Raakaruokaa: ruohosipuli-auringonkukkatahna ja kirja-arvostelussa Raakaa meininkiä

Ruohosipuli-auringonkukkatahna on mielestäni huikean hyvää. Jos pitää auringonkukansiemenistä, luultavasti ihastuu auringonkukkasiementahnaan. Tahnassa on samaa makumaailmaa kuin auringonkukansiemenissä, mutta tiiviissä ja ruokaisasti maustetussa muodossa. Maksamakkaran ystävänä voisin väittää, että ruohosipuli-auringonkukkatahna on maksamakkaraa vastaava siementahna, mutta paljon ihanampaa.

Olen aina ollut levitettävien tahnojen ystävä. Lieneekö joku lapsuuden tykästys, sillä hämmennyin hetkellisesti yhden ystäväni kommentista, jonka mielestä tahnat ovat vauvanruokaa. Hui, hai, en lannistu edes ystävän kritiikin edessä. Ei, tahnat eivät ole vain pienokaisten ruokaa, ne erinomaisia levitteitä sellaisenaan tai vaikkapa makoisia kasvisten tai ilmakuivatun kinkun kera. Olipa sekasyöjä tai vegaani, voi tahnoja käyttää lukemattomin tavoin ja silti noudattaa täysin omaa lihallista, kasvispitoista tai sekalaista ruokaideologiaa. Täältä blogistakin löytyy paljon erilaisia tahnoja. Minusta tahnat sopivat omien pienten herkkuhetkien lisäksi alkupaloihin ja noutopöydän valmiisiin näperryksiin tai sellaisenaan tarjolle.

Ruohosipuli-auringonkukkatahna on helppo ja nopea tehdä, mutta kokonaisaika sen valmistumiseen on malttamattomalle pitkähkö. Tahna surahtaa valmiiksi todella nopeasti, alle minuutissa, mutta esivalmistelu eli auringonkukansiementen liotus (5–8 tuntia) ja idättäminen (12 tuntia) vievät tovin. Reseptin jäljessä on vinkit liottamiseen ja idättämiseen. Auringonkukkatahna on vaivan arvoinen. Käytin tahnaan 2 dl kuivia siemeniä, joista tuli noin 2,5 dl idätyksen jälkeen. Voi olla, että idätettyjä siemeniä oli ripauksen enemmänkin, mutta olen saattanut maistella niitä vähäsen ennen niiden mittaamista.

Onko näkkärin kuivattaminen leipomista? Jos on, niin leipoessani raakaa auringonkukka-kurpitsansiemennäkkäriä, päätin tehdä sille makoisan levitteen raakaruokakurssin innoittamana. Kurssilla teimme auringonkukkalevitteen, jonka ajatus oli pohjana reseptilleni. Näkkäri ja levite ovat loistava yhdistelmä. Koristeeksi voi tahnan päälle leivällä laittaa reseptissä mainitsemani ruohosipulin lisäksi laittaa esimerkiksi kurkkua, paprikaa, salaattia, ituja tai tomaattia. Nättiä ja hyvää.

vaikka kevät on aikaisessa, villiyrttejä löytyi meidän pihalta vielä niukasti – vuohenputken ihana verso ja pienen pieniä nokkosia

Kirja-arvostelu: Raaka meininkiä

Sittemmin käväistyäni luontaistuotekaupassa, löysin Elävä raakaravinto yhdistyksen toimittaman kierre- ja pehmeäkantisen raakaruoka-reseptikirjasen Raakaa meininkiä, jonka oitis ostin. Reseptikirjasessa on yli 100 sivua, valtavasti reseptejä ja vinkkejä raakaruokailuun liittyen sekä idätystaulukko siemenille. Yllättävän tuhti tietopaketti näinkin pienissä kansissa. Kirjasen reseptit ovat yhdistyksen jäsenten osin nimettöminä antamia ohjeita. Kirjanen on ilmestynyt vuonna 2013 keväällä ja on neljäs painos alkuperäisestä Elävän ravinnon ystävä -lehdestä vuosilta 1989–1997 kerättyihin ohjeisiin ja niistä koottuun reseptivihkoseen. Uusin painos reseptikirjasesta on kehittynyt alkuperäisestä sillä, että elävän ravinnon rinnalle on tuotu raakaruoka. En ole aivan varma, mutta käsittäkseni elävän ravinnon ja raakaruoan suurimpia eroja ovat öljyt ja osa mausteista, joita ei käytetä elävässä ravinnossa, mutta raakaruoassa niitä voidaan käyttää. Minua saa korjata, ken asiaa tuntee perusteellisemmin. Eipä tässä kannata turhaan niuhottaa, vaan tehdä maukasta ruokaa. Kirjasta selatessani, löysin auringonkukkasiementahnan reseptin. Resepti olikin pitkälti raakaruokakurssilla tekemämme levitteen kaltainen. Kurssimme muitakin reseptejä löytyy osin vihkosesta: hedelmäinen energiakeitto (kurssilla hedelmäinen vihersosekeitto), elämänvoimakeitto (-soppa), avokado-, auringonkukansiemenlevite (auringonkukkalevite), kaurajogurtti, seesammaito, mysli, gazpachokeitto, joulupatee (juhlapatee – älyttömän hyvää, tätäkin teen vielä kotona), norirullat (-kääryleet) ja mämmi. Kurssilla tehtiin lisäksi paljon muitakin ihanuuksia. Se, että yhteneväisyyksiä kurssiresepteissä ja reseptikirjasen välillä löytyy näikin paljon selittyy sillä, että opettajamme Irma Tolonen on ollut mukana Elävä raakaravinto yhdistyksen toiminnassa vuosikymmeniä ja monet reseptit ovatkin hänen käsialaansa. Kirjasen lopussa jaetaan kiitoksia isolle joukolle reseptien antajia, nimettömiä ja nimettyjä, Irma mukaan lukien. Suosittelen kirjasta kaikille, joita raakaruoanlaitto ja -reseptit kiinnostavat. Luontaistuotekauppojen lisäksi Raakaa meininkiä voi tilata Elävä raakaravinto yhdistyksen sivuilta. Yhdistys myy myös muuta aiheeseen liittyvää materiaalia.

