maanantai 20. kesäkuuta 2016

Grillattua maminhaa ja grillikoulua


Grillattu maminha on mielettömän mehukas ja maukas etelä-amerikkalaisittain leikattu rotukarjan lihanosa. Yhdysvalloissa suositun maminhan nimi on tri-tip. Aivan ihana, uusi tuttavuus minulle, johon muiden lihojen lisäksi pääsin tutustumaan Familian kesäisessä grillauskoulussa. Mökillä grillasin maminhaa omalla mausteseoksella ryyditettynä ja siitä tuli uskomattoman hyvää.

Lähimpänä grilliä agnus maminhaa, sitten wagyuta, makusuolapurkit ja kokin oikealla puolella agnus entrecoteeta

Grillausvinkkien lisäksi grillauskoulussa kerrottiin lihan ominaisuuksista, lihan laatuun vaikuttavista asioista sekä ainutlaatuisista lihoista ympäri maailmaa. Ilta oli erittäin mielenkiintoinen ja mukava. Familia-perheen, suomalaisen perheyhtiön ja sen työntekijöiden lisäksi paikalla oli Weber-grilliesittelijä ja meitä bloggaajia. Voit käydä lukemassa muiden bloggaajien tarinoita Blogiringin kampanjasivuilta.


Agnus dry aged -entrecote on raakakypsytetty tavallista pidempään kuivariiputuksessa jolloin lihan maku tiivistyy. Tämä entrecote maustettiin vain ripottelemalla islantilaista Saltverkin Birch Smoked Salt –koivusavustettua suolaa sen pinnalle. Ihan käsittämättömän hyvää.


Taivaallinen tapas – ankanmaksatikkareita suklaalla ja aprikoosilla kuorrutettuina. Voiko olla ihanampaa suolaista makupalaa!



Jälkiruokana islantilaisella Saltverkin Licorice Salt -lakusuolalla maustettua grillattua mudcakea.


Kokki näytti meille, että leikatessa maminhaa pitää olla tarkkana lihassyiden suuntien suhteen.

Familian tuomat laatulihat saapuvat Suomeen ympäri maailman. Niitä löytää kaupoista tuoreena sekä pakasteina. Pakasteliha on näppärä vieminen mökille, koska sillä saa pidettyä muut ruoat kylminä. Melko kätevää!

Mökille päästyäni päätin kokeilla maminhaa oitis. En ollut varma onnistuisinko, erinomaisista neuvoista huolimatta, läheskään yhtä hyvin kuin Familian kokenut grillikokki. Ilta vierähti mökillä hyvin myöhäiseksi, koska odottelin mieheni saapumista paikalle. Grillasimme lopulta lähes yön hämäryydessä. Paisti onnistui ja pääsimme nälkäisinä nauttimaan siitä kesäyön pimeimpinä hetkinä. Paisti oli ihanaa, mutta kuvat pimeällä eivät ihan päässeet oikeuksiinsa. Ohjeen yllä on onnistunein kuva, josta onneksi näkee miten mehevää tämä upea liha on. Hassua ajatella, että tämä mahtava liha on kuitenkin vaatimattomasta osasta eläintä, mutta koska kyseessä on rotukarjaa, siitä tulee silti niin hyvää.


Lihan laatuun vaikuttavia tekijöitä

  • Rotu – rotuominaisuudet, onko rotu kasvatettu liha- vai maitotuotantoon. Lihan tuotantoon tarkoitetuttu rotukarjan liha on mehevämpää, marmoroitua ja niiden kaikki osat ovat maukkaita. Vähemmän arvokkaista osistakin saa erinomaista ruokaa.  
  • Ilmasto – pääseekö eläin ympäri vuoden ulos  ja syömään ruohoa vai syötetäänkö sille sisätiloissa rehua. Ruohoa syövistä ja vapaasti liikkuvista eläimistä tulee vähemmän stressaantuneita ja paremman makuisia.
  • Lihan käsittelytapa –  lääkkeiden kuten antibioottien ja kasvuhormonien käyttö tai käyttämättömyys, ammattimaisesti ja stressittömästi hoidettu teurastus sekä lihan leikkaustyyli.


Joitain vinkkejä lihan grillaukseen

  • Kannattaa panostaa laadukkaaseen lihaan.
  • Ihanan ja helpon kuivamarinadin, rubin saa sekoittamalla paprikajauhetta, kuivattua korianteria ja suolaa. Kun lihan kuivamausteseos sisältää suolaa, kannattaa se hieroa lihan pintaan vasta vähän ennen grillausta. Suola poistaa muuten lihasta nesteitä ja lihasta tulee kuivaa.  
  • Saat grillattua kivan ristikkokuvion lihan pintaan antamalla grilliritilöiden ensin tehdä yhdet viivat pintaan ja sen jälkeen kääntämällä lihaa 90° sivuttain. Lihaa ei muutenkaan kannata käännellä koko ajan, vaan antaa sen kypsyä paikoillaan, kunnes on aika kääntää toinen puoli paistumaan.
  • Kun tuotteen grillausaika on yli 30 minuuttia, kannattaa grillata epäsuoralla grillausmenetelmällä, jotta liha kypyisi tasaisemmin. Lihaa ei tällöin tarvitse erikseen ruskistaa, vaan liha saa silti kauniin ruskean pinnan. Epäsuora grillaus tarkoittaa sitä, että lämpö ei tule suoraan lihan alta. Lämmönlähteet ovat tällöin lihan molemmin puolin. Epäsuora grillaus onnistuu niin hiili- kuin kaasugrillauksessa. Hiiligrillissä hiilet sijoitetaan grillin reunoille, jolloin lihan voi laittaa grilliin keskelle. Kaasugrillissä laitetaan reunimmaiset vastukset lämpenemään ja liha jälleen grilliin keskelle. 
  • Kun tavoitteena on niin kutsuttu "low and slow" -menetelmä ja grillin lämpötila on noin 100–110°, kannattaa myös käyttää epäsuoraa grillausmenetelmää. 
  • Lihan leikkaaminen grillauksen jälkeen on tärkein mureuden säilyttäjä. Kun siivuttaa lihaa hyvin huolellisesti poikittain lihasyihin nähden, siitä saa ihania, samettisen pehmeitä siivuja. Mikäli leikkaa osin tai täysin syiden suuntaisesti, sitä syödessä lihan pureskeleminen vaikeutuu.  


Grillattu maminha – tri-tip


noin 1 kg Familia maminha-paistia

kuivamauste

2 tl    paprikajauhetta
2 tl    suolaa
1 tl    savupaprikaa
1 tl    valkosipulijauhetta
1 tl    sipulijauhetta
1 tl    oreganoa
1 tl    mustapippuria
0,5 tl kanelia

Ota liha huoneenlämpöön tuntia ennen grillausta. Rasvakerrosta ei kannata poistaa, sillä rasva pitää lihan mehevänä ja yllättävää kyllä, maistuu myös hyvältä. Tässä vaiheessa on helppo tarkistaa lihassyiden suunnat myöhempää leikkaamista varten.

Sekoita mausteet keskenään. Hetkeä ennen grillausta hiero reilusti kuivamausteseosta lihan pintaan. Esilämmitä vain grillin kaksi uloimpaa vastusta, jotta voit grillata lihan epäsuorassa lämmössä. Laita lihalämpömittari lihan paksuimpaan kohtaan. Nosta liha aluksi rasvapuoli ylöspäin keskelle grilliä siten, että lämpöä tuottavat vastukset ovat lihan molemmin puolin. Grillaa lihaa lempeästi miedolla lämmöllä noin 40 minuuutin ajan, kunnes lihan lämpötila on 57 astetta. Ota liha grillistä ja laita folion sisään asettumaan noin 15 minuutin ajaksi.

Leikkaa lihasta poikkisyin ohuita siivuja. Huomioi, että maminhassa lihassyyt ovat kahteen suuntaan ja joudut vaihtamaan leikkaussuuntaa.


Vinkki:
Kuten paistit yleensä, maminhan siivut maistuvat kylmänä leivällä tai salaatissa.



