Perinteinen saaristolaisleipä (ei-karppi)

leivät lahjapaketeissaan

Mallaslimppu tai saaristolaisleipä kuten sitä enimmäkseen kutsutaan on meidän perheen jouluklassikko ja muiden juhlien perusleipä. Sain reseptin lähes kaksikymmentä vuotta sitten anopiltani Nauvosta ja tämä resepti on niin vanha, ettei alkuperästä ole tietoa - vain se, että sieltä saaristosta se on. Saaristolaisleipä on siitä erinomainen leipä, että se on erittäin säilyväistä ja sitä voi huoletta pakastaa leivän kärsimättä. Annan aina leivän kuitenkin pakastamatta, jotta leipälahjansaaja voi syödä sen pikimiten taikka pakastaa myöhemmin syötäväksi. Vähähiilihydraattisen saaristolaisleivän olen tuunannut tätä reseptiä kunnioittaen.

Leivon saaristolaisleipää lähes koko joulukuun ajan. Aikaa taikinan kohoamiseen ja paistamiseen menee Kiirettä pitää. Annamme lahjaksi leipiä sukulaisille, ystäville, lasten opettajille ja valmentajille. Tyttäreni kertoi eilen, että piano-ope Paavo oli ilahtuneena sanonut, että onko tuo samaa herkullista leipää kuin viime vuonna. Tähän päivään mennessä jouluvalmisteluiltani olen paistanut viisitoista leipää ja lisää paistelen päivittäin. Mieheni sanoi pari päivää takaperin, että meillä tuoksuu joululta - saaristolaisleivän ihana tuoksu on vallannut kotimme :)

Teen saaristolaisleivän aina 5-litran kattilassa, koska tulee vähemmmän tiskattavaa eikä piimää joudu siirtämään kattilasta kulhoon. Lisäksi 5-litran kattila on tarpeeksi iso, ettei tule turhaa sotkua keittiöön. Käytän puuhaarukkaa sekoittaessani aineksia taikinaan. Nostelen puuhaarukalla taikinan leipävuokiin ja auttelen vähän nuolijalla. Käytän nykyään silikonivuokia ja taikinan voi sivaltaa suoraan vuokiin. Aikaisemmin käytin emalisia/teräsvuokia, jolloin suosittelen ehdottomasti käyttämään taiteltuja leivinpapereita vuoassa. Tämä siksi, että leipä jää muutoin kiinni vuokaan ja repeilee kurjasti otettaessa sitä vuoasta. Ts. joko silikonivuoat tai leivinpaperilla vuoratut muut leipävuoat. Suosittelen myös rahallista sijoitusta kolmeen (silikoni)vuokaan. Niistä on iloa pitkään.

Aikaisemmin askartelin sellofaanipaperin kanssa leivistä näyttäviä paketteja, mutta nykyään käytän kalalle tarkoitettuja paistopusseja  25 x 55 cm (ylhäällä kuvassa). Nämä pussit on helppo sulkea ja laittaa niihin jouluisia tarroja tai liimata kiiltokuvia koristeeksi. Naruilla ja nauhoilla saa paketin huoliteltua.

Saaristolaisleipä
3 kpl

1 l piimää
1,5 hiivaa (75 g)
1,5 rkl suolaa
3 dl siirappia
3 dl vehnäleseitä
3 dl kaljamaltaita
3 dl ruisjauhoja
10 dl vehnäjauhoja

Lämmitä piimä 5-litran kattilassa kädenlämpöiseksi. Sekoita joukkoon hiiva, suola, siirappi ja vehnäleseet. Sekoita loput jauhot joukkoon. Nostele taikina kolmeen 1,5-litran leipävuokaan ja tasoittele taikinapinnat lastalla. Anna leipien kohota liinan alla, lämpöisessä ja vedottomassa paikassa puolitoista (1,5) tuntia.