En ole nähnyt valoa taivaalla – seuraa minua ja sinusta tulee autuas raakaruokailija – vaan tykkään tehdä monipuolista ruokaa. Sen verran myönnyn, että laadukas raakaruoka tekee hyvää keholle, mielelle ja makuaistille. Raakaruoka sopii sekasyöjän ruokavalioon siinä missä kasvikset kuuluvat muutenkin ainakin osana kaikkien päivittäiseen ateriointiin. Minä rakastan kaikenlaista hyvää ruokaa!

auringonkukansiemenlevitettä raa'alla auringonkukka-kurpitsansiemennäkkärillä, niin ihanaa!

Ruohosipuli-auringonkukkatahna

2,5 dl idätettyä auringonkukansiemeniä (2 dl kuivia siemeniä)
0,5 dl vettä
2 rkl   ruohosipulia silputtuna
1        valkosipuli hienonnettuna
1 rkl   sitruunanmehua
2 tl     soijaa

koristeluun:
ruohosipulia silputtuna
idätettyjä auringonkukansiemeniä

Huuhtele auringonkukansiemenet siivilässä. Mittaa ainekset leikkuuterällä varustettuun monitoimikoneeseen. Surauta aineksista tasainen tahna. Tarkista maku. Koristele ruohosipulisilpulla ja idätetyillä auringonkukansiemenillä. Tahna säilyy jääkaapissa 4–6 päivää. Sitruunanmehu estää tahnan tummumisen.

itäneissä auringonkukansiemenissä on pieni silmun alku 

Auringonkukansiementen idättäminen

Käytä kuorittuja auringonkukansiemeniä. Huuhtele siemenet siivilässä. Kumoa 2 dl siemeniä vähintään 6 dl tilavaan astiaan ja kaada reilusti raikasta kylmää vettä siemenille. Anna siementen liota 5–8 tuntia.

Huuhtele siemenet siivilässä. Kumoa liotetut siemenet idätyspurkkiin* ja laita se alassuin esimerkiksi astiankuivauskaapin hyllylle. Idätysaika on 12 tuntia, mutta ei pidempään, sillä siemenet tummuvat pidemmällä idätysajalla. Idätyksen aikana idätysastiaa käännellään, mutta ei huuhdella.

Jos et käytä idätettyjä auringonkukansiemeniä heti, laita ne purkkiin ja jääkaappiin. Jääkaapissa ne säilyvät vuorokauden. Kun otat  itäneet auringonkukansiemenet käyttöön, huuhtele ja valuta ne.

* Idättämiseen sopii idätykseen tarkoitetun rasian sijaan myös lasipurkki tai pakastepurkki, jonka suulle laitetaan kuminauhalla harso.

Jamaikalainen jerk-kana kukkakaali-kidneypapujen kera

Sopivasti tulinen ja raikas jerk-kana on viikonlopun herkullinen pääruoka. Jamaikalainen jerk-kana sopii juhlaruoaksi myös pääsiäisenä. Siinä on ripaus kevättä, lupaus kesästä ja ihanaa mausteisuutta. Jos grilli on laitettu kuntoon talven jäljiltä, voi jerk-kanan grillata tai savustaa perinteiseen karibialaiseen tapaan. Jerk-kanan kanssa sopii huikean maukas kukkakaali-kidneypavut, jota lapseni ottivat innokkaina lisää ja kehuivat hyväksi. Niin ja kanahan oli heistä tietenkin todella hyvää. Kesällä meillä takuulla grillataan jerk-kanaa.

Pääsin ilokseni Blogiringin kautta mukaan Jyväbroiler-kampanjaan. Kampanjat ovat siitä mielenkiintoisia, että pääsee kokeilemaan itselle uusia tuotteita ja saa paneutua suunnittelemaan jotain erityisen hyvää. Jyväbroilerit ovat vain vähän käsiteltyjä ja kokonaan ilman säilöntä- ja lisäaineita. Tuoretta ja laadukkaampaa, sopii minulle. Broileri on meidän perheessä usein pikaruokaa, mutta perheen viikonlopun ruokiin on mukava panostaa käyttämällä ruoanlaittoon hyviä raaka-aineita, vähän enemmän aikaa ja rakkautta.

Jerk-kana on helppo valmistaa, mutta hieman aikaavievää puuhaa. Marinointiin tulee varata vähintään kaksi tuntia ja kypsennykseen reilu tunti. Tarjosin jerk-kanan kukkakaali-kidneypapujen ja limenlohkojen kera. Kukkakaali-kidneypavut eivät ole myöskään vaikea valmistaa, mutta hetki niidenkin ääressä kuluu. Kukkakaali rouhiintuu kukkakaaliriisiksi käsittämättömän nopeasti monitoimikoneen leikkuuterällä. Hupaisaa oli se, että kaikkiin kaaleihin ennakkoluuloisesti suhtautuva mieheni erehtyi luulemaan kukkakaalia riisiksi. Itse käytin valmiiksi kypsiä papuja, mutta jos intoa riittää, voi pavutkin liottaa yön yli ja keittää itse. Jos kävisi niin, että kukkakaali-kidneypapuja jäisi yli, voi niiden joukkoon seuraavana päivänä lisätä paistettua jauhelihaa tai broileria ja uusi ruoka on valmis. Kun marinadia tekee tupla-annoksen, voi sitä laittaa myös tarjolle ruoan kanssa. Käytin chilinä jalapeñon ja vähän chilirouhetta. Chilirouhe on kätevä myös hyvin tulisena pöytämausteena, sillä me aikuiset lisäsimme omien broilerinkoipien päälle vielä ripauksen ihanaa tulisuutta.