*****

Yhteistyössä Blogiringin, Indiedaysin ja Familian kanssa


torstai 16. kesäkuuta 2016

Härkäpapurouheella leivitetyt silakkapihvit


Härkäpapurouheellä leivitetyt silakat maistuvat uskomattoman perinteisiltä, silti ihanasti omanlaisiltaan. Härkäpapurouhe on hauska miedon makuinen, muromainen rouhe, joka on todella monikäyttöistä ja jota voi popsia vaikka sellaisenaan. Taidan laittaa rouheesta lisää reseptejä jatkossa, ainakin ihanan krutonkiohjeen.

Reseptin kehitin, kun löysin kaupasta silakkaa ihan älyttömän halvalla. Ihan hullu idea rouhia rouhe jauheeksi ja leivittää sillä kala. Härkäpapurouheessa ei ole mausteita eikä suolaa, joten maustoin jauhetta hieman. Mielestäni jauheesta tuli mainio ja silakkapihveistä herkullisia. Yksinkertaista, nopeaa, halpaa ja todella hyvää! Silakkapihvit ovat arjen juhlaa tai viikonlopun nopea lounas.


Lapseni kehuivat, että kyllä tällä tavalla perinteisesti tehty silakka on hyvää. He eivät hoksanneet syövänsä papuruoheesta valmistetulla jauheella paneroitua silakkaa. En lähtenyt korjaamaan, etteivät olisi säikähtäneet syövänsä liian terveellisesti.

Kalaa meillä syödään paljon. Jos paistettua silakkaa jää yli, meillä tehdään niistä ihanaa etikkaliemessä marinoitua silakkaa. Ei ole väliä millä kala on paneroitu, kaikki sopivat tarkoitukseen. Kalaa voi paneroida perinteisten jauhojen sijaan monella muulla jauholla, jauheella tai siemenillä. Blogista löytyy muiden muassa: mantelijauheella paneroidut siiat, siemenillä paneroitu kala (siika), seesampaneroidut ahvenet ja mantelijauheella paneroidut paistetut silakat.


Härkäpapurouheella leivitetyt silakkapihvit


600 g silakkafileitä
tillisilppua tai kuivattua tilliä
suolaa ja musta- tai valkopippuria

leivitykseen:
1 dl     härkäpapurouhetta
0,25 tl kuivattua tilliä
0,25 tl suolaa
vähän musta- tai valkopippuria

Tee ensin leivitysjauhe valmiiksi. Hienonna härkäpapurouhe tehosekoittimessa tai huhmareessa melko hienoksi jauheeksi. Sekoita tilli, suola ja mustapippuria sen joukkoon. Kumoa jauhe lautaselle.

Asettele silakkafileet nahkapuoli alaspäin voipaperin päälle. Ripottele niiden pinnalle tilliä, suolaa ja mustapippuria. Nosta joka toisen fileen päälle toinen filee. Pyöräytä silakkapari kummaltakin puolelta härkäpapujauheessa. Laita takaisin voipaperin päälle odottamaan paistamista.

Paista silakkapihvit kauniin ruskeiksi molemmin puolin. Silakka kypsyy nopeasti ja on valmista, kun se on sisältä valkeaa.

keskiviikko 8. kesäkuuta 2016

Karamelli-popcornjäätelö

Popcornjäätelö karamellikastikkeella maistuu lapsuudelta, sopivasti makealta ja unelmilta. Se on silti perinteisiä jäätelöitä terveellisempi vaihtoehto, maun tai rakenteen mitenkään kärsimättä. Päinvastoin karamelli-popcornjäätelö on aivan ihanaa! Jäätelö on myös maidoton, mutta kuitenkin täyteläisen kermainen, joten se sopii useimmille meistä.



Popcornin yhdistäminen jäätelöön on hauska ja toimiva idea. Resepti on Virpi Mikkosen ja Tuulia Talvion uudesta hyvän olon Jäätelökirjasta, josta kirjoitin aikaisemmin herkullisen "Snickers"-jäätelökakkun reseptin yhteydessä. Jäätelöön käytetään jääkaapissa viilennetystä kookosmaitopurkista vain se valkoinen, vähän kovettunut osa. Purkista yli jäävän veden voi käyttää esimerkiksi smoothieen tai karamellikastikkeella notkistamiseen. Makeus saadaan raakaravinnosta tutuista tuoreista taateleista. Olen käyttänyt myös kuivattuja taateleita, kun kotona ei ole ollut tuoreita. Tällöin taateleita tulee liottaa pienessä määrää vettä, jotta niistä tulee pehmeitä. Alkuperäisessä reseptissä käytetään kauramaitoa, mutta itse käytin mantelimaitoa. Mantelimaito sopi jäätelöön oivasti ja sitä on lähes kaikissa kaupoissa saatavilla. Mantelimaidon voi helposti tehdä myös itse. Kaikki muut ainekset löytää hyvin varustetuista päivittäistavarakaupoista paitsi kookosvoin, jonka olen ostanut luontaistuotekaupasta. Kookosvoi, jota kutsutaan myös kookosmannaksi on täyteläistä, ihanaa kookoksen hedelmälihasta valmistettua paksua tahnaa. Sitä ei sovi sekoittaa kaupoissa myytävään, epäterveellisen, teollisesti valmistettuun munkkien paistoon tarkoitettuun kookosrasvaan.

Paistoin popcornit ensimmäistä kertaa neitsytkookosöljyssä. Vähän jännitti, minkä makuisia niistä tulisi ja onnistuuko homma ollenkaan. Kyllä onnistui ja popcorneista tuli täydellisiä! Ne myös maistuivat ihan tavallisilta poppareilta. Neitsytkookosöljyä tulee myös karamellikastikkeeseen. Purkissa kookosöljy on kovahkossa muodossa, mutta sen saa sulaksi laittamalla purkin hetkeksi hanasta päästettyyn kuumaan veteen. Sulanut osa jää nestemäiseksi, mutta se ei haittaa edes säilytyksessä. Onpahan valmiina sulaa kookosöljyä seuraavaan käyttökertaan.

Karamellikastike on mahtavan makuista ja ylettömän helppo valmistaa. Sitä sopii käyttää jäätelön lisäksi marjojen, hedelmien, kakkujen ja muiden herkkujen kastikkeena. Voisin kuvitella sipaisevani sitä jopa leipäviipaleelle halutessani jotain makoisaa. Karamellikastikkeen reseptissä nesteen määrällä pystyy hallitsemaan tahnan koostumuksen kiinteyden. Mitä enemmän nestettä laittaa, sitä juoksevampaa kastikkeesta tulee. Itse käytin suhteellisen paljon kookosmaitoa ja silti kastikkeeni oli täyteläisen pehmeää ja paksua. Nesteenä voi käyttää kookosmaitoa, -vettä tai hanavettä. Kookosmaitoa käytettäessä kastikkeesta tulee hieman kermaisemman oloista.

Poikani väittää, ettei hän tykkää taateleista, mutta hän ei edes tiennyt miltä ne näyttävät ja maistuvat. Olin kuvitellut, että syöttämällä lapsilleni mahdollisimman monipuolisesti ja -kulttuurisesti, heillä ei olisi ennakkoluuloja mitään ruokia tai niiden aineksia kohtaan. Noh, olen ylpeä siitä, että lapseni, nyt jo teinit nauttivat lähes kaikesta ruoasta, jota heille tarjotaan. Kuitenkin karamelli-popcornjäätelöä etukäteen ihmeteltiin: "Eikö siinä ole sokeria ja kunnon kermaa? Miksi siinä on taateleita?" Ei ole kermaa, eikä valkoista sokeria, taatelin hedelmäsokeri makeuttaa. "Äiti, tää on toosi hyvää! Ihanaa!" Onneksi meillä pienistä epäröinneistä huolimatta otetaan maisteluun kaikki tekemäni tuotokset ja voidaan sitten ylittää turhat epäilyt. Eipä tullut vielä vastaan sellaista, jota eivät olisi voineet syödä. Yleensä kokkailuni ovat saaneet kehuja kriittiseltä nuorisolta, kuten nytkin. Avauduin tässä lapsistani – älkää vaan kertoko heille, koska teineille äiti on niin nolo. Minä olen näin salaa tyytyväinen ja ylpeä lapsistani.