Paista leivät 175 asteessa puolitoista (1,5) tuntia. Voit sivellä leipien pintaa vesi-siirappiseoksella (kaada siirapin mittaamiseen käytettyyn kippoon 1-2 dl vettä ja sekoittele pullasudilla) tunnin paistamisen jälkeen ja uunista oton yhteydessä, mutta se ei ole välttämätöntä.

Anna leipien jäähtyä liinan alla ennen leikkaamista. Jäähtynyttä leipää on helpompi leikata.

Usein sanotaan, että saaristolaisleipä on parhaimmillaan leipomista seuraavana tai sitä seuraavana päivänä, mutta olen myös kuullut, että leivästä tykätään myös lämpimänä, vähän hajoavana suoraan uunista. Leipä säilyy ainakin viikon jos vähän toista, jollei herkkusuut syö sitä pois aikaisemmin.

liina päälle ja kohoamaan

Marinoitu paisti

uuniin menossa

Marinoitu paisti on mielettömän hyvää! Sitä on kiva tarjota vähän isommalle porukalle vaikkapa seisovan herkkupöydän antina. Minulla oli aikoinaan vakioresepti marinointiin, mutta olen toistaiseksi laittanut sen - äitini sanoin - hyvään talteen. Toisin sanon en tiedä missä resepti on. Onneksi olen tehnyt sitä vuosia, joten vankalla kokemuksella hoituu resepti sinnepäin :)

Uusi marinadini toimii erinomaisesti, tuoksuu ja maistuu ihanalle. Valmiit paistisiivut voi laittaa tarjolle joko erikseen marinadin kera tai kulhossa siivut rullalla ja marinadi päälle kaadettuna.

tämä paisti oli 60 asteista uunista poistuessaan

Marinoitu paisti

1-1,5 kg sisä- tai paahtopaistia
suolaa ja mustapippuria

Paista paistin pintaan kuumalla pannulla, ilman rasvaa,  ruskea väri. Nosta paisti ritilän päälle ja hiero sen pintaan suolaa ja pippuria. Laita paistomittari paistin paksuimpaan kohtaan. Laita paisti ritilän päällä 225 asteiseen uuniin ja vuoka sen alle keräämään mahdollisia paistista valuvia nesteitä. Paisti on kauniin punaista 60-62 asteisena (70 asteisena paisti on kypsää). Kun paisti on haluamasi kypsyyttä, ota se uunista, poista paistimittari, laita folio paistin ympärille. Anna paistin vetäytyä puoli tuntia. (Tee marinadi valmiiksi).

Laita paisti marinadin kanssa kaksinkertaiseen pakastepussiin. Laita pussukka jääkaappiin vuorokaudeksi tai kahdeksi. Ota marinadi talteen. Leikkaa kylmä paisti ohuiksi siivuksi ja laita tarjolle marinadin kera.

Marinadi paistille

1 dl    öljyä 

0,5 dl balsamiviinietikkaa

1 tl     suolaa

2 rkl   sokeritonta siirappia (tai siirappia/hunajaa)  

1 dl    timjamia silputtuna

1        oksa rosmariinia 

1        punasipuli puoliympyräisinä siivuina

4        valkosipulinkynttä siivuina

Riivi rosmariinin lehdet marinadiin. Sekoita joukkoon loput ainekset.

Meksikolainen jauhelihapaistos ja avokado-kurkkusalaatti

Yhdistän meksikolaisen ruoan makumuiston usein Yhdysvaltoihin, koska siellä ensi kerran söin tacoja. No, nykyään saa tacoja ostettua joka ruokakaupasta, mutta ei silloin joskus - taidan kuulostaa ihan Lipe-mummoltani. Tämä ensimmäinen tacomuisto on ensi visiitiltä parhaan ystäväni kotiin. Heillä oli päivällisellä tacoja ja he jopa hoksasivat sen, että suomalaistyttö ei ehkä ole koskaan syönyt meksikolaisruokaa. Sain perheeltä huomaavaisen opastuksen miten tacoja syödään. Ei tietenkään konstikasta, mutta se oli uutta minulle. Ah, olin rakastunut simppeliin ja mausteiseen meksikolaiseen ruokaan. Samalta visiitiltä muistan myös sen, kuinka perheestä oli hassua, kun jätin kenkäni ulko-oven liepeille ja tepsuttelin sukkasillani heidän huushollissaan.  
 