Jamaikalainen jerk-kana

2 pkt Jyväbroiler Naturelli Broilerin Reisikoipea (yhteensä 4 kpl koipireisiä)

jerk-marinadi*:

2         kevätsipulia silputtuina
2         valkosipulia hienonnettuina
1         chili hienonnettuna tai 2 tl chilirouhetta**
2 rkl    timjamia hienonnettuna
2 rkl    limenmehua
2 rkl    öjlyä
1 rkl    soijakastiketta
0,5 rkl inkivääriä hienonnettuna
0,5 rkl maustepippuria murskattuna
savusuolaa ja mustapippuria

koristeluun:

limen lohkoja
timjamia

Sekoita kaikki marinadin ainekset tehosekoittimessa tai sauvasekoittajalla tasaiseksi kastikkeeksi. Mausta savusuolalla ja mustapippurilla. Tarkista maku. Levitä marinadi tasaisesti broilerin reisikoipiin. Laita ne kulhossa kelmulla peitettynä tai suljetussa pussissa jääkaappiin marinoitumaan vähintään kahdeksi tunniksi tai yön yli.

Ota marinoituneet reisikoivet jääkaapista huoneenlämpöön puoli tuntia ennen uuniin laittamista. Lado reisikoivet ritilälliseen vuokaan tai uuniritilän päälle. Jos laitat uuniritilälle, laita sen alle pelti, johon ylimääräinen neste pääsee valumaan. Paista reisikoipia lempeästi 175 asteisessa uunissa*** reilun tunnin ajan, kunnes ne ovat kypsiä. Kypsyyttä voi tarkistaa pistämällä koipireisiä cocktail-tikulla. Kun broilerin lihasta nouseva nestepisara on kirkas, broileri on kypsää. Huomaa, että broileri kypsyy viimeisenä luun vierestä.

Tarjoa jamaikalainen jerk-kana kukkakaalipapujen päälle nosteltuna ja koristele timjamilla ja limen lohkoilla.

*   Voit myös tehdä jerk-marinadia tupla-annoksen. Jaa marinadi puoliksi, käytä puolet marinointiin ja loput kastikkeena tarjoiluun.
** Chilin tai chilirouheen määrää muuttamalla saat säädettyä marinadin tulisuutta
*** Jerk-kanan voi myös grillata kypsäksi

Kukkakaali-kidneypavut

1       kukkakaali
2 prk (noin 500 g) kidneypapuja huuhdeltuina
200 g kookoskermaa
4        kevätsipulia silputtuna
2–3    valkosipulia hienonnettuina
0,5 dl timjamia hienonnettuna
1 tl     maustepippuria jauheena tai murskattuna
0,5 tl  savusuolaa

Leikkaa kukkakaalista kukinnot erikseen. Laita ylijäävät hyväkuntoiset lehdet ja kukkakaalin varsi talteen kasviskeittoa varten. Surauttele kukinnot kahdessa erässä monitoimi- tai yleiskoneen leikkuuterällä muruksi, kukkakaalirouheeksi.

Kuullota valkosipulia kattilassa hyvin nopeasti. Kaada joukkoon kookoskerma ja kukkakaalirouhe. Hiljalleen sekoitellen hauduttele kukkakaali lempeällä lämmöllä lähes kypsäksi reilun 10 minuutin ajan. Säilytä kukkakaalissa kuitenkin purutuntuma.

Lisää kukkakaalin joukkoon loput ainekset. Tarkista maku. Laita kukkakaalipavut kannen alle odottamaan kanan kypsentymistä. Kun kana on kypsää, kuumenna kukkakaali-kidneypavut kuumaksi. Tarjoa jerk-kanan kera.

*****

Yhteistyössä Jyväbroiler

Raaka auringonkukka-kurpitsansiemennäkkäri eli raakakräkkeri

Raaka auringonkukka-kurpitsansiemennäkkäri on kuivatettua siemennäkkäriä, jota ei kuumenneta missään vaiheessa yli 42 asteen. Näkkärin tai kräkkerin, kuten sitä myös kutsutaan, valmistaminen on helppoa, mutta jonkin verran aikaavievää. Näkkärin siemenet liotetaan ja idätetään, mutta tässä kohtaa ei kannta uuvahtaa suuresta vaivasta, sillä käyttämieni siementen liotusajat ja idätysajat ovat melko lyhyet ja onnistuvat aloittelijaltakin. Reseptin jäljessä seuraa kokoamani idätysohjeet reseptin siemenille. Varsinaista puuhastelua on yllättävän vähän. Ylimääräisiä vempaimia ei näkkäriä varten tarvita, kunhan kotona on tehosekoitin, jossa näkkärin taikina surautellaan hienoksi ja idättämiseen muutama lasi- tai pakastepurkki, joiden suulle on kiristetään harsokangas kumilenkillä.