Karamelli-popcornjäätelö


2,5 dl valmista popcornia
1 tlk (400 g) täysrasvaista kookosmaitoa* (jäähdytetty yön yli jääkaapissa)
2,5 dl mantelimaitoa tai muuta kasvismaitoa
5         tuoretta taatelia, kivet poistettuina
2 rkl   kookosvoita eli kookosmannaa
2         luomukananmunan valkuaista (tai 2 rkl arrowroot-jauhetta)
1 tl      vaniljauutetta

Koristeluun ja tarjoiluun:
2,5 dl valmista popcornia
sekä karamellikastiketta (ohje alla)

Valmista popcornit kattilassa neitsytkookosöljyssä ja anna niiden jäähtyä.

Jäätelömassan valmistus:
Mittaa tehosekoittimeen popcornit, kookosmaidon paksu, valkoinen aines, mantelimaito, taatelit, kookosvoi, valkuaiset ja vaniljauute. Sekoita tasaiseksi massaksi.

Valmistus jäätelökoneella:
Kaada jäätelöseos jäätelökoneeseen ja valmista jäätelö laitteen ohjeiden mukaisesti. Tarjoa heti tai siirrä pakastuksen kestävään  popcornrasiaan ja laita jäätelö pakastimeen odottamaan tarjoilua. Pakastimesta ottaessa anna jäätelön sulaa 15-30 minuutin ajan, kunnes jäätelö on sopivan pehmeää.

Valmistus ilman jäätelökonetta:
Kaada jäätelöseos pakastuksen kestävään rasiaan. pakasta jäätelöä noin kolme tuntia sekoittaen sitä huolellisesti 30 minuutin välein. Kun jäätelö on tarpeeksi kiinteää, sitä voi käyttää.

Jäätelöannoksen kokoaminen:
Kaavi jäätelöstä palloja kulhoihin, ripottele pallojen päälle popcornia ja kaada päälle karamellikastiketta. Tarjoa heti!

* kookosmaidosta ylijäävän veden voi käyttää esimerkiksi smoothien joukkoon

Karamellikastike


8          tuoretta taatelia, kivet poistettuina
0,5-1,5 dl kookosmaitoa tai vettä
2 rkl    neitsytkookosöljyä
0,5 tl   vaniljauutetta
ripaus merisuolaa

Mittaa ainekset tehosekoittimeen, laittaen aluksi kookosmaitoa puoli desilitraa. Sekoita tasaiseksi. Jos kastike on liian paksua, lisää kookosmaitoa.

maanantai 6. kesäkuuta 2016

Katkarapu-makkaravartaat Sriracha-majoneesin kera



Grillatut katkarapu-makkaravartaat sopivat vähän hienompiin juhliin alku- tai pääruoksi. Tai sitten ihan vaan perheen iloksi kesäisen grillauksen yhteydessä. Niiden kanssa sopii ihanasti chilinen Sriracha-majoneesi, joka sekin on mahdottoman helppo valmistaa. Vartaisiin voi käyttää myös lyhyempiä varrastikkuja, jolloin niistä saa yksittäisiä makupaloja.



Olen mukana Makulihan ja Blogiringin kampanjassa, jossa grillataan makkaraa mahtavan makuisesti ja terveellisemmin. Kampanja sopii minulle mainiosti, sillä grillaaminen on mielestäni kertakaikkisen kivaa. Kotonakin grillaus sujuu paremmin kuin viime vuonna, koska ostimme hiljan uuden grillin. Jee! Blogiringin kampanjasivuilta löytyy muitakin kivoja ideoita makkaran grillaukseen.

Käytin vartaisiin Makulihan uutta Olivia Välimeren grillimakkaraa, joka Olivia Herkkunakin tapaan sisältää vain laadukasta suomalaista lihaa sekä oliiviöljyä. Ekstraneitsytoliiviöljy parantaa makkaran rasvakoostumusta ja mehevöittää sen makua. Lisäksi Olivia Välimeren grillimakkaran mausta löytää aurinkokuivattua tomaattia ja hienostuneita yrttejä. Erinomaista! Jouduin avaamaan kaksi pakettia grillimakkaroita, sillä vartaita kootessamme napostelimme liian monta "vinoon leikattua" makkarasiivua – tosiasiassa leikkaamisissa ei ollut mitään vikaa, mutta makkarapalat maistuivat meille liiankin hyvin. Välimeren mauilla varustetut sorjat makkarat sopivat oivasti katkarapujen kanssa. Lapset ahmivat myös vartaita ja kehuivat niitä kilvan! Itselleni tuli oikein hyvä mieli ja oli myös ihanaa tehdä hyvää ja näyttävän näköistä ruokaa.

Etsiessäni kaupasta Makulihan makkaroita törmäsin sattumalta tämän suomalaisen perheyrityksen palvelutiskille, jossa tarjolla oli kaikenlaisia makkaroita. Koska olin vähän nälissäni, ostin pienen pussillisen kuumia Puolukkaisia Pikkuryynäreitä. Nekin olivat törkeän hyviä. Minusta on mukavaa, kun Makulihan makkaroista löytyy herkullisella tavalla erilaisia tuotteita, joita muilta valmistajilta ei löydy. Maukasta elämää ei ole Makulihalle kuulemma vain tunnuslause, se on kaiken tekemisen perusta.



Vaikka vartaat kypsyvät todella nopeasti, tulee ruoka suunnitella ajoissa, sillä katkarapujen sulatus jääkaapissa kestää vuorokauden. Olen käyttänyt niin kuorittuja kuin kuorimattomia jättikatkarapuja. Jos katkaravut eivät ole kuorittuja, niiden parissa menee pieni hetki näperrellessä. Kuoritut katkaravut laitan kylmään veteen, jossa on muutama jääpala, jotta ne eivät pääse pilaantumaan. Kuivaamisen jälkeen ne marinoidaan. Makkarat ovat makoisia sellaisenaan, mutta katkaravut on kiva marinoida. Marinointi ei kestä pitkään, vain puoli tuntia. Sen jälkeen kootaan vartaat tilanteen mukaan sopivan pituisiin vartaisiin.

Ennen grillaamista katkarapujen tulee olla raakoja, sellaisia valjun värisiä, vähän läpikuultavan oloisia, eikä ollenkaan vaaleanpunaisia, koska valmiiksi kypsät ravut sitkistyisivät liian helposti. Raa'at katkaravut kypsyvät nopeasti ja makkara saa vähän väriä samanaikaisesti, parissa minuutissa puolta kohden. Katkaravut ovat kypsiä, kun ne ovat vaaleanpunaisia pinnalta ja valkeita sisältä. Niitä ei myöskään kannata paistaa liian pitkään, jotta ne eivät kuivahtaisi. Jättikatkarapujen sijaan voi käyttää myös pienempiä katkarapuja, kunhan ne ovat raakapakastettuja. Tällöin makkara- tai nakkisiivut ja katkaravut pujotellaan vuorotellen vartaisiin.

Makulihan Facebook-sivuilla voi seurata muun muassa ajatasaista tietoa yrityksen tuotteista ja muutenkin kuulumisista.


Makkaraa ja nakkeja voi grillata ihan perinteisesti sellaisenaan mahtavien lisukkeiden kera tai tehdä niitä minun laillani jotain muuta kuten näitä OliviaVälimeren grillimakkarasta tehtyjä rapu-nakkivartaita. Grillauskausi on parhaimmillaan – kertoisitko kommenteissa, onko sinulla muita kivoja ideoita makkaran grillaukseen?  Makulihalla on lisäksi kilpailu: inspiroidu Oliviasta ja voita yö kahdelle Långvikissa. Kannattaa käydä vilkaisemassa kisailusivua! Kilpailuaika päättyy 26.6.2016.


Sriracha-majoneesi on erittäin yksinkertainen valmistaa ja maistuu sopivasti chiliseltä majoneesilta. Jos on vähänkään arka tulisen maun suhteen, kannattaa Srirachaa lisätä vähän kerrallaan ja varmistaa itselle sopiva tulisuus. Meille reseptin mukainen määrä oli juuri täydellinen, mutta meillä syödään suhteellisen vahvoja makuja. Jos intoa löytyy, voi myös majoneesin tehdä myös itse.


