Veljeni opetti 11-v tyttärelleni scambled eggsien valmistuksen kesällä mökillämme. Tämän jälkeen tyttöseni on valmistanut lukemattomia kertoja tätä aamiais- brunssibravuuriaan, myös kotona. Meidän perheeseen on jäänyt scrambeled eggs -nimitys Ameriikan asumisen jäljiltä.
Tänään kuitenkin valmistin kokkelin itse meille aikuisille. Munakokkeli on helppo ja nopea aamupala. Tärkeä on muistaa olla läsnä valmistuksen aikana ja sekoitella koko ajan, ettei kokkeli kuivu liikaa. Sen kuuluu olla hieman kostea ja mehevä. Munakokkelin kera sopii kala monessa muodossa; graavattuna, halstrattuna, lämmin- ja kylmäsavustettuna. Sitten lisäksi tuoreita vihanneksia ja annos on oiva.
Mökillä savustamme kalat aina itse, mutta kotona ainoastaan harvoin. Tälläkin kertaa savusiika oli kaupasta ostettu. Haluaisin syödä kalaa enemmän, mutta kaupoista saa usein liian vanhaa kalaa. Itse pyydetty kala on aina parasta, kalastajalta suoraan ostettu kala on myös erinomaista. Tukkuliikeitä ystäväni on kehunut, joten niiden valikoimiin aion tutustua. Torin tarjontoihin suhtaudun varauksella, olen kerran ostanut savustettua kampelaa, joka oli surkeaa - huomautuksena: rakastan tuoretta savustettua kampelaa. Nyt kun pääsin savukampeloihin, kerron vielä onnellisen ruokamuiston vuosien takaa: häissämme tarjosimme yöpalana tuoretta, juuri savustettua kampelaa runsain määrin yli satapäiselle hääjuhlaväelle. Mielestäni se oli saaristolaishäittemme superherkkuhuipentuma! Ikävä kyllä, kampela on tänä päivänä selkeästi vähentynyt vesissämme :(
Munakokkeli
kahdelle
5-6 kananmunaa
5-6 rkl kermaa tai maitoa (1 rkl = 15 ml, 5 rkl = 0,75 ml, 6 rkl = 0,9 ml)
suolaa ja mustapippuria
yrttejä maun mukaan
Riko munien rakenne haarukalla kulhossa. Lisää joukkoon kerma ja sekoita tasaiseksi keltaiseksi massaksi. Mausta ripauksella suolaa ja pippuria. Lisää joukkoon yrttisilppu. Kuumenna pannulla rasva. Kaada munaseos pannulle ja vetele massaa koko ajan lastalla, jotta saat kokkareisen rakenteen. Kypsennä munakokkeli siten, että se jää hitusen kosteaksi. Tarjoile heti.
Kokkeli on täälläkin ollut ensimmäisiä lapsen itse tekemiä ruokia. Nuorempi meillä on ollut innostuneempi, kummipoikasi tyytynyt tekemään ne voileivät:) Aluksi arastelin antaa kuopuksen kokata kaasulla, mutta se nyt ei ainakaan jää vahingossa päälle, kun sininen liekki paistaa:)
VastaaPoistaCampasimpukka: Meillä neitokainen on selkeästi innostuneempi kokkailuun, poikanen toimii kuten kummipoikani ;)
VastaaPoistaTeillä on niin hienoa, kun on kaasuliesi kotona! Mökillä neitimme on saanut tehdä kokkelia grillin kaasupolttimolla, tosin olen väijynyt lähistöllä ihan varmuuden vuoksi.
Ai niin ja ihan kaikille muillekin sellaista, että laitoin tyttöselleni välipalaevääksi kylmää munakokkelia ja salaattia - hän huokaili, että onpas hyvät eväät!
Meillä alakouluaikaan oli eväitten tarvetta joinakin päivinä ja sushipäivällisestä piti erityisesti säästää kuopukselle mukaan kouluun, pakattiin pikkurasiaan soijakastikkeet ja tikut ja kaikki ja poika nautti varmaan eniten siitä huomiosta, kun kaverit ihmetteli, että mitä kummaa syöt:)
VastaaPoistaKaasuliesi (puolet liedestä, toinen puoli on induktiota) on kyllä muutaman vuoden takaisen keittiörempan onnistunein valinta, en vaihtaisi enää pois, taloudellinen ja tarkka, nopea ja helppo säätää.
Campasimpukka: vautsi, teillä tosiaan on ollut mahtavat eväät kummipojalla! Onhan se ollut hienoa, kun on sekä herkkua ja huomiota :)
VastaaPoistaMinä pelkäsin aikaisemmin kaasuliesiä, mutta appivanhempien mökillä totuin siihen ja opin nauttimaan kaasulieden käytöstä. Olen ihan vihreä kateudesta, kun teillä on kummatkin ihanuudet kaasu ja induktio - ehkä meilläkin sitten joskus.