Raa'an siemennäkkärin reseptin muovasin aikaisemmin paistamastani siemennäkkäristä, joka on herkkuamme mantelisen siemennäkkärin lisäksi. Mieheni mielestä meillä tulisi olla kaiken aikaa itse tehtyjä näkkäreitä. Mieheni on kuitenkin hieman ennakkoluuloinen raakaruokaa kohtaan. Tällä kertaa tein raw foodia, näkkärin kuivattaen, ei se miehenikään mielestä vaikuttanut näkkärin rakenteeseen tai makuun. Hän halusi näkkäriä lisää! Uusista näkkäreistäni tuli ihanan ohuita. Tarjosin näkkäreitä raa'asti auringonkukkatahnan kera, joka sekin maistui miehelleni – ennakkoluulot on tehty voitettaviksi! Tahnan reseptin postaan lähipäivinä.

Jaoin idätetyt siemenet puoliksi, jotta sain taikinaani siemensattumia. Jos haluat tasaisen taikinan, laita kaikki idut kerrallaan tehosekoittimeen hienonnettavaksi. Kuivattamalla 42 asteessa näkkäristä tulee raakaruokaa. Kuivattamisen aika vaihtelee sen mukaan, kuinka paksu näkkäritaikina on ja käytetystä lämpötilasta. Kannattaa välillä seurailla, miten kuivatus edistyy. Voit kuitenkin halutessasi paistaa näkkärin paahtamalla sen 160 asteessa hiljakseen noin tunnin ajan. Yli 50 asteisessa uunissa paahdettu näkkäri ei ole raakaruokaa, mutta aivan ihanaa sekin.

Olen käynyt työväenopistolla elävän raakaravinnon kurssia, jonka innoittamana olen jälleen alkanut idättämään siemeniä ja papuja. Äitinikin muisteli 80–90 -lukujen vaihdetta, jolloin hänkin kokeili raakaruokaa ja idättämistä. Hän toi ruoan terveellisyyden lisäksi esille sen mainion seikan, että idätettävät siemenet ja pavut ovat oivaa vararuokaa, jopa kriisitilanteisiin. Pavut ja siemenet säilyvät suhteellisen pitkään ja pienistä siemenistä idätettynä saa runsaasti ruokaa. Jos jostain syystä ruokaa olisi huonosti saataville, voi itse idätellä osan ruoastaan. Sellaista.

Raaka auringonkukka-kurpitsansiemennäkkäri

1,5 dl liotettuja ja idätettyjä* auringonkukansiemeniä
1,5 dl liotettuja* kurpitsansiemeniä (voi myös idättää)
0,5 dl liotettuja ja idätettyjä* seesaminsiemeniä
3 dl    vettä
1 rkl psylliumia
0,5 tl yrttisuolaa

Halutessasi voit lisätä taikinaan mausteeksi yrttejä, porkkanaraastetta** tai merilevää.

Jaa kaikki siemenet kahteen osaan. Laita puolet siemenistä tehosekoittimeen ja jätä loput siemenistä odottamaan. Mittaa muut ainekset lukuunottamatta psylliumia tehosekoittimeen. Surauttele aineksista taikinatahna ja tarkista maku. Lisää taikinaan nopeasti psyllium ja sekoita se tehokkaasti taikinaan. Psyllium klimppiytyy, mikäli sitä ei sekoita ripeästi kosteisiin aineksiin. Lisää lopuksi ehjät siemenet ja kevyesti sekoita ne taikinaa, jotta saat ne pysymään suunnilleen ehjinä. Ota valmis taikina tehosekoittimesta ja nosta se lautaselle viideksi minuutiksi. Psyllium turpoaa ja taikinasta tulee kiinteähköä.

Leikkaa hieman kuivurin ritilää pienempi pala leivinpaperia, pyöreään kuivuriin tulee jättää keskelle reikä. Leivinpaperin kannattaa olla hieman pienempi kuin kuivurin ritilä, jotta ilma pääsee kiertämään. Taputtele kylmään veteen kostutetuin käsin taikina puolen sentin paksuiseksi levyksi yhdelle tai kahdelle leivinpaperille, ritilöiden koosta riippuen. Taikina riittää yhteen uunipellilliseen, mikäli kuivatat uunissa.

Kuivata näkkäriä 8–24 tuntia noin 42 asteisessa kuivurissa tai uunissa, jossa luukku on hieman auki. Laita esimerkiksi puukauha uuniluukun väliin ja säädä uunin lämpötila enintään 50 asteeseen, mielummin alhaisempaan lämpötilaan, jos mahdollista. Näin siksi, että lämpötila ei nousisi yli 42 asteen ja kosteus pääsisi haihtumaan uunista.

Kun taikina on kuivahtanut tarpeeksi, että voit irroittaa sen leivinpaperista rikkomatta sitä ja on vielä nahkea, ota kuivurissa leivinpaperin kokonaan pois. Uunissa irroita näkkäri leivinpaperista ja käännä se paperin päälle toisin päin. Jos haluat saada näkkäristä siistejä siivuja, leikkaa esimerkiksi pizzaleikkurilla näkkäri sopiviksi paloiksi, mutta leivän voi kuivana myös murtaa paloiksi.

Kun näkkäri on kokonaan kuivunut, se on valmista.