Katkarapu-makkaravartaat Sriracha-majoneesin kera


240 g Olivia Välimeren grillimakkaraa tai Olivia Herkkunakkia
noin 350 g raakoja jättikatkarapuja*

marinadi katkaravuille:
0,5 dl oliiviöljyä
1        valkosipulinkynsi hienonnettuna
1 rkl   sherryviinietikkaa tai balsamiviinietikkaa
1 rkl   savupaprikaa
0,5 tl  chilirouhetta
0,5 tl  sipulijauhetta
0,5 tl  oreganoa
0,5 tl  timjamia
ja mustapippuria

koristeluun:
silputtua ruohospulia

Sulata katkarapuja vuorokausi jääkaapissa. Kuori ja poista niistä suolet**. Kuivaa katkaravut talouspaperiin. Sekoita marinadin ainekset keskenään. Pyöräytä katkaravut marinadin joukkoon ja laita ne jääkaappiin marinoitumaan puoleksi tunniksi.

Laita puiset varrastikut likoamaan vähintään puoleksi tunniksi.

Leikkaa makkara reilun sentin paksuisiksi paloiksi. Kokoa vartaat laittamalla katkarapu makkaran ympärille ja pujottamalla vartaaseen siten, että katkaravun kumpikin pää on varrastettu. Pitkiin varrastikkuihin voi pujottaa useamman katkarapu-makkaraparin.

Grillaa vartaita yhteensä noin 4 minuutin ajan, kunnes katkaravut ovat kypsiä ja muuttuneet vaaleanpunaisiksi. Varo ylikypsentämästä katkarapuja. Saat grillistä juovan makkaranpalasiin painamalla niitä kevyesti grilliritilää vasten grillaamisen aikana. Ripottele pinnalle koristeeksi ruohosipulisilppua.

* Voit käyttää myös pienempiä raakoja katkarapuja grillaukseen. Tällöin makkarat ja katkaravut pujotellaan vuorotellen vartaisiin.

** Katkarapuja kuoriessa voit laittaa jo kuoritut katkaravut kulhoon, jossa on kylmää vettä ja muutama jääpala. Näin ne eivät pääse lämpenemään.


Sriracha-majoneesi


1 dl majoneesia
1 rkl Srirachaa
1tl    sitruunan tai limen mehua

Sekoita Sriracha ja sitruunan mehu majoneesiin. Tarkista maku. Tarjoa majoneesia katkarapu-makkaravartaiden kera.


Niin hyvää!



*****





"Yhteistyössä Makuliha"



maanantai 30. toukokuuta 2016

Chilinen olutmarinadi porsaanlihalle



Chilinen olutmarinadi porsaanlihalle antaa kivasti potkua kesäisiin grillipihveihin. Jos vain mahdollista, lihan kannattaa antaa marinoitua yön yli. Jos et ole tottunut tuliseen chiliin, kannattaa sitä käyttää vain puolet ohjeen annoksesta. Jos toisaalta kaipaat miellyttävän, mutta miedon makuisen olutmarinadin possulle, kannattaa tarkistaa aikaisempi reseptini. Kumpikin kaljamarinadi sopii possunpihvien maustamiseen erinomaisesti. Muitakin marinadeja lihalle löytyy runsaasti täältä Hiidenuhman keittiössä -blogista.

Jos käyttämääsi possun lihassa on rasvareuna, siihen kannattaa tehdä muutama viilto, jolloin pihvit eivät kipristy paistaessa. Toisin sanon, kun ostan esimerkiksi porsaan ulkofileen kokonaisena, en poista sen pinnalla olevaa ohutta rasvakerrosta. Leikkaan fileestä siivut, painelen pihvejä vähän ohuemmiksi ja leikkaan muutaman viillon rasvareunaan. Nyt kuvissani on kasleria ja koska perheeni oli liian nälkäinen, en ennättänyt saada valokuvia kypsistä pihveistä. Saatte valokuvissa tyytyä krouvisti raakaan lihaan.

Vaikka porsaanlihaa ei syödä raakana, ei sitä kannata kypsentää rutikuivaksi. Porsaanliha on parhaimmillaan 65–71 asteisena eli lähes kypsänä tai kypsänä. Yksi blogin suosituimpia ohjeita on kokonaisena grillattu porsaan sisäfilee, jonka reseptissä on chilimarinadi possun lihalle. Olen jättänyt possun sisäfileen lähes kypsäksi eli juuri tuon 65 asteiseksi ja laittanut fileen grillauksen jälkeen folioon asettumaan. Tämä kypsyysaste on minusta kaikkein ihanin possulla. Grillauksen jälkeen kannattaa myös muistaa laittaa muutkin lihat hetkeksi, noin kymmeneksi minuutiksi folion sisään asettumaan. Lihat jälkikypsyvät juuri sopiviksi ja lihasnesteet pysyvät paremmin lihan sisällä, niitä leikatessa.


Chilinen olutmarinadi porsaanlihalle

500–800 g kasleria, talouskyljyksiä, porsaankyljyksiä, possun ulkofileepihvejä tai sisäfilettä

1 dl   olutta
1 dl   öljyä
4 rkl soijakastiketta
1 rkl inkivääriä raastettua
3      valkosipulinkynttä hienonnettuina
1 tl   chilirouhetta*

Sekoita marinadin ainekset kulhossa. Lisää liha marinadin joukkoon ja pyörittele lihaa marinadissa. Jätä liha marinoitumaan jääkaappiin vähintään kahdeksi tunniksi, mieluiten yön yli. Ota lihat huoneenlämpöön puoli tuntia ennen grillaamista tai paistamista.

*Chilirouhe on melkoisen tulista, joten jos et ole tottunut tuliseen ruokaan, käytä vain 0,5 tl.

torstai 26. toukokuuta 2016

"Snickers"-jäätelökakku ilman jäätelökonetta


Kesän magein "Snickers"-jäätelökakku tehdään ilman jäätelökonetta. Se maistuu ihanasti suolapähkinöiltä ja makealta karamellilta. Se on lisäksi suklaapatukkaista esikuvaansa terveellisempi vaihtoehto, sillä se on maidoton, gluteeniton ja ilman valkoista sokeria. Kakku on makeutettu banaaneilla ja tuoreilla taateleilla eli niiden sisältämä sokeri hoitaa makeuden. Kuulostaa ehkä humpuukilta tai muuten vaan höynähtäneeltä, mutta lupaan ihanan ja täyteläisen jäätelökakkukokemuksen. Kannattaa kokeilla!


Reseptin löysin hiljan ilmestyneestä hyvän olon Jäätelökirjasta. Sain kirjan arvostelukappaleena ja olen ahminut kirjan toinen toistaan ihanampia reseptejä. Jäätelökirjan ovat kirjoittaneet Vanelja-ruokablogin Virpi Mikkonen ja Tuulia -hyvän olon ruokablogin Tuulia Talvio. Jäätelökirjan mukaan "Snickers"-kakku on Virpin lempijäätelö. Nyt se on myös minun lempparini!


Kuten jo alussa mainitsin jäätelökakun terveellisyydestä, koko kirjan teemana ihanien jäätelöiden lisäksi on maidottomuus, gluteenittomuus ja valkoisen sokerin käyttämättä jättäminen. Maidot jäätelöissä korvataan kasvikunnan tuotteilla kuten kookos- tai pähkinämaidoilla. Täyteläisyyttä syntyy muiden muassa banaaneilla ja avokadoilla. Tämä on vähän kuin taikaa, mutta todellakin toimii. Keittokirjan alkuosassa perehdytään terveellisempien "hyvisjäätelöiden" raaka-aineisiin.

Jäätelökirjassa on erinomaista tietoa jäätelön teosta jäätelökoneella tai ilman konetta. Jäätelön teosta on annettu erinomaisia ohjeita ja vinkkejä. Jäätelön tekeminen kotona onnistuu helposti ilman jäätelökonetta usealla erilaisella kirjassa esitetyllä tekniikalla. Jäätelökirja on tässä mielessä erinomainen jäätelön valmistuksen käsikirja. Kirja on nautittavan selkeä ja valokuvat kauniita. Jäätelöt on jaettu viiteen ryhmään: kermaiset jäätelöt, pikajäätelöt, mehujäät & sorbetit, pirtelöt ja jäätelökakut & -keksit. Tämän lisäksi kirjasta löytyy reseptit useille lisukkeille jäätelöannoksia varten kuten monenlaisia kastikkeita, jäätelövohvelit ja -kulhot. Huikean monipuolinen tutkielma kotijäätelön valmistukseen ja tarjollepanoon.  Suosittelen!



