vettä
2,5 dl   Valio Crea Kolme juustoa -ruokakermaa
0,5 – 1 dl lipstikkaa tai persiljaa hienonnettuna
1 tl       suolaa
mustapippuria

koristeluun:
lipstikkaa tai persiljaa

Huuhtele linssit kylmällä vedellä. Kuullota sipulia pannulla minuutti. Sekoita valkosipuli sipulin joukkoon. Lisää linssit, sellerikuutiot, vesi ja suola. Keitä 10 minuuuttia ja lisää Kolme juustoa -ruokakerma. Anna keiton kiehua viisi minuuttia. Lisää siihen lipstikka, rouhi joukkoon mustapippuria ja surauta keitto sauvasekoittajalla tasaiseksi sosekeitoksi. Jos haluat keittoa juoksevammaksi, lisää hieman vettä. Tarkista maku. Koristele lipstikalla.

*****

Lisää Valio Crea ruokakermareseptejä löydät näistä blogeista:

Hetkiä

Mama's diary

La Petite Princesse

Maistuis varmaan sullekin

Yhteistyössä Valio Crea