Meillä kotona syödään usein meksikolaista tai meksikolaisvaikutteista ruokaa. Perheeni rakastaa sitä. Tämä jauhelihapaistos tuo vähän vaihtelua meidän perheen meksikolaisruokarepertuaariin. Ilokseni totean vielä, että kaikki tykästyivät tähänkin ruokaan :)

Jauhelihapaistos on arjen maukas vuokaruoka, jossa ensin laitetaan meksikonmakuinen kastike porisemaan ja lopuksi vielä sen juustokuorrutus saa uunissa kauniin värin. Kasvisversion saa helposti vaihtamalla jauhelihan papuihin ja tummaan soijarouheeseen. Voipi niitä papuja lisätä lihaisaankin versioon, mikäli kovin pavuttaa. Inspiraation reseptiin olen saanut min lavkarbomat -blogista.

Jauhelihapaistoksen voi tarjota esimerkiksi raikkaan avokado-kurkkusalaatin (resepti alempana) ja ranskankermanokareen kera. Punainen paistos ja vihreä salaatti sopivat väreiltään ja maultaan hyvin yhteen.

Meksikolainen jauhelihapaistos

400 g jauheliha
1        sipuli silputtuna
1        kesäkurpitsa paloiteltuna
2        valkosipulinkynttä silputtuina
(1       paprika paloiteltuna)
2 tl     tacomaustetta
400 g tomaattimurskaa
suolaa ja mustapippuria
1 dl    korianteria tai sileälehtistä persiljaa silppuna
200 g tuorejuustoa
150 g purjoa silputtuna
200 g juustoraastetta (esimerkiksi vahvaa cheddar-juustoa)

Paista jauheliha kypsäksi. Lisää joukkoon sipuli ja kääntele sitä minuutin ajan. Lisää pannulle kesäkurpitsa, valkosipuli ja tacomauste (+paprika), anna kasvisten kuullottua ja mausteiden syventyä muutaman minuutin. Lisää lopuksi joukkoon tomaattimurska ja mausta kastike suolalla ja pippurilla. Anna kastikkeen porista kannen alla lempeällä lämmöllä puoli tuntia. Kastikkeen hauduttua lisää vielä joukkoon korianteri.

Kuullota purjoa kevyesti pannulla. Voitele uunivuoan reunat. Levitä vuoan pohjalle tuorejuusto, voit myös halutessasi levittää sitä vuoan reunoille. Kaada valmis kastike vuokaan. Ripottele pinnalle ensin purjo ja sitten juustoraaste. Gratinoi 225 asteisessa uunissa noin 20 minuuttia, kunnes juusto on saanut kauniin värin. Anna paistoksen vetäytyä folion sisällä 10 minuuttia ennen tarjoilua.

 Avokado-kurkkusalaatti

1 kurkku paloiteltuna
2 avokadoa paloiteltuna (ensin kuorittuna ja siemen poistettuna)
1 kevät- tai salaattisipuli silputtuna
1 dl korianteria tai sileälehtistä persiljaa silputtuna

kastike:
0,5 dl öljyä
1 rkl limetin mehua
ripaus Sukrintomua tai sokeria
suolaa ja mustapippuria

Sekoita ensin kastikkeen ainekset. Kumoa isoon kulhoon salaattiainekset. Kaada kastike päälle ja sekoita salaatti.

Luumusose ja luumunyytit

Luumunyytit ovat yhdensortin luumutorttuja, ainakin minulle. Ne maistuvat ihanan rapsakasti joululle. Ei niitä voi tolkuttomasti syödä, mutta maltin kanssa ne ovat hyvä-karppaajalle oiva vastine voitaikina-luumutortulle.