"Snickers"-jäätelökakku on riittoisa, sillä se on todella täyteläistä. Kannattaakin vihjaista nautiskelijoille, että ottavat ensin pienen siivun jäätelökakkua ja sen jälkeen lisää jos vielä jaksavat. Reseptissä neuvottiin käyttämään maapähkinöitä ja hienoa merisuolaa, mutta käytin itse suolapähkinöitä. Suolapähkinät eivät ehkä ole kaikkein terveellisin vaihtoehto, mutta minun teki niin mieli niitä, joten tein tämän vaihdoksen reseptiin. Karamellitäytteeseen olisi kuulunut käyttää 1,5 desilitraa kookosmaitoa, mutta siten täytteestä olisi mielestäni tullut liian paksua. Käytin lopulta 3 desilitraa kokoosmaitoa. Voi olla, että kookosmaitojen täyteläisyys vaihtelee. Kannattaa siksi lisätä kokoosmaitoa vähitellen.

Suklaakuorrute jäätyy ihanan rapeaksi sillä välin, kun jäätelökakku pehmenee jääkaapissa.


"Snickers"-jäätelökakku

10–12 henkilölle

jäätelö

3 kypsää banaania
1 tlk (400 ml) täysrasvaista kookosmaitoa (jäähdytetty yön yli jääkaapissa)
1,5 dl maapähkinävoita
1 tl     vaniljauutetta
tarvittaessa lisää makeutusta maun mukaan*

väliin:
1,5 dl  maapähkinöitä rouhittuna
0,25 tl hienoa merisuolaa
(tai 1,5 dl suolapähkinöitä)


karamellitäyte


10      tuoretta taatelia, kivet poistettuina**
1,5 dl maapähkinävoita
4 rkl   kylmäpuristettua kookosöljyä
1 tl     vaniljauutetta
hyppysellinen hienoa merisuolaa
2–3 dl kookosmaitoa


suklaakuorrutus


0,5 dl kaakaovoita
4 rkl  neitsytkookosöljyä
4 rkl  raakakaakaojauhetta tai makeuttamatonta kaakaota
hyppysellinen hienoa merisuolaa
tarvittaessa lisää makeutusta maun mukaan*

pinnalle:
maapähkinää tai suolapähkinää rouhittuna

lisäksi:
tehosekoitin
noin 9 x 19 cm leipä- tai kakkuvuoka

Jäätelön valmistus
Jos käytät silikonivuokaa, voitele se kylmäpuristetulla kookosöljyllä. Jos käytät jotain muuta vuokaa, vuoraa se leivinpaperilla tai kelmulla.

Laita banaanit, kookosmaito (valkoinen osa ja liemi), maapähkinävoi ja vaniljauute tehosekoittimeen. Soseuta ne tasaiseksi massaksi. Tarkista maku ja makeuta tarvittaessa. Kaada massa vuokaan. Ripottele jäätelömassan päälle rouhitut maapähkinät ja merisuola. Laita vuoka pakastimeen.

Huuhtele ja kuivaa tehosekoitin ja valmista karamellitäyte.

Karamellitäytteen valmistus
Laita kivettömät taatelit, maapähkinävoi, kookosöljy, vaniljauute ja merisuola tehosekoittimeen. Soseuta tasaiseksi. Lisää kookosmaitoa vähitellen sen verran, että saat täytteestä paksun kastikkeen.

Ota jäätelövuoka pakastimesta ja levitä puolet karamellitäytteestä jäätelömassan päälle. Pakasta jäätelöä vielä noin kolme tuntia, kunnes jäätelö on kiinteää.

Suklaakuorrutteen valmistus
Sulata kaakaovoi ja kookosöljy kattilassa matalalla lämmöllä tai vesihauteessa. Lisää kaakao ja suola. Sekoita tasaiseksi seokseksi. Makeuta tarvittaessa. Anna hieman jäähtyä, muttei liikaa, jottei se ala jähmettyä.

Jäätelökakun kokoaminen
Kun jäätelö on jähmettynyt, ota vuoka pakastimesta. Ota jäätelökakku pois vuoasta ja aseta se tarjoiluvadille. Kaada loput karamellitäytteestä kakun päälle, siten että sitä valuu hieman reunojen yli. Kaada suklaakuorrute karamellitäytteen päälle ja anna sen valua reunojen yli. Ripottele kakun päälle rouhittuja maapähkinöitä. Anna jäätelökakun hieman sulaa jääkaapissa ennen tarjoilua.


*Reseptissä ehdotetaan luomuhunajaa tai kookossiirappia, itse käyttäisin tomuerytritolia tai steviaa. Minusta kakusta tuli juuri sopivan makuinen ja makea ilman ylimääräistä makeutusta, mutta makeutus kannattaa toteuttaa omien mieltymysten mukaisesti.

**Tuoreita taateleita löytää ainakin isommista marketeista hedelmäosastolta, viileähyllyistä sekä osasta luontaistuotekauppoja. Jos et löydä tuoreita taateleita, voit käyttää kuivattuja taateleita, mutta niitä pitää liottaa puolesta tunnista kahteen tuntiin.



*****


Keittokirja on saatu arvostelukappaleena.

maanantai 23. toukokuuta 2016

Vuohenputkipestolla kuorrutettu hauki


Sitruunainen vuohenputkipesto maustaa kevään ja kesän uunihauen. Hauki on mainio arkiruoka ja vuohenputkea löytyy lähes joka paikasta. Vuohenputkea ei tarvita kuin pieni nippu, joten ne poimii nopeasti kotiin tullessa.

Vuohenputkesta kannattaa kerätä pienet, suloiset babyvuohenputket, koska ne ovat vuohenputkea parhaimmillaan. Minun on ollut vähän vaikea liikkua leikkauksen jälkeen, mutta vähitellen kävely on helpompaa ja olen päässyt poimimaan vuohenputkea omalta pihalta. Meillä on osin metsäinen piha ja sieltä löytyy jonkin verran ihanaa hortaa. Vuohenputki herättääkin ristiriitaisia tunteita. Villiyrttinä se ilahduttaa, mutta kukkapenkisssä se ärsyttää. Kuten yleensäkin, syötäviä villiyrttejä ei kannata keräillä alle 50 metrin päästä ajoteistä.  


Tein aikaisemmin keväällä tillipestolla kuorrutettua haukea. Vuohenputkpestolla kuorrutetun hauen resepti on lähes samanlainen, mutta pesto on vaihtunut tillistä vuohenputkeen. Olen lisäksi maustanut peston sitruunan mehulla, jolloin se toimii kalan kanssa ihanasti. Pesto on ohjeessa hyvin tanakka, koska se sopii tällöin kuorruttamiseen. Vuohenputkipestoa voi notkistaa lisäämällä öljyä, mikäli käyttää sitä johonkin muuhun. 

Haukifileestä kannattaa leikata kalan keskiviivan yläpuolella sijaitseva y-ruotorivi. Näin hauki on ruodoton ja helppo syötävä kaikille. Sillä sipuli -blogissa löytyy video haukifileen y-ruodon poistamiseen.

Kannattaa tulla blogiin vielä loppuviikosta, koska olen kirjoittamassa postausta ihanasta "Snickers"-jäätelökakusta ja jäätelökirjan kirja-arvostelun.

Jos et käytä pestoa heti, kaada sen pinnalle hieman öljyä, jolloin se säilyy paremmin.