*****

* Liotus- ja idätysohjeet reseptin siemenille

Kun siemenet ovat itäneet, ne tulee lopuksi huuhdella ja valuttaa hyvin.
– Auringonkukansiemen määrä kuivana 1 dl, liotusaika 5–8 tuntia ja idätysaika 12 tuntia. Idätyksen aikana idätysastiaa käännellään, mutta ei huuhdella.
– Kurpitsansiemen määrä kuivana 1 dl, liotusaika 8 tuntia ja idätysaika 24 tuntia. Kurpitsansiemen ei yleensä idä, mutta turpoaa.
– Kuorellinen seesaminsiemen määrä kuivana 1 dl (reseptiin vähemmän), yleensä liotusaika 5–8 tuntia ja idätysaika 12–24 tuntia. Idätyksen aikana idätysastiaa käännellään, mutta ei huuhdella. Tähän reseptiin riittää 5 tunnin liotus ja 2 tunnin idätys. Yksistään liotus tekee seesaminsiemenistä kitkeriä, joten niitä tulee liottettaessa aina lisäksi idättää edes hetki.
Lähde: Elävän raakaravinnon kurssi, Irma Tolonen.

** Jos käytät näkkärissä raastettuja kasviksia sellaisenaan, taikina saattaa mennä liian vesimäiseksi. Valuta kasvisraasteesta ylimääräinen kosteus ja purista liinan läpi ylimääräinen neste pois ennen taikinaan lisäämistä.

Vinkki: 

Keittiökameleontti-blogissa on paljon raakaruokaa ja ohjeitä muun muassa raakanäkkäreille.

Tuhti omena-puurosmoothie

Ihana, raikas ja silti tuhti aamiainen syntyy helposti tehosekoittimessa. Puurosmoothie eroaa juotavasta smoothiesta tanakkuudellaan, se on lusikoitavan hyvää. Mikäli haluat juoda tämän smoothien, lisää vettä ja saat smoothieta kahdelle. Olen tehnyt tätä puurosmoothieta lukuisia kertoja vähän aina varioiden sen mukaan, mitä jääkaapista löytyy. Puurosmoothie on ihana myös siksi, että siitä täyttyy vatsa, muttei silti tule ähkyä oloa.

Innostuin puurosta lueskellessani Erica Palmcrantz Azizin keittokirjaa Raw Food – Kevyempään elämään kolmessa viikossa (Kustannus-Mäkelä 2012), jonka ostin joskus viime vuonna. En ensin aikonut kertoa kirjasta sen enempää kuin sen, että oma reseptini pohjautuu kirjassa esitettyyn. Hoksasin kirjaa selatessani, että hyvästä kirjasta kannattaa kirjoittaa vähän enemmän. Kirja on edelleen saatavilla kirjakaupoissa, joten siltä osin kirja-arvostelu on paikoillaan. Kirja on yhtä raikkaalla otteella kirjoitettu kuin omenapuuron reseptikin, josta siis olen oman reseptini jatkokehittänyt. Inkiväärin määrää voi säädellä oman maun mukaan yhdestä teelusikallisesta ruokalusikalliseen ja jättää jopa pois, mikäli siitä ei pidä.

En ole noudattanut kirjan kolmen viikon ruokavaliota, enkä edes lyhyempää ajanjaksoa. Olen kokeillut useita kirjan herkullisista resepteistä erillisinä aterioina ja nauttinut niistä joka kerta. Kirjassa on 65 raakaruokareseptiä, ohjeita terveelliseen ruokavalioon niitä kaipaaville sekä elimistön puhdistautumiseen sopivat 1,3,7 ja 21 päivän ruokaohjeet. Reseptejä löytyy aamiaisille, lounaille, välipaloiksi, päivällisille sekä jälkiruoiksi – ihan kaikkkea. Resepteissä ei pääsääntöisesti ole mitään erikoisia ainesosia, enimmäkseen kasviksia, pähkinöitä, hedelmiä ja marjoja. Kirja näyttää kepeältä, mutta siinä on tuhdisti asiaa. Kirjan reseptit sopivat lähes kaikille: ne ovat gluteenittomia, monelta osin viljattomia, yleensä vähäisillä, mutta hyvillä hiilareilla varustettuja ja vegaaneja. Kypsentämättöminä ruokien ravintoarvot säilyvät parhaiten. Raakaruokareseptit tuovat ihanaa monipuolisuutta näin sekasyöjänkin ruokavalioon. Mielestäni tähän keittokirjaan sopii Munkkiniemessä sijaitsevan vallan mainion kahvila-ravintolan Veggien seinälle kirjoitettu lause: "Sinun ei tarvitse olla vegaani nauttiaksesi hyvästä vegaanista ruoasta!"

Suosittelen Raw Food -keittokirjaa erittäin lämpimästi. Toisen vegaanikeittokirja-arvostelun olen tehnyt Chocochili-blogia pitävän Elina Innasen kirjoittamasta ja kuvaamasta Vegaanin keittiössä -keittokirjasta, josta kokeilin paahdettua porkkana-tahinikeittoa. Vegaanin keittiössä -keittokirjassa on reseptejä raakaruokien ja lämmöllä kypsennettyjen kasvisruokien valmistamiseen. Ihana kirja sekin!

Olen postannut pari smoothie-reseptiä aikaisemminkin, aikaan jolloin minulla ei vielä ollut tehosekoitinta. Nykyään meillä on kohtuullinen tehosekoitin ja olen päässyt vauhtiin smoothieiden kanssa. Lapseni syövät usein välipalaksi itse sekoittamaansa mansikka-banaanismoothieta, jota notkistetaan jogurtilla ja rouhistellaan myslillä. Mansikat vaihtuvat välillä mustikoihin tai mustaherukoihin – lähinnä sen mukaan, mitä he löytävät pakkasesta. Jos jogurtin vaihtaisi vaikkapa itse tehtyyn mantelimaitoon, saisi lastenikin smoothiesta vegaanin.