Filotaikinasta voi tehdä halutun määrän luumunyyttejä kerrallan. Loput taikinasta voi säilyttää jääkaapissa tiiviissä pussissa ja luumusoseen purkissa. Voit myöskin leipoa kaiken taikinan kerrallaan, ja laittaa osan luumunyyteistä pakastimeen ennen paistamista. Sulatat ja paistat niitä tarvittaessa.

Marraskuussa Soppakellari-blogissa julkaistiin ihana luumusoseresepti, jota olen vain hieman muokkaillut. Ahmijalla on erinomainen valokuva siitä, miten filotaikinasta pyöritetään kolmionyyttejä. Erona vain se, että omassa reseptissäni taikinasuikaleet leikataan vain lyhyen sivun mukaisesti, Ahmija pitkän sivun mukaisesti.

Luumusose

400 g kivettömiä luumuja
1 dl    Sukrinia (tai sokeria)
2,5 dl vettä
2 kanelitankoa
0,5 tl vaniljajauhetta
0,5 tl kardemummaa
2 rkl konjakkia

Mittaa kaikki ainekset kattilaan pl. konjakkia. Voit lisätä aluksi vain osan Sukrinista, mikäli et halua kovin makeaa ja lisätä myöhemmin maun mukaan lisää makeutta. Keitä miedolla lämmöllä noin 10 minuuttia, kunnes luumut alkavat hajota. Lisää konjakki ja anna vielä kiehahtaa. Poista kanelitangot. Surauta sauvasekoittajalla tasaikseksi soseeksi. Jäähdytä sose, käytä leivoisiin ja säilytä jääkaapissa. 

Luumunyytit

1 pkt filotaikinaa
1 annos luumusosetta
2 dl voisulaa (tarvitaessa enenmmän) tai juoksevaa margariinia 
1 kananmuna

pinnalle:
Sukrintomua

Ota filotaikina sulamaan 2 tuntia ennen käyttöä. Varaa käyttöön kostea pyyheliina filotaikinakasan päälle, kun ne ovat sivussa odottamassa vuoroaan. Avaa filotaikinarulla varovasti. Nosta yksi taikina-arkki varovasti leivinpaperin päälle pidempi sivu poikittain. Voitele levy voilla. Nosta toinen taikina-arkki ensimmäisen päälle. Voitele levy voilla. Jaa taikina-arkit neljään pitkittäiseen osaan pizzaleikkurilla. Laita kaikkiin neljään pitkulaan yläreunaan (ei ihan kiinni reunaan) reilu lusikallinen luumusosetta. Kääntele kulma soseen päälle. Kääntele sen jälkeen kolmio muodossa nyytti loppuun asti. Nosta luumunyytti leivinpaperin päälle. Voitele luumunyyttien pinta kananmunalla. Paista nyyttejä 225 asteessa noin 10 minuuttia, kunnes saavat kauniin kullanruskean värin. Siivilöi pinnalle Sukrintomua.

Jouluiset karppi-piparkakut ja aura-tuorejuustotahna

Nämä piparit maistuvat joululta ja jäähdyttyään erinomaisilta. Ne ovat hieman tavispipareita vähemmän makeita, mutta olen niihin oikein tyytyväinen: minulla on tänä vuonna pipareita, joista vatsanikin tykkää.