Vuohenputkipestolla kuorrutettu hauki


500–800 g haukifileitä
suolaa mustapippuria


Sitruunalla maustettu vuohenputkipesto

0,5 l     vuohenputkea
1 dl      hyvää oliivi- tai rypsiöljyä (tarvittaessa enemmän)0,75 dl auringonkukan- tai pinjansiemeniä
2           valkosipulinkynttä hienonnettuina
1 dl       parmesaania raastettuna
2-3 rkl sitruunan mehua
suolaa ja mustapippuria

Pesto:
Mittaa vuohenputki, öljy, auringonkukansiemenet ja valkosipuli korkealaitainen kulhoon ja soseuta ne sauvasekoittimella tahnaksi. Sekoita parmesaani pestoon. Mausta pesto sitruunan mehulla, suolalla ja mustapippurilla. Tarkista ihana maku.

Kuorrutettu uunihauki:
Poista hauesta y-ruodot. Laita kala leivinpaperilla vuoratulle pellille. Mausta kala suolalla ja pippurilla. Sekoita pestoon sitruunan mehu. Levitä pesto hauen päälle.* Paista kalaa 200 asteisessa uunissa 15–30 minuuttia.

*Peston levittäminen onnistuu helposti taputtelemalla joko öljyllä kostutetuin käsin tai kelmun avulla.

keskiviikko 4. toukokuuta 2016

Härkäpapu-kesäkurpitsasalaatti



Ihana, keväisen raikas härkäpapu-kesäkurpitsasalaatti on maustettu basilika-sitruunavinegretillä.  Tarkemmin sanottuna pavut marinoidaan ensin vinegretillä ja tämän jälkeen tämä yksinkertaisen helppo salaatti kootaan.

Koska olen ollut leikkauksen jälkeen tilapäisesti liikuntarajoitteinen, suunnittelin perheelleni vapuksi mahdollisimman helposti toteutettavan, mutta silti keväisen ja herkullisen aterian. Aurinkoisena vappuaattona meillä grillattiin ihania jättikatkarapuja, nautittiin tulisesti maustettua brucettaa ja härkäpapu-kesakurpitsasalaattia. Katkarapujen ja brucetan resepteihin palaan myöhemmin. Härkäpapu-kesäkurpitsasalaattiin käytin valmiiksi kypsennettyjä, kotimaisia härkäpapuja. Toki härkäpavut voi kypsentää kuivatuista pavuista, mutta nyt teemana oli vaivattomuus. Härkäpavut ovat siitä mainioita, että ne ovat erinomaista lähiruokaa. Niitä on Suomessa helppo kasvattaa. Härkäpavuilla on myös mainiot ravintoarvot: 100 grammaa papuja sisältää 100 kaloria, rasvaa 0,4 grammaa, hiilihydraatteja 14 grammaa, ravintokuituja 7,4 grammaa ja proteiinia 6,3 grammaa.


Idean salaattiin löysin Pinterestistä. Valokuva salaatista toimi minulle pohjana tälle reseptille.

En ole vieläkään päässyt villiyrttien kimppuun, joten keväiset ruoat täytyy toistaiseksi valmistaa ilman niitä. Olen terassilta ihaillut villiyrttien ja luonnon heräämistä kevääseen. Ihan lähipäivinä aion keplotella itseni kyynärsauvojen avulla ruusupuskani juurelle, jossa vuohenputken versot innolla työntyvät esille. Täytyy vain toivoa, ettei kukaan näe minua muksahtamassa maahan ja kömpimässä lopuksi jotenkuten pystyyn kyynärsauvojen varaan.


Härkäpapu-kesäkurpitsasalaatti


1         kesäkurpitsa
200 g kypsiä härkäpapuja
100 g kuoretonta vuohenjuustoa tai fetaa murusteltuna

kastikkeena:
4 rkl basilika-sitruunavinegrettiä (ohje alla)

koristeeksi:
kokonaisia basilikanlehtiä

Härkäpapujen marinointi:
Tee vinegretti ensin alla olevan ohjeen mukaisesti. Huuhtele härkäpavut kylmällä vedellä ja valuta ne huolella. Kumoa härkäpavut kulhoon ja sekoita 4 rkl basilika-sitruunavinegrettiä niihin. Jos teet salaatin etukäteen valmiiksi, voit jättää pavut maustumaan jääkaappiin, kunnes kokoat salaatin.

Vuole kesäkurpitsasta perunankuorimaveitsellä pituussuunnassa lastuja kunnes siemenet tulevat vastaan. Kesäkurpitsan siemenosaa ei käytetä tähän salaattiin. Voit käyttää myös julienne-veistä, jolloin saat kesäkurpitsasta spagettimaisia nauhoja. Kääntele kesäkurpitsa papujen joukkoon. Lado puolet papu-kesäkurpitsaseoksesta tarjoilukulhoon ja ripottele puolet vuohenjuustosta seoksen päälle. Lado loput papukesäkurpitsasta ja ripottele loput juustosta salaatin päälle. Koristele basilikanlehdillä.

Basilika-sitruunavinegretti

1 dl oliiviöljyä
3 rkl sitruunamehua
2 rkl basilikaa hienonnettuna
1 tl   Dijon-sinappia
1       valkosipulinkynsi hienonnettuna
suolaa ja mustapippuria

Sekoita kaikki ainekset keskenään. Mausta ripauksella suolaa ja mustapippuria.

torstai 28. huhtikuuta 2016

Grillatut tai uunissa paistetut italialaisittain täytetyt portobello-sienet

Pestolla, paahdetulla paprikalla ja mozzarellalla täytetyt portobello-sienet kypsyvät ihaniksi grillissä tai uunissa. Balsamico-oliiviöljymarinadi antaa vielä lisämakua sienille. Huikean hyvää alkuruoaksi, lounaaksi salaatin kera tai lisukkeeksi päivälliselle.


Olen tänä keväänä käynyt useilla työväenopiston ruokakurssilla. Tämäkin resepti on sieltä poimittu, pienin tarkennuksin olen reseptiä muovannut. Minun piti laittaa resepti jakoon jo aikaisemmin, mutta päästyäni jalkaleikkaukseen, en olekaan pystynyt makuultani postauksia kirjoittamaan. Edelleen kuljen kyynersauvojen varassa, enkä juurikaan laita ruokaa – mieheni luovuus on päässyt valloilleen. Meillä on siten grillattu melko paljon lihaa, lihaa ja lihaa sekä vähän kalaakin. Nyt pystyn jo istumaan vähän pidempiä aikoja, joten kirjoittaminen on jälleen mahdollista. Nopeita ruokia alan kohtapuolin keitellä, jolloin minun ei tarvitse seisoa pitkään yhden jalan varassa. Maltan tuskin odottaa, että pääsen pihalle keräämään hortaa, jota meidän pihalta löytyy runsaasti. Mieheni vahvuus keväällä ja kesällä ovat lihan ja kalan grillaus sekä savustus ja minä tuon siihen mukaan muiden muassa raikkaat, itse tehdyt vinegretitmarinadit, kasvikset ja villivihannekset.


Portobellot ovat isoksi kasvaneita tummia herkkusieniä. Ne ovat mahtavan makuisia ja ne kutistuvat kypsyessä vähemmän kuin vaaleat herkkusienet. Luin eräästä kasvisten grillauskirjasta, että [herkku]sienet kannattaisi kevyesti keittää ennen grillausta, jolloin ne olisivat kokonaan kypsiä grillauksen jälkeen. Kokeilin keittämistä kahdella portobellolla ja loput jätin ryöppäämättä. Minun kokemukseni oli, että näistä aluksi ryöpätyt ja sen jälkeen grillatuista sienistä tuli ärsyttävän lötköjä ja vetisiä. Tämän reseptin yksi juju on sienten kevyt marinointi ennen grillausta. Ne sienet, jotka ryöppäsin, eivät enää imeneet marinointilientä kuten tuoreet sienet tekivät. En siten suosittele sienten ryöppäystä ainakaan tämän reseptin puitteissa.



Portobellot saavat ihanaa makua marinointiliemestä. Reilu puolet liemestä käytetään marinointiin ja loput valutetaan täytettyjen sienten päälle ennen grillausta. Täyte sinällään on todella ihanaa! Grillissä tai uunissa paahdettu paprika, itse tehty pesto, oliivit, sienten jalkasilppu ja mozzarellakuutiot yhdistettyinä on yksinkertaisesti huikean hyvää. Kannattaa kokeilla! Kurssilla pilkoin mozzarella melko pieneksi silpuksi, kotona jätin vähän isommiksi, sokeripalan kokoisiksi kuutioiksi. Mielestäni mozzarella toimi täytteessä paremmin hienompana, mutta turha ottaa tästä stressiä, koska täytetyistä sienistä tulee joka tapauksessa erinomaisia.