Omena-puurosmoothie

yhdelle

1 omena paloiteltuna
1 päärynä paloiteltuna
2 sellerinvartta paloiteltuna
3 rkl vettä
1 rkl inkivääriä raastettuna
1 rkl minttua tai sitruunamelissaa silputtuna
(ripaus kanelia tai neilikkaa)

koristeluun
mintun tai sitruunamelissan lehtiä

Laita kaikki ainekset tehosekoittimeen. Soseuta tasaiseksi puuroksi. Koristele mintun lehdillä. Nauti heti.

Burgundin kanaa valkoviinissä ja valkoviini-kanaliemi

Kokonaisia kanoja tai broilereita keittäen kasvisten kera valkoviiniliemessä, saa herkullisen valkoviini-kanaliemen sekä hyvää ruokaa useammalle aterialle. Valkoviini-kanaliemi toimii Burgundin kanaa valkoviinissä kastikkeen maukkaana pohjana. Liemen keittämiseen menee hieman aikaa, mutta itse tehty liemi maistuu monin verroin paremmalle kuin liemikuutiosta valmistettu liemi.

Broilereita käyttäen aikaa liemen keittämiseen kuluu vain noin puoli tuntia, kanoja keittäen 2–3 tuntia. Liemi keitetään kylmistä kanoista tai broilereista. Jos käytät pakastettuja lintuja muista, että niiden sulamiseen kuluu jääkaapissa vuorokausi, huoneenlämmössä 6–8 tuntia. Jäiset kanat kannattaa laittaa jääkaapissa pakkauksissaan laidalliseen kulhoon, jotta kanoista sulava neste ei sotke jääkaappia.

Olen huomannut, että kannattaa keittää kaksi kanaa tai broileria samalla kertaa. Yhdellä vaivalla saa useamman asian hoidettua. Jos kuitenkin keität vain yhden linnun, viiniä tulee laittaa samassa suhteessa kuin kahdellekin toisin sanoen 1 osa viiniä, 1,75 osaa vettä. Olen tehnyt reseptin kertaalleen yhdellä kanalla ja laitoin puolet reseptin valkoviinistä ja kattilaan vettä sen verran, että kana peittyi. Tällöin kattilaani meni suhteessa enemmän vettä, eikä liemi ollut yhtä maukas. Ihan hyvää se oli, mutta tällä toisella kerralla liemi oli parempaa myös lasteni mielestä. Toinen vaihtoehto on keittää lientä reilusti kokoon, jolloin saa maut paremmin esiin.

Käytän kastikkeen sakeuttamiseen psylliumia ja keltuaisia. Psylliumia tarvitaan vain vähän, koska liikaa käytettäessä siitä voi tulla liisteriä. Kun 0,75 litraan lientä lisää 0,5 tl psylliumia, tulee liemestä kiisseliä. Siksi lähden liikkeelle 0,25 tl psylliumia. Jos kastikkeesta tulee liian paksua, lisää hieman nestettä. Jos haluat liemestä tuhdimpaa, lisää erittäin varovaisesti psylliumia tai vielä yhden kermatilkkaan sekoitetun keltuaisen.

Itse tarjoan Burgundin kanan kanssa kukkakaaliriisiä, mutta tavallinen riisi sopii tietenkin kanakastikkeiden lisukkeeksi. Perinteisen kanaliemen valmistamisen yhteydessä teen usein lapsuuden herkkuani, kermaista ja currylla maustettua kanaviilokkia sitruunaisen persilja-kukkakaaliriisin kera. Myös valkoviini-kanalientä voi käyttää viilokin valmistamiseen. Tällä kertaa, kun käytin kahta broileria sain liemen lisäksi kolme ruokaa: Burgundin kanaa valkoviinissä, meksikolaista munakoisopaistosta ja kanafajitaksia (linkistä pääset erään viikon ruokalistaani, jossa kanafajitakset ovat sunnuntailla). Valmistamalla erityyppisiä ruokia kypsästä kanasta, saa aterioihin vaihtelua. Kypsää kanaa voi tietenkin käyttää lisäksi salaatteihin ja leivän päälle.

Kanaa valkoviinissä (Burgundin kanaa) ja valkoviini-kanaliemi

Valkoviini-kanaliemi

2    kanaa tai broileria
1 l  valkoviiniä
noin 1,75 l vettä
2    sipulia kuorittuina ja lohkottuina tai 175 g salottisipuleita kuorittuina
1    porkkana karkeasti paloiteltuna
nippu timjamia tai rakuunaa
1    laakerinlehti
20  maustepippuria

Kastikkeeseen

1        kypsän kanan tai broilerin lihat pieneksi paloiteltuna
7,5 dl hieman kokoonkeitettyä valkoviini-kanalientä
200 g herkkusieniä siivuina
15 cm purjoa silputtuna
0,5 dl timjamia tai 0,25 dl rakuunaa silputtuna
2 dl    kermaa (jaa se 1 dl ja 1 dl)
2        keltuaista
0,25 tl  psylliumia (tai 2 rkl jauhoja)
suolaa ja mustapippuria
(halutessasi hyvin vähän sitruunan mehua)

Huuhtele kanat kylmällä vedellä. Laita ne isoon kattilaan. Kaada kanojen päälle valkoviini ja kylmää vettä sen verran, että kanat peittyvät. Nosta kattila liedelle kiehumaan. Nostele liemen pinnalle nouseva vaahto lusikalla tai reikäkauhalla liemestä. Kun vaahtoa ei enää ole liemessä, eikä sitä tule lisää, lisää kattilaan sipuli, porkkana, yrtit, laakerinlehti, maustepippurit ja suola. Keitä kanaa, kunnes se on kypsä. Kanan kypsymiseen menee 2–3 tuntia ja broilerin 30–60 minuuttia. Kanaa tulee keittää pitkään, jotta se pehmenee, broileri sen sijan sitkistyy ylikypsennettäessä. Kypsyyden voi tarkistaa pistämällä kanaa cocktailtikulla. Jos lihasneste on kirkasta, kana on kypsä.