Lupailin jo pipareiden reseptiä muutama päivä sitten, mutta Hiidenuhman keittiössä kokeiltiin paria erilaista vaihtoehtoa. Kumpainenkin hyviä, mutta jaan tässä mielestäni paremmaksi osoittautuneen.  - Meillä muuten riittää nyt vhh-pipareita joksikin aikaa ja jos jää yli, käytän Runebergin torttuihin helmikuussa :)

Olen lähtenyt yhdistelemään jotain omaa ja jotain lainattua. Melkein kuin morsiammelle häissä...  Runko ja mausteet reseptille ovat omiani, siis perinteisten pipareiden parista ja jauhosekoitukseen olen hakenut apua Kotiäidiltä hyvä-karpin piparit -reseptistä. Kuten Kotiäidillä, nämä minun piparini ovat samoin hyväkarppi-pipareita. Jauhoseoksesta vielä sen verran, että kekseistä tulee yhtä maittavia mantelijauhoista kuin -jauheestakin, mutta rakenne on hivenen tasaisempi jauhoilla. Jos Pofiber eli perunakuitujauhe unohtuu ruokakauppaan (lähes kaikista ruokakaupoista gluteenittomien jauhojen luota), onistuvat keksit ilman sitä lisäämällä vastaavan määrän mantelijauhoja- tai jauhetta. Tein keksejä Pofiberillä ja ilman, Pofiberillä tehdyt keksit saivat mielestäni paremman rakenteen ja olivat hieman ilmavampia.

Piparit eivät leviä paljoakaan, joten ne voi asetella leivinpaperille melko lähekkäin. Kokeilin käyttää mantelijauhoja (mantelijuhe on karkeampaa) apuna kaulitessa, mutta se ei tuntunut tarpeeksi hienoilta. Ruisjauhojen kanssa oli helppo leipoa ja taikina on muutenkin kivasti leivottavaa - sopii myös perheen pienimmille!

 
Karppi-piparkakut

400 g voita tai margariinia
3 dl    sokeritonta siirappia
2 dl    Sukrinia
1 rkl  kanelia
1 rkl  inkivääriä
1 rkl  neilikkaa
1 rkl  pomeranssinkuorta
1 tl    maustepippuria
3       kananmunaa

jauhoseos:
5 dl     täysjyväruisjauhoja
4-5 dl  mantelijauhoja tai-jauhetta
2 dl     Pofiberiä
1 rkl    soodaa
0,25 tl suolaa

Kiehauta voi, siirappi, sokeri ja (jauhetut) mausteet. Anna seoksen jäähtyä. Vatkaa kanamunat yksitellen joukkoon. Sekoita lopuksi jauhoseos taikinaan. Anna taikinan kovettua jääkaapissa yön yli.

Leivo piparit kaulimalla taikinaa levyksi, ruisjauhoja apuna käyttäen ja leikkaa siitä muoteilla pipareita. Paista ruskeiksi 200 asteessa noin 10 minuuttia.

Aura-tuorejuustotahna

1 dl auramurua
100 g maustamatonta tuorejuustoa
(tilkka ranskankermaa tai kermaa)

Sekoita haarukalla auramuru ja tuorejuusto. Voit notkistaa tahnaa kermalla. Laita tahna hetkeksi jääkaappiin maustumaan.

Auraiset uunijuurekset

uunijuureksia ja kalaa

Uunijuurekset maistuvat lempeän hyvältä. Kotimaan maaseudulta. Ne sopivat lisukkeeksi lähes kaikkeen. Aurajuustoa voi laittaa enemmänkin, mutta minä laitoin lasteni makuun sopivasti. Itse voin lisäillä seuraavilla lämmittelykerroilla auraa suoraan oman annoksen päälle.

Punajuurten kanssa kannattaa käyttää kertakäyttöhanskoja, jotta näpit pysyvät siivon värisinä. Itse kuorin ja pilkoin kaikki muut juurekset ensin ja lopuksi punajuuret. Joukkoon voi laittaa muitakin yrttejä ja valkosipulia vaikkapa siivuina. Miedon kalan seuraksi tein tällä kertaa miedon makuiset juurekset. Suolan kanssa kannattaa edetä hieman varoen, koska aurajuusto tuo suolaisuutta. Auran sijaan voi laittaa esimerkiksi fetaa tai vuohenjuustoa. Jollei juustoista pidä, pois se silloin juureksista ;)