Pestoiset portobello-sienet mozzarellan ja paahdetun paprikan kanssa


4-6 portobello-sientä tai useita isolakkisia herkkusieniä

täyte:
2    mozzarella-palloa
1    punainen paprika
0,75-1 dl mustia oliiveja siivutettuina
      pestoa (ohje alla)
      suolaa ja mustapippuria

marinadi:
1,5 dl oliiviöljyä
0,5 dl balsamiviinietikkaa

koristeluun:
muutama yrtinlehti (samoja kuin pestossa)

Pyyhi sienet tarpeen mukaan puhtaiksi mullasta. Poista sienistä jalka ja pilko ne pieneksi silpuksi. Laita sienet heltat ylöspäin laakealle stialle tai leivinpaperilla vuoratulle pellille. Pyyhkäise sienten lakkeja pinnalta (nyt alapuolella) oliiviöljyllä. Sekoita marinadi oliiviöljystä ja balsamiviinietikasta. Lusikoi puolet marinadista lakkien sisään. Säästä loput marinadista. Anna sienien maustua puoli tuntia.

Halkaise paprika pituussuunnassa. Poista paprikasta siemenet ja kanta. Laita paprika grilliin kuoripuoli alaspäin tai 275 asteiseen uuniin kuoripuoli ylöspäin. Paahda paprikaa, kunnes sen pinta on tummunut. Laita paprikat 10 minuutin ajaksi syvälle lautaselle kelmun alle. Poista niistä kuoret. Pilko paprikat pieniksi kuutioiksi. Tee tässä välissä pesto alla olevan ohjeen mukaan.

Kuutioi mozzarellat hyvin pieniksi paloiksi ja kumoa kulhoon. Lisää joukkoon paprikakuutiot, sienen jalkakuutiot, oliiviviipaleet ja pestoa. Voit halutessasi laittaa kaiken peston. Sekoita ainekset kunnolla. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Tarkista ihana maku!

Lusikoi täyte sienten lakkeihin. Lusikoi loppu marinadi täytteiden päälle.

Grillaa sieniä kunnes juusto on sulanut kunnolla. Jos grillaat sienet uunissa, käytä uunin grillivastuksia kypsenemiseen. Koristele ennen tarjoilua yrtinlehdillä.


Yrttipesto


2,5 dl   yrttejä; basilikaa, persiljaa, timjamia ja/tai oreganoa
2          valkosipulinkynttä hienonnettuina
1 dl      oliiviöljyä
0,75 dl auringonkukan-  tai pinjansiemeniä
1 dl      parmesaania raasteena
suolaa ja mustapippuria

Mittaa kulhoon yrtit, valkosipuli, oliiviöljy ja auringonkukansiemenet. Hienonna ne sauvasekoittajalla soseeksi. Sekoita joukkoon lopuksi parmesaani ja mausta suolalla ja mustapippurilla.

torstai 7. huhtikuuta 2016

FODMAP: Tofua pinaatti-lehtikaalikastikkeessa nepalilaisittain

Keväisen keltainen tofu pinaatti-lehtikaalikastikkeessa tuo auringonpaistetta ruokapöytään. Lisäksi se hoitaa herkkää vatsaa hellästi. Resepti on poimittu  Pauliina Tervon tammikuussa 2016 ilmestyneestä Herkän vatsan kokkikoulu -keittokirjasta. Kirjan teemana on opastaa, miten valmistaa gluteenittomia leivonnaisia ja vatsaystävällistä ruokaa. Käytetyt ruoka-ainekset perustuvat FODMAP-ruokavalioon.


Pauliina Tervo on valtiotieteiden maisteri, innostunut kotikokki ja herkkävatsaisille järjestettävien kokkikurssien kouluttaja. Pauliina pitää myös FODMAP-keittiöni -ruokablogia. Hän oli kärsinyt vatsaoireista yli 30 vuotta, kunnes tutustui FODMAP-ruokavalioon. Uudella ruokavaliolla hän sai oikuttelevan vatsansa rauhoittumaan.

Herkän vatsan kokkikoulu -keittokirja on täynnä ilosanomaa vatsavaivoista kärsiville: on olemassa ruokavalio, jota yksilöllisesti sovellettuna voi saada helpotusta elämäänsä, sillä yksi syy ärtyvän ja oireilevan suoliston syynä voi olla sopimaton ruokavalio. Koska vatsavaivojen taustalla vaikuttavia syitä on kuitenkin monenlaisia ja usein myös päällekkäisiä, on ruokavalion oltava yksilöllinen. Yksilöllinen FODMAP-ruokavalio yhdessä lääketieteellisen tutkimuksen ja hoidon ohella tukee suoliston tervehtymistä. Kirjan asiantuntijapuheenvuoron on kirjoittanut FLT Ravintovalmentaja® Annika Havaste. Kirjassa on kerrottu sopivan kansantajuisesti suoliston ja ruoansulatuskanavan toiminnasta ja toimintahäiriöistä. Vatsan toiminnan periaatteiden lisäksi kirjassa on tietoa ruoka-aineiden vaikutuksista elimistölle sekä runsaasti ihania ruoka- ja leivontareseptejä!


Minä innostuin tekemään tofua pinaatti-lehtikaalikastikkeessa, joka on saanut innostuksen nepalilaisen ja intialaisen keittiön mauista. Pauliina kehitti reseptin lempiruokansa tilalle, koska hänen vatsansa ei kestä muun muassa kyseessä olevan ruoan sisältämää valkosipulia. Otaksun lempiruoan olevan palak paneeria tai vastaavaa. Itse rakastan intialaista ruokaa ja palak paneeria, joten oli kiva kokeilla vähän toisenlainen resepti siitä. Tofukastike on ihanaa! Lehtikaalin lisääminen pinaatin rinnalle on myöskin kiva idea. Lehtikaali on siitä mainio, että sitä löytyy nykyään kaupoissa ainakin kahta sorttia: isolehtistä, josta tulee poistaa kova lehtiruoti ja purkissa kasvavaa "baby lehtikaalia", jota voi käyttää sellaisenaan. Alkuperäisessä reseptissä neuvotaan käyttämään baby-pinaattia, mutta sen sijaan voi käyttää tavallista pinaattia tai pian keväisen ajankohtaista nokkosta. Olen lisännyt helpot nokkosen ja pinaatin käsittely- ja ryöppäysohjeet reseptin loppuun.

Kuten jo mainitsin,  rakastan intialaisia makuja, joten seuraavaksi kokeilen keittokirjan intialaisia kana-kasvispyöryköitä lempeän tulisen tomaattikastikkeen kanssa. Sekin kuulostaa huikean hyvältä. Vaikka intoilen intialaisista resepteistä, keittokirjassa löytyy lukuisia herkulliselta vaikuttavia muita ei-intialaisia ruoka- ja jälkiruokareseptejä, unohtamatta gluteenittomia kuohkeita leivonnaisia. Suosittelen keittokirjaa lämpimästi kaikille, jotka ovat kiinnostuneita vatsan hyvinvoinnista sekä gluteenittomasta ruokavaliosta.


Herkän vatsan kokkikoulu -keittokirja sai minut innostumaan vatsaa hellivän ruokavalion saloista. Olenhan itsekin huomannut, miten esimerkiksi vehnä vaikuttaa vatsaani – vatsa turpoaa ja mouruaa. Tosin myönnän, että ruokavalion mahdollinen muuttaminen, joidenkin ruoka-aineiden poisjättäminen, aiheuttaa lievää muutosvastarintaa jo pelkästään ajatuksena. Toisaalta olisi ihanaa, että suolisto toimisi moitteettomasti. Annan aikaa itselleni ja tutustun lisää aiheeseen. Koitan koota oman blogini ylälaitaan FODMAP-ruokavaliosta lisää tietoa ja linkkejä, jota päivitän tarpeen mukaan. Ruokablogini ei tältä istumalta muutu FODMAP-blogiksi, mutta aihe kiinnostaa ja on tutustumisen arvoinen. Laitan jatkossa postausteni loppuun tunnisteen FODMAP silloin, kun otaksun reseptini olevan suoraan kyseessä olevan ruokavalion mukainen. Blogista löytynee jo nyt FODMAP-ruokavalioon sopivia reseptejä, mutten nyt lähde niitä erikseen etsimään. Ehkä myöhemmin.