Kun kanat on kypsiä, nosta ne liemestä. Anna niiden jäähtyä hetki, kunnes pystyt irroittelemaan lihat luista. Ota kummastakin linnusta lihat erikseen talteen, luut ja nahka laitetaan pois. Yhden linnun lihoista voi valmistaa jotain muuta ruokaa. Revi tai leikkaa toisen linnun liha suupaloiksi.

Siivilöi valkoviiniliemi. Keitä lientä kokoon puoli tuntia. Jos käytit salottisipuleita, ota ne talteen ja laita loput liemiroippeet kompostiin, muussa tapauksessa laita kaikki kasvikset kompostiin. Kun olet ottanut kastiketta varten lientä talteen, voit keittää lopun valkoviiniliemen lisää kokoon pakastamista varten.

Mittaa 0,75 l hieman kokoonkeitettyä valkoviinilientä kattilaan tai korkealaitainen pannuun. Lisää joukkoon herkkusienet ja keitä niitä 10 minuuttia. Sekoita lasissa 1 dl kermaa ja psyllium (tai jauhot) Kaada seos rivakasti sekoittaen kastikkeen joukkoon. Ota kattila liedeltä. Lisää liemeen kanapalat ja sipuli. Sekoita 1 dl kerman joukkoon keltuaiset. Kaada kerma-keltuaisseos kattilaan ja sekoita huolella.  Nosta kattila takaisin liedelle. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Kuumenna kastike kiehuvaksi, mutta älä enää keitä sitä. Lisää lopuksi yrttisilppu. Tarkista maku ja halutessasi voit lisätä kastikkeeseen sitruunan mehua tippoina.

Meksikolainen munakoisopaistos

Meksikolainen munakoisopaistoksen herkullisia täytteitä ovat ohuet paistetut munakoisosiivut, maukas tacokastike yhdistettynä cheddariin ja broileriin tai papuihin. Munakoisopaistokseen voi käyttää myös muuta kypsennettyä lihaa kuten naudan jauhelihaa. Vaihtamalla lihan papuihin saat tuhdin ja maittavan kasvisruoan.

Keitin hiljan kahdesta broilerista valkoviini-kanalientä. Valmistin toisesta keitetystä broilerista kanaa valkoviinissä, josta laitan postauksen lähiaikoina. Toisesta broilerista käytin osan tähän paistokseen. Olin aikonut tehdä fajitaksia broileritäytteellä, minulla kun oli meksikolaisen ruoan makumielikuva, mutta kauppaan mennessäni ideoinkin jonkin sortin paistoksen tekemistä. Kaupan vihanneshyllyjä tutkaillessani löysin kauniita munakoisoja, joten resepti rakentui mielessäni meksikolaiseksi munakoisopaistokseksi broilerilla höystettynä. Perheeni oli erittäin tyytyväinen tekeleeseeni ja kehuivat paistosta todella hyväksi. Minustakin paistos on erinomaista!

Paistos on helppo tehdä, mutta aikaa minulta kului sen valmistamiseen kaksi tuntia. Viimeisen puoli tuntia tosin tein muita hommia, sillä paistos kypsyi sen aikaa uunissa. Ruoan valmistamista voi nopeuttaa vaihtamalla tuoreet tomaatit tomaattimurskaan, käyttämällä valmista tacokastiketta tai tekemällä paistoksen paistamista vaille valmiiksi edellisenä päivänä. Jos mahdollista, suosittelen tekemään tacokastikkeen iste, sillä se on itse tehtynä todella raikkaan hyvää, eikä siinä ole ylimääräisiä lisäaineita. Itse tehtyä tacokastiketta voi käyttää kaupassa myytävän tacokastikkeen tai salsan tapaan viilennettynä esimerkiksi dippikastikkeena, fajitasten yhtenä täytteenä, meksikolaisten pizzojen tai hampurilaisten maustamiseen. Munakoisopaistoksen lihaa, broileria tai papuja ei mielestäni tarvitse maustaa erikseen, sillä tacokastike maustaa koko paistoksen herkulliseksi.

Meillä syödään paljon meksikolaisen makuisia ruokia, koska ne ovat lasteni lempiruokia. Olen tehnyt lukuisia meksikolaisia reseptejä, joista voit hakea ideoita. Meksikolainen munakoisopaistos on herkullinen ruoka sellaisenaan vihreän salaatin tai avokado-kurkkusalaatin kera. Voit halutessasi tarjota sen lisukkeena riisiä tai kukkakaaliriisiä.

Meksikolainen munakoisopaistos

2 munakoisoa (2 x 300 g) noin 0,5 cm siivuina
400 g kypsää broileria, jauhelihaa tai papuja
150 g cheddarjuustoa raasteena

Tacokastike

1 sipuli silputtuna
1 punainen paprika kuutioina
1 vihreä paprika kuutioina
5 tomaattia kuutioituina tai 400 g tomaattimurskaa
2 valkosipulia hienonnettuina
0,5-1 jalapeno chili hienonnettuna
1 rkl punaviinietikkaa
(1 rkl erytritolia tai sokeria)
1,5 tl tacomaustetta (tai 0,5 tl korianteria, 0,5 tl kuminaa ja 0,5 tl savupaprikaa)
suolaa ja mustapippuria

Ripottele munakoisoviipaleille suolaa ja nosta ne sivuun puoleksi tunniksi. Valmista tacokastike tällä välin.