Auraiset uunijuurekset

2 punajuurta
1 lanttu
1 palsternakka
1 lohko selleriä
1 sipuli
1,5 dl auramurua
n. 1 dl öljyä
1-2 rkl timjamia silputtuna
suolaa ja mustapippuria

Kuori, lohko tai kuutioi juurekset ja kumoa ne isoon kulhoon. Kaada öljy, timjami ja aurajuusto päälle. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Sekoittele öljy ja mausteet tasaisesti juureksiin. Kaada isoon uunivuokaan. Kypsennä 180 asteisessa uunissa reilu tunti. Jos juurekset alkavat tummua liikaa, laita folio päälle. Tarkista juuresten kypsyys tikulla.

Feta-pinaattiuunimunakas (Frittata)

Uunimunakas eli frittata on vaivaton tapa valmistaa herkullinen munakas. Feta-pinaattiuunimunakas on kreikkalaisittain maustettu ja siitä riittää 3-6:lle henkilölle. Se sopii hyvin pieneksi suolaiseksi palaksi kahvipöydässä (meillä teepöydässä) tai lounaaksi. Sen kanssa sopii mm. salaatti, parmankinkku ja graavikala. Munakasta voi tarjota kuumana tai jääkaappikylmänä.

Uunimunakas valmistetaan perinteisesti yhtä pannua ja yhtä sekoituskulhoa käyttäen. Yhden pannun taktiikka toimii kun on käytössä pannu, jonka voi laittaa uuniin (ei saa olla puista eikä muovista kahvaa). Muutoin tarvitaan peruspannun lisäksi uunivuoka, johon munakas kaadetaan. Minä käytin uunivuokana(voideltua) irtopohjavuokaa, jonka vuorasin leivinpaperilla. Munakkaan paistamisen jälkeen irtopohjavuoasta oli helppo siirtää munakas tarjoilulautaselle. Myös iso laakea (voideltu) piirakkavuoka toimii, jolloin munakas tarjoillaan suoraan siitä. Ei pidä säikähtää kun munakas kohoaa uunissa isoksi puolipalloksi, mutta uunista otettaessa se laskeutuu.

Jos haluat tehdä isommalle joukolle kokonaisen pellillisen uunimunakasta, voitele leivinpaperi, jolle kaadat munakasseoksen. Käytä: kananmunia ja kermaa kaksinkertainen määrä, ja loppuja aineksia kolminkertainen määrä. Mittasuhteet hieman muuttuvat, mutta munakkaasta saat silti erinomaisen. Leikkaa munakas pieniksi paloiksi ja laita tarjolle.

Feta-pinaattimunakas

6 kananmunaa
1 dl kermaa, maitoa tai Alpro Soyaa
200 g fetajuustoa murennettuna
0,5 dl + 0,5 dl parmesaania raastettuna
1 rkl persiljasilppua tai 1 tl kuivattua
1 rkl minttusilppua tai 1 tl kuivattua
1 rkl oreganosilppua tai 1 tl kuivattua
suolaa ja mustapippuria
1        sipuli hienonnettuna
1        valkosipulinkynsi hienonnettuna
250 g tuoretta pinaattia huuhdeltuna ja valutettuna tai 150 g pakastepinaattia

Vatkaa kananmunia kulhossa, jotta rakenne menee sekaisin. Sekoita joukkoon kerma, feta, parmesaani ja yrtit. Mausta suolalla ja mustapippurilla.

Kuullota sipulia ja valkosipulia pannulla. Lisää pinaatit pannulle. Kääntele pinaatteja, kunnes ne menevät kasaan ja suurin osa nesteestä haihtuu. Kippaa pinaatti-sipuli voidetuun uunivuokaan, kaada muna-kermaseos päälle ja sekoittele kaikki sekaisin. Ripottele päälle parmesaania.

Paista 200 asteessa 20-30 minuuttia, kunnes pinta saa kullanruskean pinnan. Anna munakkaan pinnan laskea ennen kuin aloitat leikata sitä.