Aurinkoisen ihanaa kevättä ja olon keveyttä!


Tofua pinaatti-lehtikaalikastikkeessa

3–4 annosta

270 g (1 pkt) maustamatonta luomu jalotofua kuutioituna

Pinaatti-lehtikaalikastike:

150 g  suomalaista baby-pinaattia, pakastepinaattia tai ryöpättyä pinaattia/nokkosta*
3         lehtikaalin lehteä tai purkillinen "baby-lehtikaalia" karkeasti silputtuina
3         tomaattia lohkoina
1 rkl    sitruunanmehua
1,5 dl  täysrasvaista kookosmaitoa
0,5 dl  ruohosipulia hienonnettuna
0,5 dl  persiljaa hienonnettuna
0,5      punainen chili silputtuna
0,5 rkl inkivääriä raastettuna tai 1 tl jauhettua inkivääriä
5 rkl    oliiviöljyä
1 tl      juustokuminaa
1 tl      kurkumaa
1 tl      Himalajan ruususuolaa
(1 tl    kookossokeria)
mustapippuria

Ota kaikki ainekset valmiiksi esille. Huuhtele kasvikset ja hienonna tai pilko ne valmiiksi. Poista lehtikaalista kova lehtiruoti.

Kuumenna öljyä wokissa tai korkealaitaisella pannulla. Lisää öljyyn yksitellen chili, inkivääri, juustokumina ja kurkuma. Kuullota mausteita kevyesti alentaen lieden lämmön keskilämmölle. Varo polttamasta mausteita. Lisää pian joukkoon sitruunanmehu, tomaatit, pinaatti ja lehtikaali. Tämän jälkeen lisää vielä ruohosipuli, persilja, suola ja kookossokeri. Hauduta miedolla lämmöllä 10 minuutin ajan välillä sekoitellen.

Lisää kasvisten joukkoon tofu ja kookosmaito. Rouhi sekaan mustapippuria. Hauduta kastiketta vielä viisi minuuttia. Tarkista maku.


*****

*Pinaatin ja nokkosen käsittely

Tavallinen pinaatti ja nokkonen tulee ryöpätä, baby-pinaattia voi käyttää tuoreeltaan. Ryöppäämisen ansiosta pinaatista tai nokkosesta liottuu vesiliukoinen nitraatti pois, jonka jälkeen ne ovat ruoanlaittoon sopivia.

Pinaatti tulee huuhdella kylmällä vedellä siivilässä ennen ryöppäystä. Nokkonen kannattaa taas huuhdella kylmässä vedessä pesualtaassa tai isossa vadissa, jotta siitä saadaan epäpuhtaudet ja mahdolliset pikkuötökät siivottua pois.

Pinaatin ja nokkosen ryöppääminen: Keitä vähintään 5-litran kattilassa vettä, (mikäli sinulla ei ole näin isoa kattilaa, ryöppää huuhdeltu pinaatti kahdessa erässä). Lisää pinaatinlehdet runsaaseen kiehuvaan veteen ja keitä 2–3 minuuttia. Kaada pinaatti tai nokkonen siivilään ja huuhtele ne siivilässä kylmällä vedellä. Purista niistä ylimääräinen vesi pois. Kasvikset ovat nyt valmiita käytettäväksi ruoanlaittoon tai ne voi pakastaa. 

Pinaatin keittämiseen käytettyä vettä ei oteta talteen, mutta nokkosen ryöppäysvettä voi käyttää esimerkiksi kasvien tai hiusten hyvinvointiin: suihkuttamalla sitä kasveihin ötökät ja muut kirput saavat kyytiä sisäkasveille ja puutarhassa, tunkion parannusaineena ja hiuksia hoitavana huuhteluvetenä.



*****

Keittokirja on saatu arvostelukappaleena.




lauantai 2. huhtikuuta 2016

Munakoisokaviaari

Munakoisokaviaari on herkullinen paksun kasviskastikkeen tai tahnan kaltainen. Todella herkullinen kylmä kasvislisuke kaikelle ruoalle. Se on kotoisin Mustanmeren rannoilta Venäjältä.



Tein munakoisokaviaaria tillipestolla kuorrutentun hauen lisukkeeksi, mutta se sopii mainiosti vaikkapa grillatun ruoan kanssa. Munakoisokaviaaria on perinteisesti tarjottu muun muassa blinien kera, mutta siitä voi nauttia lähes kaikenlaisen ruoan kanssa, mukaan lukien grillatun halloumin rinnalla. Munakoisokaviaaria voi käyttää pieniin alkupaloihin esimerkiksi salaatin tai sikurin lehdelle aseteltuna samaan tapaan kuin olen täyttänyt kylmäsavulohitahnalla sikurin lehtiä. Mahdottoman herkullista tämä munakoisokaviaari!

Munakoisokaviaarin voi tarjota pieneksi pilkotuttuna tai soseena. Munakoiso kypsennetään uunissa suloisen pehmeäksi, jolloin sen liha on lähes mössöä. Munakoiso on siten lähes sosetta jo valmiiksi.

ristiviiltoja munakoisoissa

munakoisot voivat paahtua myös ihan tummanruskeiksi

viimeinen lusikallinen munakoison pehmeäksi paahdettua sisusta

tässä munakoisokaviaarissa on käytetty kirsikkatomaatteja lohkoina

Munakoisokaviaari


1      munakoiso halkaistuna pituussuunnassa
1      tomaatti tai 6 kirsikkatomaattia
2      valkosipulinkynttä
2 rkl sitruunamehua
2 rkl persiljaa, basilikaa tai timjamia hienonnettuna
0,20 tl cayennepippuria
suolaa ja mustapippuria
oliiviöljyä

koristeluun:
1 rkl oliiviöljyä


Viiltele munakoisojen sisäpinnat. Nosta munakoisot leivinpaperilla vuoratun leivinpaperin päälle ja voitele ne oliiviöljyllä. Voit lisätä  kuorimattomat valkosipulinkynnet pellille tai käyttää ne tuoreeltaan munakoisokaviaariin. Paista munakoisoja ja valkosipulinkynsiä 200 asteisessa uunissa 30–45 minuuttia, kunnes munakoisot saavat tumman värin ja ovat täysin kypsät ja pehmeät. Valkosipulinkynnet voi ottaa jo aikaisemmin pois uunista. Munakoisoja ei saa jättää vähääkään raaoiksi. Anna kasvisten jäähtyä.

Kaavi munakoison sisus lusikalla, voit halutessasi hieman valuttaa sitä. Kalttaa tomaatit* tekemällä ristiviillot tomaattien kuoreen ja laittamalla ne yksitellen kiehuvaan veteen 10–20 sekunniksi. Tämän jälkeen vedä kuoret tomaatin päältä. Hienonna munakoiso ja tomaatit sekä valkosipuli hyvin hienoksi silpuksi. Lisää joukkoon sitruunamehu ja persilja. Mausta cayennepippurilla, suolalla ja mustapippurilla. Voit halutessasi soseuttaa kaviaarin tahnaksi. Anna makuuntua jääkaapissa vähintään tunnin ajan, mielellään yön yli. Koristele munakoisokaviaari valuttamalla sen pinnalle ruokalusikallinen oliiviöljyä, rouhi mustapippuria ja ripottele tai asettele lisäksi persiljaa.

*Kirsikkatomaatteja ei tarvitse kaltata!

*****

Vinkki:

Kesäkurpitsasta saa kesäkurpitsakaviaaria kypsentämällä pieneksi paloitellun kesäkurpitsan, hienonnetun sipulin sekä valkosipulin pannulla ja toimien muuten samaan tapaan kuin munakoisokaviaarin kanssa. Idea löytyi Iltasanomista.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...