Kuullota sipuli- ja paprikasilppuja pannulla, kunnes ne ovat pehmentyneet. Lisää pannulle valkosipuli ja chili. Kääntele kasviksia minuutin ajan ja lisää sen jälkeen tomaatit. Mausta kastike punaviinietikalla ja tacomausteella. Rouhi joukkoon vähän mustapippuria ja suolaa. Tarkista maku - tacokastike saa olla vahvan makuista. Anna kastikkeen hautua vähintään 10 minuutin ajan.

Huuhtele munakoisot kylmällä, juoksevalla vedellä. Valuta munakoisot ja kuivaa ne talouspaperiin tai keittiöpyyhkeeseen. Sipaise pullasudilla munakoisojen pintaan öljyä. Paista munakoisoihin pannulla nätti kullanruskea pinta ja nosta ne sen jälkeen talouspaperin päälle.

Lado paistos voideltuun vuokaan kolmeen kerrokseen. Aloita latomalla vuoan pohjalle kolmannes munakoisosiivuista, levitä niiden päälle kolmannes tacokastikkeesta, ripottele puolet broilerisilpusta ja vähän juustoraastetta. Jatka latomalla munakoisosiivuja, tacokastiketta, loput broilerisilpusta ja hieman juustoraastetta. Viimeiseen kerrokseen ladot loput munakoisosiivuista, tacokastikkeen ja lopun juustoraasteen.

Paista munakoisopaistosta 200 asteessa puoli tuntia. Nosta paistos uunista ja laita folio sen päälle 10 minuutiksi. Tarjoa meksikolainen munakoisopaistos sellaisenaan, riisin tai kukkakaaliriisin kera.

Puolukkamarinoitu paisti ja kermainen kastike

Puolukkamarinoidussa paistissa on suomalaisen metsän makuja: katajanmarjoja ja puolukkaa. Paisti on todella hyvää. Perheeni kehuskeli kilvan laittamaani ruokaa. Ihana laittaa ruokaa, kun siitä tykätään! Pidin paistista itsekin. Meillä paistellaan paisteja suhteellisen usein, koska ne valmistuvat lähes itsestään ja ovat meille suurta herkkua.

Olin reilu viikko sitten mukana Atrian joulukampanjassa, jota varten tein puolukka-taatelimarinoitua kalkkunaa. Siinäkin reseptissä on puolukkaa, joka on mielestäni ihanan jouluinen marja. Joulukampanjaa varten sain kalkkunan lisäksi 1,4 kg:n naudan paahtopaistin. Paistiin ei liity mitään kampanjaa.

Koska minulla oli puolukkainen fiilis, päätin marinoida lihan niillä. Reseptini pohjana on Helsingin Sanomiessa julkaistu Teresa Välimäen puolukkamarinoitu paisti. Olen lisännyt omaan reseptiini katajanmarjoja, laittanut enemmän rosmariinia ja vähentänyt suolaa Teresan reseptistä. Meidän perheen makuun marinadin pari ruokalusikallista suolaa riittää paistin suolaamiseen hyvin. Suolaa voi halutessaan lisätä ruokaa syödessä. Paistan paistit yleensä 60-asteisiksi. Tällä kertaa halusin tarkistaa, minkälainen paistista tulee 62-asteisena. Hyvää tuli, mutta pidän enemmän vähän vähemmän kypsästä, joten jatkossa pitäydyn 60-asteisessa paistissa.

Puolukkamarinoitu paisti

noin 1,5 kg paahto- tai sisäpaisti

puolukkamarinadi:

100 g puolukoita (noin 2 dl) kevyesti murskattuna
1,5 dl öljyä
0,5 dl rosmariinia tai timjamia hienonnettuna
10      katajanmarjaa karkeasti rouhittuna morttelissa
2 rkl   suolaa
1 rkl   mustapippuria rouhittuna

Sekoita marinadin ainekset keskenään. Poista lihasta kalvot. Huuhtele paisti kylmän veden alla ja kuivaa se talouspaperiin. Laita liha marinadiin käännellen sitä, jotta marinadia on joka puolella paistia. Laita marinadissa oleva paisti jääkaappiin vähintään pariksi tunniksi, mieluummin yön yli. Kääntele paistia muutaman kerran, jotta se marinoituu tasaisesti.

Ota paisti jääkaapista ja pyyhi se talouspaperilla kuivaksi. Jätä liha huoneenlämpöön puoleksi tunniksi ennen paistamista. Paahda paistia kuivalla pannulla, kunnes sen pinta on kauniin ruskea joka puolelta.

Laita paisti vain hieman sitä isompaan vuokaan ja työnnä paistomittari paistin paksuimpaan kohtaan. Lisää vuoan pohjalle 1 dl vettä. Kypsennä paistia 125 asteisessa uunissa, kunnes paistin lämpötila on 60-62 asteista. Paisti on tällöin sisältä kauniin punertava. Jos haluat läpikypsän paistin, lämpötilan tulee olla 70 astetta.

Kun olet ottanut paistin uunista, kääri se folion sisään, peitä liinalla  ja anna vetäytyä 15-30 minuuttia ennen tarjoilua. Ota paistovuoan pohjalla oleva liemi talteen kastiketta varten. Leikkaa paistista ohuita siivuja ja tarjoa se lämpimänä tai kylmänä.

Kermakastike paistille

Yksinkertaisen ja herkullisen kastikkeen saa ottamalla paistin kypsentämisestä ylijäävän liemen ja lisäämällä siihen kermaa. Keitä paistolientä ja kermaa, kunnes kastike on halutun paksuista. Tarkista maku.